Joukkorahoitus saa selkeät pelisäännöt Kirjoitin Vieraskynässä (HS 21.7.2014), että joukkorahoitus tarvitsee selkeät pelisäännöt. Nyt, vajaat kaksi vuotta myöhemmin, näin on vihdoinkin käymässä. Vieraileva kirjoittaja 12.4.2016 pääomasijoituskohteet vaihtoehtoiset sijoituskohteet vertaislainat yrityslainat Kirjoitin Vieraskynässä (HS 21.7.2014), että joukkorahoitus tarvitsee selkeät pelisäännöt. Nyt, vajaat kaksi vuotta myöhemmin, näin on vihdoinkin käymässä. Lyhyesti Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema helpottuu uuden joukkorahoituslain myötä, kun rahaa on jatkossa enemmän tarjolla. Säännöt selkiytyvät: joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse jatkossa liittyä sijoittajien korvaussuojarahastoon sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät. Joukkorahoituslaki on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä. Hallitukselta uusi esitys joukkorahoituslaiksi Hallitus antoi esityksensä joukkorahoituslaiksi torstaina 7. huhtikuuta. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema helpottuu, kun rahaa on jatkossa enemmän tarjolla. Rahan lainaaminen suoraan yrityksille ilman välikäsiä antaa mahdollisuuden hyvään tuottoon kohtuullisella riskillä. Startup-yritysten osakkeita ostamalla kuka tahansa meistä voi auttaa erittäin aikaisen vaiheen yrityksiä kasvuun. Lain voimaantulon jälkeen joukkorahoitusalusta ei enää tarvitse sijoituspalveluyhtiön toimilupaa, vaikka välitettävät rahoitusvälineet olisivat siirtokelpoisia arvopapereita. Lakia on toimialalla odotettu. Se selkeyttää epäselvää tilannetta, joka aiheutui, kun Finanssivalvonta muutti laintulkintaansa yhtäkkiä kesällä 2014. Pienten finanssialan yhtiöiden eli niin sanottujen fintech startup -yritysten on ollut haastavaa pelata peliä, jonka säännöt ovat hämärät ja jossa erotuomarin tulkintoja ei voi riittävästi ennakoida. Nyt säännöt selkiytyvät ja erotuomarin tulkintavapaus kaventuu: joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse jatkossa liittyä sijoittajien korvaussuojarahastoon ja sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät järkevälle tasolle. Kevyt rekisteröintimenettely ja toimialan yhdenvertaiset pelisäännöt parantavat myös sijoittajansuojaa. Villin lännen lokarit saadaan tarvittaessa pelistä pois. Laki: rajoittaja vai mahdollistaja? Merkityksellisintä lakimuutoksessa ei kuitenkaan ollut itse lopputulos, vaan aivan olennainen, toivottavasti vakiintuva muutos perinteisen lainsäädäntöprosessin paradigmaan. Ensinnäkin, mikä tärkeintä, joukkorahoituslaki on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä eikä ainaisena perässähiihtäjänä. Kerrankin on niin, että EU-tasoisen sääntelyn rajoituksia ei pelätty, vaan niitä tulkittiin rohkean objektiivisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tällä tavalla saavutettiin taloudellisesti tehokas lopputulos ilman, että rikottiin direktiivien (MiFID) pakottavia velvoitteita. Toiseksi aitoa vuorovaikutusta korostettiin lainsäädäntöprosessissa poikkeuksellisen paljon. Alan toimijoita ja intressiryhmiä ei vain kuultu muodollisesti, vaan heidän tarpeitaan ja intressejään haluttiin aidosti ymmärtää. Korkealaatuisen valmistelun ansiosta markkinavapauden ja sijoittajansuojan vastakkaiset intressit on nyt huomioitu lainsäädännössä tasapainoisesti. Valmistelusta oli kuitenkin muutakin etua: lain säätämistä edeltävä keskustelu nimittäin vahvistaa lain hyväksyttävyyttä. Oikeusvaltiossa ei riitä, että lopputulos on oikeudenmukainen, vaan myös prosessin on oltava legitiimi. Pidimme siitä tai emme, markkinataloudessa hyvinvointivaltiota voidaan ylläpitää vain talouden tehokkuudesta huolehtimalla. Laki on toimiva työkalu, jos sitä osataan ja uskalletaan käyttää. Valtionvarainministeriön lainvalmistelussa osoittama ennakkoluuloton ja rohkea ote on juuri sitä, mitä sakkaava taloutemme kaipaa. Lainsäädännön ei aina tarvitse rajoittaa, se voi myös mahdollistaa. Suomi edelläkävijänä Edelläkävijyys johtanee Suomessa jo kuluvan vuoden aikana pienten joukkorahoitusalustojen ja suurten finanssijättien välisiin alliansseihin. Tällaisten liittojen seurauksena ei enää kuulla paremman resurssien kohdentumisen mukanaan tuomaa pientä resonointia, vaan aitoa basson jytkettä, joka on hyväksi koko yhteiskunnalle. Toivoa sopii, että joukkorahoituslain käsittelyn yhteydessä eduskunta saattaa voimaan myös SDP:n edellisellä hallituskaudella kaataman rahankeräyslain, jolla helpotettaisiin avun antamista sähköisten palvelualustojen kautta. Uudenlaiset sähköiset jakelukanavat ja toimintatavat ovat niin sijoittamisessa kuin auttamisessakin mahdollisuus, eivät uhka. Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Castren & Snellmanin blogissa pääomasijoituskohteet vaihtoehtoiset sijoituskohteet vertaislainat yrityslainat
Lyhyesti Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema helpottuu uuden joukkorahoituslain myötä, kun rahaa on jatkossa enemmän tarjolla. Säännöt selkiytyvät: joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse jatkossa liittyä sijoittajien korvaussuojarahastoon sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät. Joukkorahoituslaki on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä. Hallitukselta uusi esitys joukkorahoituslaiksi Hallitus antoi esityksensä joukkorahoituslaiksi torstaina 7. huhtikuuta. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema helpottuu, kun rahaa on jatkossa enemmän tarjolla. Rahan lainaaminen suoraan yrityksille ilman välikäsiä antaa mahdollisuuden hyvään tuottoon kohtuullisella riskillä. Startup-yritysten osakkeita ostamalla kuka tahansa meistä voi auttaa erittäin aikaisen vaiheen yrityksiä kasvuun. Lain voimaantulon jälkeen joukkorahoitusalusta ei enää tarvitse sijoituspalveluyhtiön toimilupaa, vaikka välitettävät rahoitusvälineet olisivat siirtokelpoisia arvopapereita. Lakia on toimialalla odotettu. Se selkeyttää epäselvää tilannetta, joka aiheutui, kun Finanssivalvonta muutti laintulkintaansa yhtäkkiä kesällä 2014. Pienten finanssialan yhtiöiden eli niin sanottujen fintech startup -yritysten on ollut haastavaa pelata peliä, jonka säännöt ovat hämärät ja jossa erotuomarin tulkintoja ei voi riittävästi ennakoida. Nyt säännöt selkiytyvät ja erotuomarin tulkintavapaus kaventuu: joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse jatkossa liittyä sijoittajien korvaussuojarahastoon ja sijoituspalvelulainsäädäntöön liittyvät oman pääoman vaatimukset kevenevät järkevälle tasolle. Kevyt rekisteröintimenettely ja toimialan yhdenvertaiset pelisäännöt parantavat myös sijoittajansuojaa. Villin lännen lokarit saadaan tarvittaessa pelistä pois. Laki: rajoittaja vai mahdollistaja? Merkityksellisintä lakimuutoksessa ei kuitenkaan ollut itse lopputulos, vaan aivan olennainen, toivottavasti vakiintuva muutos perinteisen lainsäädäntöprosessin paradigmaan. Ensinnäkin, mikä tärkeintä, joukkorahoituslaki on ensimmäinen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvä kansallinen lainsäädäntöhanke, jossa Suomi toimii edelläkävijänä eikä ainaisena perässähiihtäjänä. Kerrankin on niin, että EU-tasoisen sääntelyn rajoituksia ei pelätty, vaan niitä tulkittiin rohkean objektiivisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tällä tavalla saavutettiin taloudellisesti tehokas lopputulos ilman, että rikottiin direktiivien (MiFID) pakottavia velvoitteita. Toiseksi aitoa vuorovaikutusta korostettiin lainsäädäntöprosessissa poikkeuksellisen paljon. Alan toimijoita ja intressiryhmiä ei vain kuultu muodollisesti, vaan heidän tarpeitaan ja intressejään haluttiin aidosti ymmärtää. Korkealaatuisen valmistelun ansiosta markkinavapauden ja sijoittajansuojan vastakkaiset intressit on nyt huomioitu lainsäädännössä tasapainoisesti. Valmistelusta oli kuitenkin muutakin etua: lain säätämistä edeltävä keskustelu nimittäin vahvistaa lain hyväksyttävyyttä. Oikeusvaltiossa ei riitä, että lopputulos on oikeudenmukainen, vaan myös prosessin on oltava legitiimi. Pidimme siitä tai emme, markkinataloudessa hyvinvointivaltiota voidaan ylläpitää vain talouden tehokkuudesta huolehtimalla. Laki on toimiva työkalu, jos sitä osataan ja uskalletaan käyttää. Valtionvarainministeriön lainvalmistelussa osoittama ennakkoluuloton ja rohkea ote on juuri sitä, mitä sakkaava taloutemme kaipaa. Lainsäädännön ei aina tarvitse rajoittaa, se voi myös mahdollistaa. Suomi edelläkävijänä Edelläkävijyys johtanee Suomessa jo kuluvan vuoden aikana pienten joukkorahoitusalustojen ja suurten finanssijättien välisiin alliansseihin. Tällaisten liittojen seurauksena ei enää kuulla paremman resurssien kohdentumisen mukanaan tuomaa pientä resonointia, vaan aitoa basson jytkettä, joka on hyväksi koko yhteiskunnalle. Toivoa sopii, että joukkorahoituslain käsittelyn yhteydessä eduskunta saattaa voimaan myös SDP:n edellisellä hallituskaudella kaataman rahankeräyslain, jolla helpotettaisiin avun antamista sähköisten palvelualustojen kautta. Uudenlaiset sähköiset jakelukanavat ja toimintatavat ovat niin sijoittamisessa kuin auttamisessakin mahdollisuus, eivät uhka. Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Castren & Snellmanin blogissa pääomasijoituskohteet vaihtoehtoiset sijoituskohteet vertaislainat yrityslainat