Helsingin pörssin 20 vuoden tuotto ja päätelmät tuottokehityksestä

Helsingin pörssin 20 vuoden tuotto

Helsingin pörssin osakkeiden tuottoa kuvaa OMX Helsinki GI -indeksi. GI tarkoittaa indeksin nimessä kokonaistuottoa, jolloin mukana ovat myös osingot. Helsingin pörssin osakkeet ovat viimeisen 20 vuoden aikana tuottaneet 6,1 % vuodessa.

Viimeisen 20 vuoden aikana 10 000 euron sijoitus Helsingin pörssin osakkeisiin olisi kasvanut 32 050 euron arvoiseksi. Huomattavaa on tuottojen suuri vaihtelu. Paras tuotto oli vuonna 1999, jolloin Helsingin pörssi oli koko maailman parhaiten tuottanut pörssi ja tarjosi 167 %:n tuoton. Heikoin oli vuosi 2008, jolloin osakkeet tuottivat -51,3 %.

Tuottojen suuri vaihtelu vaikuttaa merkittävästi sijoittajan kokemaan tuottoon. Sijoittaja, joka sijoitti kaikki varansa 1999 vuoden lopussa, pääsi omilleen ensimmäisen kerran 2007 vuoden lopussa. Valitettavasti tätä seurasi jälleen romahdus ja sijoittaja oli omillaan seuraavan kerran vuonna 2015.

Vastaavasti sijoittaja, joka aloitti sijoittamisen 2011 lopussa kaksinkertaisti sijoituksensa alle viidessä vuodessa. Ajoittamisella on suuri vaikutus tuottoon. Mestariajoittaja sijoitti varansa 1998 lopussa. Myi 1999 lopussa ja palasi takaisin markkinoille 2009 alussa. Hänen 10 000 euron sijoitus olisi kasvanut 66 088 euroon.

Viisi johtopäätöstä tuottokehityksestä

1 Volatiliteetti tuhoaa tuoton

Volatiliteetti on myrkkyä pitkäjänteiselle sijoittajalle. Helsingin pörssin vuosittaisista tuotoista laskettu keskiarvo on 12,5 %. Keskiarvoa nostaa vuoden 1999 hurja 167 %:n tuotto ja sitä laskee vuoden 2008 -51 %:n tuotto.

Taulukosta voidaan havaita, että samaan 327,05 lopputulokseen olisi päässyt tasaisella 6,1 %:n korkoa korolle -tuotolla. Tästä ilmiöstä hyötyvät laatuosakkeet ja matalariskiset osakkeet, jotka tuottavat pitkässä juoksussa keskimääräistä paremmin. Näiden osakkeiden volatiliteetti on matalampi ja siten pitkän aikavälin tuotto parempi.

2 Pieni tuotto – suuri hyöty

Helsingin pörssin vuotuistettu 6,1 %:n tuotto voi tuntua monelle sijoittajalle liian pieneltä. Se on kuitenkin se tuotto, johon sijoittajat keskimäärin pääsevät. Korkoa korolle -ilmiön ansiosta pienikin tuotto johtaa pitkässä juoksussa hyvään lopputulokseen.

Tästä syystä sijoittajan ei kannata olla liian ahne ja hakea hyvän tuottojakson jälkeen entistä suurempia tuottoja riskiä nostamalla. Ole tyytyväinen vähempään ja kotiuta välillä voittoja, niin menestyt pitkässä juoksussa paremmin.

3 Vältä liiallista riskinottoa

Usein sijoittaja tavoittelee selvästi korkeampaa, esimerkiksi yli 10 %:n tuottoa, ja sortuu liialliseen riskinottoon. Salkussa on spekulatiivisia osakkeita, kaupankäynti on aktiivista ja käytössä velkavipua. Tämä strategia voi toimia noususuhdanteessa, mutta on tuhoisa, kun markkina kääntyy laskuun.

Nykyään markkinalaskut ovat vielä nopeita. Usean vuoden tuotto katoaa muutamassa kuukaudessa. Syklisten tai hype-osakkeiden arvosta häviää helposti yli 50 %, kuten vuonna 2018 saatiin havaita. Vaarallisin yhdistelmä on korkeariskinen osakesalkku yhdistettynä velkavipuun. Markkinan tullessa alas tällaisen osakesalkun arvo voi laskea nollaan.

Pysähdy välillä ja tutki rauhassa salkkuasi. Miten varoillesi käy, jos osakkeesi laskevat 50%? Kuinka riskisiä salkkusi osakkeet ovat? Voit helposti tarkastaa osakkeiden riskisyyden, volatiliteetin, laatupisteet ja arvostusluvut Osaketyökalullamme. Jos salkkusi osakkeiden kokonaisriskipisteet ovat tasolla 1-4 ja arvostusluvut keskimääräistä korkeammat, voit olla varma, että salkku laskee yleisindeksiä enemmän, kun markkinaturbulenssi alkaa.

4 Ajoitus ratkaisee

Ajoitus ratkaisee salkkusi pitkän aikavälin tuoton. Vuosituhanteen vaihde oli huonoin mahdollinen hetki aloittaa osakesijoittaminen. Se oli myös hetki, jolloin yhä useampi innostui osake- ja rahastosijoittamisesta. IT-kupla oli kuumimmillaan.

Parhaita hetkiä vastaavasti olivat 2002, 2008 ja 2011. Nämä olivat myös hetkiä, jolloin osakesijoittaminen oli epäsuosituinta. Kannattaa siis keventää salkun osakepainoa, kun osakesijoittaminen on suosionsa huipulla ja sijoittaa osakkeisiin, kun veri virtaa markkinoilla ja kukaan ei halua koskeakaan osakkeisiin.

5 Nousut ja laskut kuuluvat osakesijoittamiseen

Osakesijoittamiseen kuuluvat nousut ja laskut. Sijoittaminen ei ole tasaista nousua, vaan nousukautta seuraa lasku ja päinvastoin. Pahin virhe on aloittaa sijoittaminen nousukauden huipulla ja myydä laskumarkkinassa.

Muista aina, että laskua seuraa nousu. Näin on indeksitasolla. Yksittäisten osakkeiden suhteen näin ei aina ole. Nokia ei esimerkiksi todennäköisesti koskaan yllä vuosituhanteen vaihteen yli 60 euron hintoihin. Tästä syystä salkun pitää olla laajasti hajautettu. Helpoimmalla pääsee, kun salkussa on esimerkiksi puolet laajasti hajauttavia indeksirahastoja tai ETF:iä. Tutustu tästä ETF-sijoittamiseen tai etsi suoraan sopivia ETF:iä ETF-työkalullamme.