Kirja-arvostelu: Tuoton arvoitus ratkeaa, Henri Elo

Muun muassa 80+ päivässä osakesijoittajaksi -blogista ja www.kivaatekemistä.fi -vapaa-ajan palvelusta tunnettu yrittäjä, analyytikko ja sijoituskirjailija Henri Elo on kirjoittanut jatko-osan ensimmäiseen Löydä helmet – vältä kuplat! -sijoituskirjaan. Ensimmäinen osa Löydä helmet – vältä kuplat! sijoituskirjasta ilmestyi vuonna 2007, mutta Henriä jäi harmittamaan se, ettei saaut kaikkea sanottua. Tämmöisen pienen hengahdystauon jälkeen Henrille voidaan myöntää uusi puheenvuoro. Toinen kirja ilmestyi vuoden 2015 kesäkuussa ja sisältää juuri sitä mitä otsikko lupaa.

Kirjan sisältö

Kirja lähtee käyntiin kysymyksellä siitä, voiko osakkeilla rikastua? Mielestäni hyvin aiheellinen ja erityisen ajankohtainen kysymys. Investiumin tekemän suomalaisten taloudellista käyttäytymistä kartoittaneen kyselytutkimuksen mukaan liki kolmasosa (32 %) suomalaisista pelkää osakkeita. Suomalaisten suosituin säästämisen muoto ovat erinäiset säästötilit.

Kokemuksieni perusteella osakesijoittajia pidetään huikeita kolmi- tai jopa nelinumeroisia (prosentteina) pikavoittoja käärivinä huimapäinä, jotka joka ikinen päivä uhmaavat sitä kuuluisaa pörssiromahdusta, mikä väistämättä tulee viemään koko henkilökohtaisen omaisuuden ja suvun kesämökin. Toisin sanoen, sijoittamista – etenkin osakesijoittamista – pidetään kasinoiden tarjoamana uhkapeleihin verrattavana palveluna. Elo murtaa kirjassaan tyypilliset käsitykset kasinoista ja vetää kuvaannolliset yhtäsuuruusmerkit pörssin ja perinteisen kaupungin keskustassa sijaitsevan torin välille. Kaupankäynti tapahtuu pörssissä myyjän ja ostajan sopimalla hinnalla. Osakesijoittaminen on yrityksen osuuksien ostamista, eli näin ollen sijoittaja siis sijoittamallaan pääomalla viestii luottamustaan yrityksen suotuisaan kehitykseen.

Vastausta kysymykseen osakkeiden tuottavuudesta tarjotaan positiivista vastausta historiallisista toteutuneista tuotoista Yhdysvaltojen ja Suomen markkinoilta. Myöskin ydinkysymyksiä kuten ”minkälainen riski tässä on” ja ”mistä tuotto koostuu”  tarkastellaan, kuten myös sitä, että minkä tyyppiset firmat ovat niitä kirjan otsikon mukaisia helmiä. Riski-komponentti on onneksi kirjassa aina esillä, kuin tapetilla oleva hillitty kuvio. Varsinkin nyt osakemarkkinoilla näin pitkään kestäneessä noususyklissä riskiaspekti on hyvä ottaa aina välillä esille.

Johdannosta kirja etenee sulavasti ydinasiaan, eli menestyjäyritysten tuntomerkkeihin nyt ja historiassa. Paatuneen huonoryhtisen analyytikon veroista laskentatoimen osaamista kirjan lukeminen ja ymmärtäminen ei kuitenkaan edellytä. Elo kykenee selittämään asiat siten, että tilitoimistossa työskentelemätönkin ne ymmärtää. Esimerkkejä  käytetään paljon, jotka auttavat asian havainnollistamisessa.

Kirjan viimeinen luku koostuu konkarisijoittajien tarinoista: neuvoista, virheistä ja onnistumisista. Eräänlaisia sijoittajien omia trendikkäitä Taivas+Helvetti -kertomuksia siis. Sisällysluettelo on nähtävissä kirjan kotisivuilla.

Kirja ei ole oppikirja, mutta oppikirjan pitäisi olla Henri Elon kirja

Vaikka kirjan pääasiallinen fokus onkin osakkeissa, niin Elo käy ansiokkaasti läpi myös muita sijoittamisen muotoja.

Mutkikkaita matemaattisia kaavoja kirjassa ei vilise, vaan kerronta on hyvin helppolukuista ja ymmärrettävää. Vaikka asiat väännetäänkin välillä rautalangasta, niin kirjaa lukiessa ei tule kuitenkaan tunnetta, että teksti jäisi polkemaan paikalleen. Sukkelasti sanottuna, Henri Elon kirja ei ole oppikirja, mutta oppikirjan pitäisi olla Henri Elon kirja. Kirjassa on 40 havainnollistavaa yritys- ja sijoitusesimerkkiä, eli niin sanottuja ”case-esimerkkejä”. Tämä on huomattavan suuri määrä, ottaen huomioon sen, että kirjassa on 141 sivua. Kirjan omien kotisivujen mukaan kirjassa on normaalia suurempi sivukoko ja sisältömäärältään kirja vastaa noin 220-260 sivuista normaalikokoista kirjaa.

Kirjaa voi suositella jokaiselle sijoittamisesta kiinnostuneille, mutta ehkä kirja on kohdistettu kuitenkin enemmän aloitteleville sijoittajille. Syvälle tieteen saloihin kirja ei siis etene, mikä on ehkä ihan hyväkin juttu. Valehtelisin jos sanoisin, että kirjaa voi suositella jokaisen kodin kirjahyllyyn yleisen säästämisen ja sijoittamisen oppaaksi.

Sopivampi paikka tällekin kirjalle on lukijan nenän alla, tai poikkeustapauksissa yöpöydällä, ei kirjahyllyn koristeena. Hieman kokeneemmatkin (tai itsensä sellaiseksi tuntevat) sijoittajat voivat myös palata kertaamaan sijoittamisen fundamentteja, ellei peräti ammentamaan kirjasta uutta tietoa.