Mistä tuotto syntyy? Sijoituskohteen tuotto koostuu kahdesta osasta: tulovirrasta (osinko, korkotuotto jne.) ja pääoman arvonnoususta. Pitkällä aikavälillä tulovirta on sijoittajan kokonaistuoton kannalta ratkaiseva ja tärkein komponentti. Tulovirta on pääoman arvonkehitystä tasaisempaa, ja sijoittaja voi sijoittaa saamansa tulovirran takaisin. Osakkeissa tästä käytetään nimitystä osinkojen takaisinsijoittaminen. Helsingin pörssin 25 suurimman osakkeen kehitystä kuvaa OMX Helsinki 25 -indeksi. Viimeisen 10 vuoden aikana indeksin osinkotuotto on ollut keskimäärin 4,2 % vuodessa. Arvonnousu on vastaavasti ollut 57,3 % koko aikavälillä. Jos sijoittaja olisi sijoittanut saadut osingot takaisin osakkeisiin, olisi hänen kokonaistuotto ollut 148,2 %. Omaisuuslajit ja tuoton lähteet Omaisuuslajit voidaan yleisesti jakaa osakkeisiin, velkakirjoihin, reaaliomaisuuteen ja vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin. Omaisuuslajeilla on omat tuoton lähteensä ja ominaispiirteensä. Eri omaisuuslajit myös käyttäytyvät eri tavoin taloussyklien eri vaiheissa. Sijoittamalla eri omaisuuslajeihin sijoitussalkun riski ja arvon heilunta vähenevät. Mitä suurempi on sijoitettava varallisuus, sitä laajemmin eri omaisuuslajeihin kannattaa sijoittaa. Jokaisen omaisuuslajin sisällä on laajasti vaihtoehtoja. Osakkeissa voi valita suurten kansainvälisten yritysten osakkeiden ja pääomasijoituksia hakevien kasvuyritysten osakkeiden välillä. Velkakirjoissa vastaavasti vaihtoehtoja on USA:n ja Saksan velkakirjoista pk-yritysten lainoihin. Tuoton lähteet Sijoittaja haluaa sijoitukselleen aina tuoton. Tuotto on usein rahallinen, mutta ei aina. Esimerkiksi osassa joukkorahoituskohteista sijoituksesta ei odoteta rahallista tuottoa, vaan rahasijoitusta vastaan saa tulevaisuudessa tuotteen tai palvelun. Osakkeet Osakesijoituksen tuotto muodostuu yrityksen tekemästä tuloksesta. Tulos jaetaan joko voitonjakona omistajille tai investoidaan kasvuun. Osakkeenomistaja voi saada vuotuista kassavirtaa osakesijoituksesta osinkona, osakkeiden takaisinostona tai pääoman palautuksena. Toinen tuoton lähde on osakesijoituksen arvonnousu. Pitkällä aikavälillä osakkeen arvo nousee, kun yhtiön liikevaihto ja tulos kasvavat. Pörssissä osakkeen arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Näitä ovat talouskasvuodotukset, inflaatio, liikkeellä oleva rahanmäärä, muiden omaisuuslajien houkuttelevuus ja markkinatunnelmat. Voitonjako- eli osingonmaksukykyyn eivät pörssitunnelmat vaikuta. Se on osakesijoittajan tärkein tuoton lähde. Parhaiten tuottavia osakkeita ovat yritykset, joiden osingonmaksukyky kasvaa vuosittain. Yhtiö voi kasvattaa vuosittain jaettavaa osinkoa tai investoida voiton kasvuun, jolloin tulevaisuuden osinko-odotukset kasvavat. Molemmissa tapauksissa osakkeen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Olennaista ei siis ole jaettavan osingon määrä, vaan kasvava osingonjakokyky. Velkakirjat Velkakirjasijoitukset ovat lainoja, joissa tärkein tuoton lähde on lainalle maksettava korko. Tästä syystä velkakirjoista käytetään usein nimitystä korkosijoitukset tai lyhyesti korot. Korkosijoitusten erityisominaisuus on se, että niiden hinnat nousevat, kun korkotaso laskee. Lainasijoitusten riski on osakesijoituksia matalampi, koska velallisen maksukyvyttömyystilanteessa lainasijoittaja on paremmassa asemassa osakkeenomistajaan nähden. Lisäksi velkakirjojen arvot heilahtelevat maltillisemmin kuin osakkeiden. Korkosijoitukset voidaan jakaa valtion- ja yrityslainoihin. Valtionlainoja pidetään tyypillisesti riskittömämpinä kuin yrityslainoja. Tärkein tekijä lainasijoituksen riskiarvioinnissa on kuitenkin luottoluokitus, jolla mitataan lainan takaisinmaksukykyä. Parhaimman AAA-luottoluokituksen yrityslaina on riskittömämpi sijoituskohde kuin B- tai C-luottoluokituksen valtionlaina. Korkosijoitukset ovat tärkeä osa sijoitussalkkua, sillä erityisesti riskittömät korkosijoitukset tuovat hajautushyötyä osakesijoituksiin. Usein valtionlainojen hinnat nousevat, kun osakemarkkinat rytisevät. Epävarmoissa tilanteissa sijoittajat hakeutuvat turvasatamiin. Reaaliomaisuus Tyypillisin reaaliomaisuuskohde on kiinteistö. Suomalaiset ovat innokkaita asuntosijoittajia. Ensimmäinen sijoitus on omistusasunto ja toinen sijoitusasunto. Kiinteistöihin ja asuntoihin sijoittaminen on ymmärrettävää, sillä varallisuus on sijoitettuna johonkin konkreettiseen ja pysyvään. Lisäksi sijoittaja saa tasaista kuukausittaista vuokratuloa. Vuokratulo on kiinteistösijoittajan tärkein tuoton lähde. Toinen tuoton lähde on arvonnousu, joka pitkällä aikavälillä on inflaation mukainen. Myös metsä luokitellaan usein reaaliomaisuudeksi. Metsäsijoittajan tuotto syntyy puunkasvusta ja maapalstan arvonnoususta. Vaihtoehtoiset omaisuuslajit Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kirjo on laaja. Vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin luetaan kulta, raaka-aineet, valuutat ja johdannaiset sekä usein myös pääomasijoitukset ja vertaislainat. Pääomasijoitukset ja vertaislainat kuuluvat kuitenkin tosiasiallisesti osakkeisiin ja velkakirjoihin. Niiden riskiprofiilit vain eroavat pörssinoteraatuista osakkeista ja velkakirjoista. Useissa vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa ei ole jatkuvaa tuoton lähdettä. Kullan hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sijoittajan tuotto tai tappio riippuu siten täysin kullan arvonkehityksestä. Samoin on valuuttasijoitusten laita. Koska vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa ei usein ole jatkuvaa tuoton lähdettä, niiden osuus sijoitussalkussa kannattaa pitää maltillisena.
Mistä tuotto syntyy? Sijoituskohteen tuotto koostuu kahdesta osasta: tulovirrasta (osinko, korkotuotto jne.) ja pääoman arvonnoususta. Pitkällä aikavälillä tulovirta on sijoittajan kokonaistuoton kannalta ratkaiseva ja tärkein komponentti. Tulovirta on pääoman arvonkehitystä tasaisempaa, ja sijoittaja voi sijoittaa saamansa tulovirran takaisin. Osakkeissa tästä käytetään nimitystä osinkojen takaisinsijoittaminen. Helsingin pörssin 25 suurimman osakkeen kehitystä kuvaa OMX Helsinki 25 -indeksi. Viimeisen 10 vuoden aikana indeksin osinkotuotto on ollut keskimäärin 4,2 % vuodessa. Arvonnousu on vastaavasti ollut 57,3 % koko aikavälillä. Jos sijoittaja olisi sijoittanut saadut osingot takaisin osakkeisiin, olisi hänen kokonaistuotto ollut 148,2 %. Omaisuuslajit ja tuoton lähteet Omaisuuslajit voidaan yleisesti jakaa osakkeisiin, velkakirjoihin, reaaliomaisuuteen ja vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin. Omaisuuslajeilla on omat tuoton lähteensä ja ominaispiirteensä. Eri omaisuuslajit myös käyttäytyvät eri tavoin taloussyklien eri vaiheissa. Sijoittamalla eri omaisuuslajeihin sijoitussalkun riski ja arvon heilunta vähenevät. Mitä suurempi on sijoitettava varallisuus, sitä laajemmin eri omaisuuslajeihin kannattaa sijoittaa. Jokaisen omaisuuslajin sisällä on laajasti vaihtoehtoja. Osakkeissa voi valita suurten kansainvälisten yritysten osakkeiden ja pääomasijoituksia hakevien kasvuyritysten osakkeiden välillä. Velkakirjoissa vastaavasti vaihtoehtoja on USA:n ja Saksan velkakirjoista pk-yritysten lainoihin. Tuoton lähteet Sijoittaja haluaa sijoitukselleen aina tuoton. Tuotto on usein rahallinen, mutta ei aina. Esimerkiksi osassa joukkorahoituskohteista sijoituksesta ei odoteta rahallista tuottoa, vaan rahasijoitusta vastaan saa tulevaisuudessa tuotteen tai palvelun. Osakkeet Osakesijoituksen tuotto muodostuu yrityksen tekemästä tuloksesta. Tulos jaetaan joko voitonjakona omistajille tai investoidaan kasvuun. Osakkeenomistaja voi saada vuotuista kassavirtaa osakesijoituksesta osinkona, osakkeiden takaisinostona tai pääoman palautuksena. Toinen tuoton lähde on osakesijoituksen arvonnousu. Pitkällä aikavälillä osakkeen arvo nousee, kun yhtiön liikevaihto ja tulos kasvavat. Pörssissä osakkeen arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Näitä ovat talouskasvuodotukset, inflaatio, liikkeellä oleva rahanmäärä, muiden omaisuuslajien houkuttelevuus ja markkinatunnelmat. Voitonjako- eli osingonmaksukykyyn eivät pörssitunnelmat vaikuta. Se on osakesijoittajan tärkein tuoton lähde. Parhaiten tuottavia osakkeita ovat yritykset, joiden osingonmaksukyky kasvaa vuosittain. Yhtiö voi kasvattaa vuosittain jaettavaa osinkoa tai investoida voiton kasvuun, jolloin tulevaisuuden osinko-odotukset kasvavat. Molemmissa tapauksissa osakkeen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Olennaista ei siis ole jaettavan osingon määrä, vaan kasvava osingonjakokyky. Velkakirjat Velkakirjasijoitukset ovat lainoja, joissa tärkein tuoton lähde on lainalle maksettava korko. Tästä syystä velkakirjoista käytetään usein nimitystä korkosijoitukset tai lyhyesti korot. Korkosijoitusten erityisominaisuus on se, että niiden hinnat nousevat, kun korkotaso laskee. Lainasijoitusten riski on osakesijoituksia matalampi, koska velallisen maksukyvyttömyystilanteessa lainasijoittaja on paremmassa asemassa osakkeenomistajaan nähden. Lisäksi velkakirjojen arvot heilahtelevat maltillisemmin kuin osakkeiden. Korkosijoitukset voidaan jakaa valtion- ja yrityslainoihin. Valtionlainoja pidetään tyypillisesti riskittömämpinä kuin yrityslainoja. Tärkein tekijä lainasijoituksen riskiarvioinnissa on kuitenkin luottoluokitus, jolla mitataan lainan takaisinmaksukykyä. Parhaimman AAA-luottoluokituksen yrityslaina on riskittömämpi sijoituskohde kuin B- tai C-luottoluokituksen valtionlaina. Korkosijoitukset ovat tärkeä osa sijoitussalkkua, sillä erityisesti riskittömät korkosijoitukset tuovat hajautushyötyä osakesijoituksiin. Usein valtionlainojen hinnat nousevat, kun osakemarkkinat rytisevät. Epävarmoissa tilanteissa sijoittajat hakeutuvat turvasatamiin. Reaaliomaisuus Tyypillisin reaaliomaisuuskohde on kiinteistö. Suomalaiset ovat innokkaita asuntosijoittajia. Ensimmäinen sijoitus on omistusasunto ja toinen sijoitusasunto. Kiinteistöihin ja asuntoihin sijoittaminen on ymmärrettävää, sillä varallisuus on sijoitettuna johonkin konkreettiseen ja pysyvään. Lisäksi sijoittaja saa tasaista kuukausittaista vuokratuloa. Vuokratulo on kiinteistösijoittajan tärkein tuoton lähde. Toinen tuoton lähde on arvonnousu, joka pitkällä aikavälillä on inflaation mukainen. Myös metsä luokitellaan usein reaaliomaisuudeksi. Metsäsijoittajan tuotto syntyy puunkasvusta ja maapalstan arvonnoususta. Vaihtoehtoiset omaisuuslajit Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kirjo on laaja. Vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin luetaan kulta, raaka-aineet, valuutat ja johdannaiset sekä usein myös pääomasijoitukset ja vertaislainat. Pääomasijoitukset ja vertaislainat kuuluvat kuitenkin tosiasiallisesti osakkeisiin ja velkakirjoihin. Niiden riskiprofiilit vain eroavat pörssinoteraatuista osakkeista ja velkakirjoista. Useissa vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa ei ole jatkuvaa tuoton lähdettä. Kullan hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sijoittajan tuotto tai tappio riippuu siten täysin kullan arvonkehityksestä. Samoin on valuuttasijoitusten laita. Koska vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa ei usein ole jatkuvaa tuoton lähdettä, niiden osuus sijoitussalkussa kannattaa pitää maltillisena.