Hajautus omaisuusluokkien välillä Sijoitussalkun tehokas hajautus on helpoiten toteutettavissa hajauttamalla sijoitusvarallisuus eri omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, korkoihin, raaka-aineisiin, kiinteistöihin ja vaikkapa metsään. Hajauttamalla salkkua tehokkaasti toisistaan riippumattomien omaisuusluokkien kesken voi sijoittaja pienentää salkun kokonaisarvon heilahtelua merkittävästi. Listattujen sijoitustuotteiden avaruudessa ETF-rahastot tarjoavat tässäkin kohtaa sijoittajille erinomaisia vaihtoehtoja hyvin hajautetun ja kustannustehokkaan salkun rakentamiseksi. Jo muutamalla sopivasti valitulla ETF:llä saa rakennettua hyvin hajautetun tehokkaan salkun. Sijoittaja.fi 9.12.2015 hajauttaminen riskienhallinta Sijoitussalkun tehokas hajautus on helpoiten toteutettavissa hajauttamalla sijoitusvarallisuus eri omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, korkoihin, raaka-aineisiin, kiinteistöihin ja vaikkapa metsään. Hajauttamalla salkkua tehokkaasti toisistaan riippumattomien omaisuusluokkien kesken voi sijoittaja pienentää salkun kokonaisarvon heilahtelua merkittävästi. Listattujen sijoitustuotteiden avaruudessa ETF-rahastot tarjoavat tässäkin kohtaa sijoittajille erinomaisia vaihtoehtoja hyvin hajautetun ja kustannustehokkaan salkun rakentamiseksi. Jo muutamalla sopivasti valitulla ETF:llä saa rakennettua hyvin hajautetun tehokkaan salkun. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri omaisuusluokkien välisiä korrelaatiokertoimia kuukausituotoista pitkältä aikaväliltä vuodesta 1999 (sininen taustaväri) sekä globaalin finanssikriisin akuutimman vaiheen jälkeen vuodesta 2009 (harmaa taustaväri). Taulukosta havaitaan korrelaatioiden säilyneen aiempaa korkeammalla tasolla globaalin finanssikriisin jälkeen, mikä on tehnyt hajauttamisesta haastavampaa. Hajautushyödyt (korrelaatiokertoimet) muuttuvat ajassa ja niiden ennustaminen tulevaisuuteen on melko haastavaa. Sijoittaja.fi käyttää malleissaan pitkälle kehitettyä korrelaatiotyökalua, jonka avulla korrelaatiorakenteiden muutoksiin kyetään reagoimaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi mallisalkkujen sisällössä. Alla oleva kuvaaja esittää eri omaisuusluokkien korrelaatiokertoimien kehitystä suhteessa maailman osakkeita laajasti mittaavaan MSCI World -indeksiin. Kuvaajasta voidaan havaita esimerkiksi, että suomalaisosakkeiden korrelaatio on ollut voimakasta eurooppalaisten osakkeiden kanssa, mikä lienee useimmille sijoittajille tuttua. Raaka-aineiden (vihreä), maataloushyödykkeiden (oranssi katkoviiva) ja jopa eurooppalaisten valtiolainojen (musta katkoviiva) korrelaatio maailman osakkeisiin on ollut nousussa jonkin aikaa. Näiden korrelaatiot maailman osakkeisiin ovat kuitenkin vielä maltillisella tasolla, toimien hyvinä hajautuskomponentteina salkkuun. Hajauttamisen näkökulmasta olisikin suotavaa, että suomalaisiin osakkeisiin tottunut sijoittaja kääntäisi katseensa hieman lähialueita ja voimakkaan korreloituneita tuottoja kauemmas, vaikka ymmärrettävästi osakkeiden poiminta voi tuntua turvallisemmalta lähialueilta. Parasta hajautusta suomalaiselle osakesalkulle ovat 2000-luvulla tarjonneet eurooppalaiset valtionlainat. Erityisesti globaalin finanssikriisin aikaan vuonna 2008 valtionlainojen korrelaatio suomalaisiin osakkeisiin oli selvän negatiivinen. Tällöin euroalueen valtionlainojen kehitys oli positiivista useiden riskisten omaisuusluokkien kuten osakkeiden ja kiinteistösijoitusten romahtaessa poikkeuksellisen voimakkaasti. Korkotasojen laskun ja historiallisesti alhaisten tuottotasojen vuoksi sijoittajan on kuitenkin tiedostettava valtionlainoihin liittyvät riskit, joista enemmän alempana. Hyvän hajautuksen lisäksi sijoittajan on huomioitava tuottopotentiaali eri omaisuusluokissa Pelkkä hajautushyöty ei juuri mieltä lämmitä, mikäli tuotot ovat jatkuvasti pakkasella. Sijoittaja.fi:n kansainväliset hajautetut mallisalkut tarjoavat ideoita tehokkaiden, hyvin hajautettujen ja tuottavien salkkujen rakentamiseksi. Sijoittajan kannattaa myös etsiä yksittäisiä ideoita ETF-valintatyökalulla. Kuten alla olevasta taulukosta havaitaan, eri omaisuusluokkien euromääräiset vuosituotot ovat vaihdelleet voimakkaasti eri vuosina. Viime vuosina koettujen finanssikriisien aikoina sijoittajien hermoja on koetelteltu poikkeuksellisen voimakkailla ja nopeilla kurssilaskuilla. Tilannetta ei ole helpottanut se, että maailman integroituessa ja tiedonvälityksen kehittyessä myös pääomamarkkinat ovat integroituneet siten, että esimerkiksi maantieteellisen hajautuksen teho osakemarkkinoilla on vähentynyt selvästi. Viime aikaisten tutkimusten mukaan toimialojen välisellä hajautuksella kyetäänkin saamaan jopa maantieteellistä hajautusta parempi hyöty. Perinteisimmän ja usein parhaita hajautushyötyjä osakesijoittajalle tarjonneiden korkoinstrumenttien ongelmaksi on puolestaan noussut länsivaltioiden poikkeuksellisen matalat korkotasot. Tämä sekä syö tuotto-odotusta että asettaa matalakorkoisten valtionlainojen tuotot poikkeuksellisen riskialttiiksi negatiiviselle kehitykselle mahdollisen korkotasojen normalisoitumisen seurauksena. Volatiliteetti uutena omaisuusluokkana Uutena omaisuusluokkana useiden kansainvälisten investointipankkien valikoimiin on finanssikriisien myötä noussut volatiliteetti. Volatiliteetillä eli kurssiheilunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä volatiliteettijohdannaisiin sidottuja instrumenttejä, joiden arvo tyypillisesti nousee yllättävien riskien ilmaantuessa markkinoille. Hajauttamalla osan salkusta volatiliteetin noususta hyötyviin instrumentteihin, voi sijoittaja saada merkittävää suojaa erityisesti yllättäviä ja voimakkaita markkinalaskuja vastaan. Alan parhaat innovaatiot löytyvät jälleen kerran ETP-rahastojen muodossa ja ovat siten myös yksityissijoittajien ulottuvilla tehokkaana salkun riskienhallinnan välineenä. hajauttaminen riskienhallinta
Alla olevassa taulukossa on esitetty eri omaisuusluokkien välisiä korrelaatiokertoimia kuukausituotoista pitkältä aikaväliltä vuodesta 1999 (sininen taustaväri) sekä globaalin finanssikriisin akuutimman vaiheen jälkeen vuodesta 2009 (harmaa taustaväri). Taulukosta havaitaan korrelaatioiden säilyneen aiempaa korkeammalla tasolla globaalin finanssikriisin jälkeen, mikä on tehnyt hajauttamisesta haastavampaa. Hajautushyödyt (korrelaatiokertoimet) muuttuvat ajassa ja niiden ennustaminen tulevaisuuteen on melko haastavaa. Sijoittaja.fi käyttää malleissaan pitkälle kehitettyä korrelaatiotyökalua, jonka avulla korrelaatiorakenteiden muutoksiin kyetään reagoimaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi mallisalkkujen sisällössä. Alla oleva kuvaaja esittää eri omaisuusluokkien korrelaatiokertoimien kehitystä suhteessa maailman osakkeita laajasti mittaavaan MSCI World -indeksiin. Kuvaajasta voidaan havaita esimerkiksi, että suomalaisosakkeiden korrelaatio on ollut voimakasta eurooppalaisten osakkeiden kanssa, mikä lienee useimmille sijoittajille tuttua. Raaka-aineiden (vihreä), maataloushyödykkeiden (oranssi katkoviiva) ja jopa eurooppalaisten valtiolainojen (musta katkoviiva) korrelaatio maailman osakkeisiin on ollut nousussa jonkin aikaa. Näiden korrelaatiot maailman osakkeisiin ovat kuitenkin vielä maltillisella tasolla, toimien hyvinä hajautuskomponentteina salkkuun. Hajauttamisen näkökulmasta olisikin suotavaa, että suomalaisiin osakkeisiin tottunut sijoittaja kääntäisi katseensa hieman lähialueita ja voimakkaan korreloituneita tuottoja kauemmas, vaikka ymmärrettävästi osakkeiden poiminta voi tuntua turvallisemmalta lähialueilta. Parasta hajautusta suomalaiselle osakesalkulle ovat 2000-luvulla tarjonneet eurooppalaiset valtionlainat. Erityisesti globaalin finanssikriisin aikaan vuonna 2008 valtionlainojen korrelaatio suomalaisiin osakkeisiin oli selvän negatiivinen. Tällöin euroalueen valtionlainojen kehitys oli positiivista useiden riskisten omaisuusluokkien kuten osakkeiden ja kiinteistösijoitusten romahtaessa poikkeuksellisen voimakkaasti. Korkotasojen laskun ja historiallisesti alhaisten tuottotasojen vuoksi sijoittajan on kuitenkin tiedostettava valtionlainoihin liittyvät riskit, joista enemmän alempana. Hyvän hajautuksen lisäksi sijoittajan on huomioitava tuottopotentiaali eri omaisuusluokissa Pelkkä hajautushyöty ei juuri mieltä lämmitä, mikäli tuotot ovat jatkuvasti pakkasella. Sijoittaja.fi:n kansainväliset hajautetut mallisalkut tarjoavat ideoita tehokkaiden, hyvin hajautettujen ja tuottavien salkkujen rakentamiseksi. Sijoittajan kannattaa myös etsiä yksittäisiä ideoita ETF-valintatyökalulla. Kuten alla olevasta taulukosta havaitaan, eri omaisuusluokkien euromääräiset vuosituotot ovat vaihdelleet voimakkaasti eri vuosina. Viime vuosina koettujen finanssikriisien aikoina sijoittajien hermoja on koetelteltu poikkeuksellisen voimakkailla ja nopeilla kurssilaskuilla. Tilannetta ei ole helpottanut se, että maailman integroituessa ja tiedonvälityksen kehittyessä myös pääomamarkkinat ovat integroituneet siten, että esimerkiksi maantieteellisen hajautuksen teho osakemarkkinoilla on vähentynyt selvästi. Viime aikaisten tutkimusten mukaan toimialojen välisellä hajautuksella kyetäänkin saamaan jopa maantieteellistä hajautusta parempi hyöty. Perinteisimmän ja usein parhaita hajautushyötyjä osakesijoittajalle tarjonneiden korkoinstrumenttien ongelmaksi on puolestaan noussut länsivaltioiden poikkeuksellisen matalat korkotasot. Tämä sekä syö tuotto-odotusta että asettaa matalakorkoisten valtionlainojen tuotot poikkeuksellisen riskialttiiksi negatiiviselle kehitykselle mahdollisen korkotasojen normalisoitumisen seurauksena. Volatiliteetti uutena omaisuusluokkana Uutena omaisuusluokkana useiden kansainvälisten investointipankkien valikoimiin on finanssikriisien myötä noussut volatiliteetti. Volatiliteetillä eli kurssiheilunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä volatiliteettijohdannaisiin sidottuja instrumenttejä, joiden arvo tyypillisesti nousee yllättävien riskien ilmaantuessa markkinoille. Hajauttamalla osan salkusta volatiliteetin noususta hyötyviin instrumentteihin, voi sijoittaja saada merkittävää suojaa erityisesti yllättäviä ja voimakkaita markkinalaskuja vastaan. Alan parhaat innovaatiot löytyvät jälleen kerran ETP-rahastojen muodossa ja ovat siten myös yksityissijoittajien ulottuvilla tehokkaana salkun riskienhallinnan välineenä. hajauttaminen riskienhallinta