Suomi Fundamentti -mallisalkun kärki vaihtui Suomi Fundamentti -mallisalkkumme koostuu kotimaisista osakkeista. Timo Heikkilä 3.11.2014 Suomi Fundamentti -mallisalkkumme koostuu kotimaisista osakkeista. Suomi Fundamentti -mallisalkkumme aiempi kärkikolmikko oli Nokian Renkaat, HKSCan ja YIT. Nyt päivitettyssä salkussa kärjessä on YIT, toiseksi nousi vahvasta tuloksesta ja lisäosingosta kertonut Aspo ja kolmanneksi hieman yllättäen Martela. Nokian Renkaat tipahti yhdeksänneksi. Kärkiyhtiöistä riskittömin sijoitus on monialayhtiö Aspo, joka on vahvassa positiivisessa tulostrendissä. Yhtiö myös maksaa kuluvan vuoden aikana lisäosinkoa ja listaa Leipurin. Nykyiset osakkeenomistajat saavat Leipurin osakkeita. Riskinä on se, ettei Leipurin itsenäisenä yhtiönä kiinnosta sijoittajia. YIT:n tunnusluvut ovat erittäin houkuttelevia. PE kuluvalle vuodelle on 7,6, osinkotuotto 7,1 % ja PB 1,0. Osakekurssia on laskenut rakentamisen hyytyminen yhtiön päämarkkina-alueilla Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi yhtiön velkaantuneisuus on korkea, mikä saattaa vaikuttaa keväällä maksettavan osingon määrään. Riskinkarttaja odottaa Venäjän tilanteen parantumista ja rakennusmarkkinoiden käännettä. Tällöin myös menettää parhaan tuottopotentiaalin. Martelan tekee kiinnostavaksi sijoituskohteeksi sen naurettavan alhainen markkina-arvo, 13 miljoonaa. Yhtiön PE olisi jo 2 M€:n tuloksella 6. Martela teki Q3:lla 2 M€:n liiketuloksen, joten 2 M€:n vuosituloksen saavuttaminen ei pitäisi vaatia ihme suoritusta. Etenkin, kun yhtiö on käynyt 6 M€:n tehostamisohjelman, jonka vaikutuksien pitäisi näkyä jo ensi vuoden tuloksessa. YIT sijoittajan näkökulmasta YIT jakaantui kahdeksi yhtiöksi 30.6.2013. Kiinteistöpalvelut eriytettiin Caverioniin. Suomen ja kansainväliset rakentamispalvelut jäivät YIT:iin. Tämä nosti YIT:n liiketoiminnan riskiä, koska kiinteistöpalveluiden kysyntä ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin rakentaminen. Uuden YIT:n kannattavuus on kuitenkin parempi kuin vanhan YIT:n. Suhdanneherkällä alalla toimivaksi yhtiöksi YIT:n kannattavuus on ollut historiassa yllättävän vakaata. Myös finanssikriisin aikaan YIT teki selvästi positiivisen tuloksen. YIT on aiemmin ollut tasaisesti osinkoa nostava osinkokone. Uudella YIT:lle suunta lienee sama, vaikka lähtötaso (0,38 € vuonna 2014) on totuttua alempi. YIT:n velkaantuneisuus on korkea. Osakkeen korrelaatio OMX Helsinki -indeksin kanssa on korkea. Kurssivaihtelu on keskimääräistä. Kolmannella kvartaalilla YIT:n toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto oli 485,7 M€ (analyytikoiden ennuste 453,5 M€) ja liikevoitto 33,5 M€ (ennuste 35,0 M€). Venäjän myynnin ennakoidaan jäävän aikaisempaa arviota alhaisemmaksi. Tilauskanta laski vertailukaudesta ja Q2:sta. Toimitusjohtajan mukaan aktiivinen sijoittajamyynti ja ponnistelut kassavirran vahvistamiseksi alkoivat tuottaa tulosta kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä näkyi liikevaihdon kasvuna, vahvana operatiivisena kassavirtana ja nettovelan kääntymisenä laskuun. YIT laski tulosohjausta lokakuussa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan 0-5 % ja liikevoittomarginaalin arvioidaan olevan 6,5-7,3 % ilman kertaluonteisia eriä. Vuosi 2014 Liikevaihto 1890,20 Liiketulos 99,60 kertaluonteiset -35,50 Oikaistu liiketulos 135,10 Rahoitustuotot ja -kulut -22,13 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 Tuloverot -16,97 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 60,59 Oikaistu tulos 88,31 Kurssi 5,32 EPS oikaistu 0,70 Year growth -17,7 % OPO per osake 5,3 Likvidit per osake 0,7 PE oikaistu 7,6 PB 1,0 EV/EBIT 11,0 ROE 11,4 % EBIT-% 7,1 % Osinko per osake 0,38 Osinkotuotto 7,1 % Aspo sijoittajan näkökulmasta Aspo on monialayhtiö, joka on lähes kolminkertaistanut liikevaihtonsa kymmenessä vuodessa. Liikevoiton kehityksessä on tapahtunut notkahdus vuosina 2012-2013 ja liikevoitto oli vuonna 2013 puolet kymmenen vuoden takaisesta. Vuoden 2013 EBIT-%:n kehitys kuitenkin oli positiivista vuoteen 2012 verrattuna ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2014. Aspo oli Helsingin Pörssin tasaisin osingonmaksaja vuoteen 2013 asti, jolloin yhtiö puolitti osingon 0,21 euroon. Syy lienee Leipurin suunniteltu pörssilistautuminen, josta omistajat hyötyvät. Aspon kurssivaihtelu on vähäistä, eikä likviditeettiriskiä juuri ole piensijoittajalle. Aspo on kertonut selvittävänsä edellytyksiä Leipurin Oy:n listaamiseksi Helsingin pörssin päälistalle. Aspon tavoitteena on jäädä yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Aspon tavoitteena on listata Leipurin Oy vuoden 2014 neljännen neljänneksen aikana. Aspo antoi jo kolmannen positiivisen tulosvaroituksen tälle tilikaudelle. Kolmannella kvartaalilla liikevaihto oli 129,6 M€ (analyytikoiden ennuste 120,0 M€) ja liikevoitto oli 7,8 M€ (ennuste 5,1 M€). Aspon tulos olisi ollut vielä parempi ilman Venäjän ja Ukrainan valuuttojen heikkenemistä. Aspo arvioi, että Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellolla tai EU:n ja USA:n toistaiseksi voimassaolevilla pakotteilla ei ole suoria välittömiä vaikutuksia Aspon liiketoimintoihin tai Aspon tulokseen. Yhtiö jakaa kuluvan vuoden aikana ylimääräisen osingon rahana tai Leipurin osakkeina tai niiden yhdistelmänä. Vuosi 2014 Liikevaihto 490,30 Liiketulos 24,90 kertaluonteiset 0,00 Oikaistu liiketulos 24,90 Rahoitustuotot ja -kulut -4,36 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 Tuloverot -0,85 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 19,68 Oikaistu tulos 19,68 Kurssi 7,08 EPS oikaistu 0,64 Year growth 195,3 % OPO per osake 3,6 Likvidit per osake 0,7 PE oikaistu 11,1 PB 2,0 EV/EBIT 13,5 ROE 19,2 % EBIT-% 5,1 % Osinko per osake 0,42 Osinkotuotto 5,9 % Martela sijoittajan näkökulmasta Martela on perheyritys ja omistus keskittynyt. Liiketoiminta on riippuvainen toimistorakentamisen volyymista. Yhtiöllä on hyvät tuotteet, mutta toiminta ei ole ollut kannattavuusorientoitunutta. Yhtiö on toteuttanut 6 M€:n tehostamisohjelman, jonka vaikutuksien pitäisi näkyä v. 2015 tuloksessa. Osake on epälikvidi, mutta sillä on markkinatakaus. Osakkeen beeta-kerroin on matala, eikä osake korreloi vahvasti OMX Helsinki-indeksin kanssa. Kolmannella kvartaalilla liikevaihto oli 36,5 M€ (ennuste 35,0 M€) ja liiketulos 2,2 M€ (ennuste 1,6 M€). Ruotsin ja Norjan isot asiakastoimitukset sekä tulosyksikkö Internationalin liikevaihdon merkittävä kasvu olivat pääsyyt konsernin liikevaihdon selkeään kasvuun katsauskaudella. Toimistokalustekysyntä Suomessa ja Ruotsissa jatkui alhaisella tasolla. Vallitseva heikko markkinatilanne aiheuttaa epävarmuutta konsernin vuoden viimeisen neljänneksen kehitykseen. Yleisen markkinatilanteen heikkoudesta huolimatta aloitettujen rakennusten määrän lisääntymistä voidaan pitää lievästi positiivisena signaalina. Vuosi 2014 2015 Liikevaihto 142,63 146,91 Liiketulos 1,70 2,94 kertaluonteiset 0,00 0,00 Oikaistu liiketulos 1,70 2,94 Rahoitustuotot ja -kulut -0,59 -0,33 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 0,00 Tuloverot -0,38 -0,52 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 0,74 2,09 Oikaistu tulos 0,74 2,09 Kurssi 3,06 3,06 EPS oikaistu 0,18 0,50 Year growth 0,0 % 184,2 % OPO per osake 5,4 5,8 Likvidit per osake 1,6 1,6 PE oikaistu 17,3 6,1 PB 0,6 0,5 EV/EBIT 12,3 7,1 ROE 3,4 % 9,4 % EBIT-% 1,2 % 2,0 % Osinko per osake 0,10 0,20 Osinkotuotto 3,3 % 6,5 %
Suomi Fundamentti -mallisalkkumme aiempi kärkikolmikko oli Nokian Renkaat, HKSCan ja YIT. Nyt päivitettyssä salkussa kärjessä on YIT, toiseksi nousi vahvasta tuloksesta ja lisäosingosta kertonut Aspo ja kolmanneksi hieman yllättäen Martela. Nokian Renkaat tipahti yhdeksänneksi. Kärkiyhtiöistä riskittömin sijoitus on monialayhtiö Aspo, joka on vahvassa positiivisessa tulostrendissä. Yhtiö myös maksaa kuluvan vuoden aikana lisäosinkoa ja listaa Leipurin. Nykyiset osakkeenomistajat saavat Leipurin osakkeita. Riskinä on se, ettei Leipurin itsenäisenä yhtiönä kiinnosta sijoittajia. YIT:n tunnusluvut ovat erittäin houkuttelevia. PE kuluvalle vuodelle on 7,6, osinkotuotto 7,1 % ja PB 1,0. Osakekurssia on laskenut rakentamisen hyytyminen yhtiön päämarkkina-alueilla Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi yhtiön velkaantuneisuus on korkea, mikä saattaa vaikuttaa keväällä maksettavan osingon määrään. Riskinkarttaja odottaa Venäjän tilanteen parantumista ja rakennusmarkkinoiden käännettä. Tällöin myös menettää parhaan tuottopotentiaalin. Martelan tekee kiinnostavaksi sijoituskohteeksi sen naurettavan alhainen markkina-arvo, 13 miljoonaa. Yhtiön PE olisi jo 2 M€:n tuloksella 6. Martela teki Q3:lla 2 M€:n liiketuloksen, joten 2 M€:n vuosituloksen saavuttaminen ei pitäisi vaatia ihme suoritusta. Etenkin, kun yhtiö on käynyt 6 M€:n tehostamisohjelman, jonka vaikutuksien pitäisi näkyä jo ensi vuoden tuloksessa. YIT sijoittajan näkökulmasta YIT jakaantui kahdeksi yhtiöksi 30.6.2013. Kiinteistöpalvelut eriytettiin Caverioniin. Suomen ja kansainväliset rakentamispalvelut jäivät YIT:iin. Tämä nosti YIT:n liiketoiminnan riskiä, koska kiinteistöpalveluiden kysyntä ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin rakentaminen. Uuden YIT:n kannattavuus on kuitenkin parempi kuin vanhan YIT:n. Suhdanneherkällä alalla toimivaksi yhtiöksi YIT:n kannattavuus on ollut historiassa yllättävän vakaata. Myös finanssikriisin aikaan YIT teki selvästi positiivisen tuloksen. YIT on aiemmin ollut tasaisesti osinkoa nostava osinkokone. Uudella YIT:lle suunta lienee sama, vaikka lähtötaso (0,38 € vuonna 2014) on totuttua alempi. YIT:n velkaantuneisuus on korkea. Osakkeen korrelaatio OMX Helsinki -indeksin kanssa on korkea. Kurssivaihtelu on keskimääräistä. Kolmannella kvartaalilla YIT:n toimialaraportoinnin mukainen liikevaihto oli 485,7 M€ (analyytikoiden ennuste 453,5 M€) ja liikevoitto 33,5 M€ (ennuste 35,0 M€). Venäjän myynnin ennakoidaan jäävän aikaisempaa arviota alhaisemmaksi. Tilauskanta laski vertailukaudesta ja Q2:sta. Toimitusjohtajan mukaan aktiivinen sijoittajamyynti ja ponnistelut kassavirran vahvistamiseksi alkoivat tuottaa tulosta kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä näkyi liikevaihdon kasvuna, vahvana operatiivisena kassavirtana ja nettovelan kääntymisenä laskuun. YIT laski tulosohjausta lokakuussa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan 0-5 % ja liikevoittomarginaalin arvioidaan olevan 6,5-7,3 % ilman kertaluonteisia eriä. Vuosi 2014 Liikevaihto 1890,20 Liiketulos 99,60 kertaluonteiset -35,50 Oikaistu liiketulos 135,10 Rahoitustuotot ja -kulut -22,13 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 Tuloverot -16,97 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 60,59 Oikaistu tulos 88,31 Kurssi 5,32 EPS oikaistu 0,70 Year growth -17,7 % OPO per osake 5,3 Likvidit per osake 0,7 PE oikaistu 7,6 PB 1,0 EV/EBIT 11,0 ROE 11,4 % EBIT-% 7,1 % Osinko per osake 0,38 Osinkotuotto 7,1 % Aspo sijoittajan näkökulmasta Aspo on monialayhtiö, joka on lähes kolminkertaistanut liikevaihtonsa kymmenessä vuodessa. Liikevoiton kehityksessä on tapahtunut notkahdus vuosina 2012-2013 ja liikevoitto oli vuonna 2013 puolet kymmenen vuoden takaisesta. Vuoden 2013 EBIT-%:n kehitys kuitenkin oli positiivista vuoteen 2012 verrattuna ja positiivinen kehitys on jatkunut vuonna 2014. Aspo oli Helsingin Pörssin tasaisin osingonmaksaja vuoteen 2013 asti, jolloin yhtiö puolitti osingon 0,21 euroon. Syy lienee Leipurin suunniteltu pörssilistautuminen, josta omistajat hyötyvät. Aspon kurssivaihtelu on vähäistä, eikä likviditeettiriskiä juuri ole piensijoittajalle. Aspo on kertonut selvittävänsä edellytyksiä Leipurin Oy:n listaamiseksi Helsingin pörssin päälistalle. Aspon tavoitteena on jäädä yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Aspon tavoitteena on listata Leipurin Oy vuoden 2014 neljännen neljänneksen aikana. Aspo antoi jo kolmannen positiivisen tulosvaroituksen tälle tilikaudelle. Kolmannella kvartaalilla liikevaihto oli 129,6 M€ (analyytikoiden ennuste 120,0 M€) ja liikevoitto oli 7,8 M€ (ennuste 5,1 M€). Aspon tulos olisi ollut vielä parempi ilman Venäjän ja Ukrainan valuuttojen heikkenemistä. Aspo arvioi, että Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellolla tai EU:n ja USA:n toistaiseksi voimassaolevilla pakotteilla ei ole suoria välittömiä vaikutuksia Aspon liiketoimintoihin tai Aspon tulokseen. Yhtiö jakaa kuluvan vuoden aikana ylimääräisen osingon rahana tai Leipurin osakkeina tai niiden yhdistelmänä. Vuosi 2014 Liikevaihto 490,30 Liiketulos 24,90 kertaluonteiset 0,00 Oikaistu liiketulos 24,90 Rahoitustuotot ja -kulut -4,36 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 Tuloverot -0,85 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 19,68 Oikaistu tulos 19,68 Kurssi 7,08 EPS oikaistu 0,64 Year growth 195,3 % OPO per osake 3,6 Likvidit per osake 0,7 PE oikaistu 11,1 PB 2,0 EV/EBIT 13,5 ROE 19,2 % EBIT-% 5,1 % Osinko per osake 0,42 Osinkotuotto 5,9 % Martela sijoittajan näkökulmasta Martela on perheyritys ja omistus keskittynyt. Liiketoiminta on riippuvainen toimistorakentamisen volyymista. Yhtiöllä on hyvät tuotteet, mutta toiminta ei ole ollut kannattavuusorientoitunutta. Yhtiö on toteuttanut 6 M€:n tehostamisohjelman, jonka vaikutuksien pitäisi näkyä v. 2015 tuloksessa. Osake on epälikvidi, mutta sillä on markkinatakaus. Osakkeen beeta-kerroin on matala, eikä osake korreloi vahvasti OMX Helsinki-indeksin kanssa. Kolmannella kvartaalilla liikevaihto oli 36,5 M€ (ennuste 35,0 M€) ja liiketulos 2,2 M€ (ennuste 1,6 M€). Ruotsin ja Norjan isot asiakastoimitukset sekä tulosyksikkö Internationalin liikevaihdon merkittävä kasvu olivat pääsyyt konsernin liikevaihdon selkeään kasvuun katsauskaudella. Toimistokalustekysyntä Suomessa ja Ruotsissa jatkui alhaisella tasolla. Vallitseva heikko markkinatilanne aiheuttaa epävarmuutta konsernin vuoden viimeisen neljänneksen kehitykseen. Yleisen markkinatilanteen heikkoudesta huolimatta aloitettujen rakennusten määrän lisääntymistä voidaan pitää lievästi positiivisena signaalina. Vuosi 2014 2015 Liikevaihto 142,63 146,91 Liiketulos 1,70 2,94 kertaluonteiset 0,00 0,00 Oikaistu liiketulos 1,70 2,94 Rahoitustuotot ja -kulut -0,59 -0,33 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,00 0,00 Tuloverot -0,38 -0,52 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos 0,74 2,09 Oikaistu tulos 0,74 2,09 Kurssi 3,06 3,06 EPS oikaistu 0,18 0,50 Year growth 0,0 % 184,2 % OPO per osake 5,4 5,8 Likvidit per osake 1,6 1,6 PE oikaistu 17,3 6,1 PB 0,6 0,5 EV/EBIT 12,3 7,1 ROE 3,4 % 9,4 % EBIT-% 1,2 % 2,0 % Osinko per osake 0,10 0,20 Osinkotuotto 3,3 % 6,5 %