Likviditeetti on riski, jonka sijoittaja huomaa vasta, kun on liian myöhäistä

Osakesijoittajan riskit

Osakesijoittamiseen liittyy riskejä. Rahoitusteoriassa riski jaetaan systemaattiseen ja epäsystemaattiseen riskiin.

• Systemaattinen riski = markkinariski
• Epäsystemaattinen riski = osakekohtainen riski.

Jokainen sijoittaja altistuu systemaattiselle riskille. Osakkeen altiutta systemaattiselle riskille kuvataan beeta-kertoimella. Jos beeta-kerroin on yksi, osake liikkuu samassa suhteessa markkinan kanssa. Markkinaindeksin laskiessa 1 %:n laskee myös osake 1 %:n. Tyypillisesti beeta-kerroin on välillä 0,5 – 2,0.

Systemaattisia riskejä ovat esimerkiksi kauppasota ja muut poliittiset riskit, keskuspankin aggressiiviset koronnostot, finanssikriisit sekä muutokset taloussuhdanteissa. Markkina reagoi näiden riskien realisoitumiseen negatiivisesti ja osakkeet laskevat. Beeta-kertoimen avulla sijoittaja voi arvioida, miten yksittäinen osake reagoi näihin riskeihin.

Sijoittajan on hyvä muistaa, että beeta-kerroin on tilastollinen suure. Se on luku, joka antaa suuntaa riskistä, mutta usein sen selitysaste on matala. Beeta-kerroin voi selittää esimerkiksi 10 % osakkeen kurssiliikehdinnästä. Tällöin 90 % kurssiliikehdinnästä on selitettävissä muilla tekijöillä. Tästä käytetään nimitystä epäsystemaattinen riski.

Epäsystemaattinen riski

Osakekohtainen eli epäsystemaattinen riski pitää sisällään mm. liiketoimintariskin, toimialariskin ja likviditeettiriskin. Epäsystemaattisen riskin suuruutta voi mitata esimerkiksi osakkeen volatiliteetista vähentämällä siitä systemaattisen riskin osuuden.

Usein epäsystemaattinen riski kuitenkin yllättää, eikä se ole ennalta mitattavissa. Esimerkkinä Rovion kurssilaskut listautumisen jälkeen ja Lehdon toistuvat tulosvaroitukset. Näiden osakkeiden kurssit laskivat selvästi enemmän kuin beeta-kerroin olisi antanut olettaa.

Sijoittaja huomaa likviditeettiriskin, kun on liian myöhäistä

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy osakkeen kaupankäyntiin liittyvästä riskistä. Mitä helpompi osake on pörssissä myydä, sitä matalampi on likviditeettiriski. Pienillä osakkeilla likviditeettiriski on usein korkea.

Likviditeettiriskiä mitataan tyypillisesti kahdella tavalla: osto- ja myyntihinnan välisellä erotuksella ja osakkeen keskimääräisellä vaihdolla. Jos osto- ja myyntihinnan välinen erotus on suuri, sijoittajalle koituu ylimääräisiä kustannuksia osakkeen ostosta (ja myynnistä). Keskimääräinen vaihto kertoo, paljonko osakkeella käydään kauppaa päivässä. Suurilla yhtiöillä vaihto mitataan miljoonissa euroissa. Yksityissijoittaja pääsee tällöin eroon suurestakin osakepotista nopeasti. Pienillä osakkeilla vaihto vastaavasti on tuhansia euroja. Tällöin osakeomistuksen myyminen voi osoittautua vaikeaksi.

Tilanne on erityisen hankala, kun riskit ovat nousussa. Kun markkinat ovat laskussa, korkean likviditeettiriskin osakkeille ei löydy lainkaan ostajia. Osaketta voi joutua myymään paljon ”markkinahintaa” halvemmalla saadakseen osakkeet myydyksi.

Vertaile riskejä Osaketyökalulla

Olemme julkaisseet Osaketyökalusta uuden version. Otimme riskimittareihin mukaan likviditeettiriskin. Kehitimme myös laatupisteytystä.

Laatu ja riski -välilehdeltä sijoittaja voi tarkastella osakkeiden riskejä. Skaala on 1-10, jossa 1 on heikoin ja 10 paras. Alla esimerkissä on Nokian ja Innofactorin riski- ja laatupisteet vertailussa. Pisteytyksestä voidaan havaita, että Nokian osakkeen likviditeettiriski on erittäin matala (10) ja Innofactorin melko korkea (2). Mittaamme likviditeettiriskiä 30 päivän keskimääräisellä vaihdolla.

Tutustu Osaketyökaluun!