Listasimme sykliset osakkeet, jotka hyötyvät osakemarkkinoiden nousun jatkuessa Mikäli nykyinen trendi jatkuu, sijoittajat jatkavat varojen siirtoa syklisiin osakkeisiin. Listasimme kotimaiset sykliset osakkeet, jotka hyötyvät markkinamuutoksista. Timo Heikkilä 17.12.2019 markkinaympäristö osakesäästötili osakkeet sijoitusideat Mikäli nykyinen trendi jatkuu, sijoittajat jatkavat varojen siirtoa syklisiin osakkeisiin. Listasimme kotimaiset sykliset osakkeet, jotka hyötyvät markkinamuutoksista. Sykliset vs. defensiiviset osakkeet Syklisten ja defensiivisten osakkeiden määritelmä tulee rahoitusteoriasta. Yleisesti hyväksytty teoreettinen viitekehys syntyi 70-luvulla, kun Sharpe kumppaneineen kehitti CAP-mallin ja beeta-kertoimen. Beeta-kerroin kuvaa osakkeen hinnanmuutoksen herkkyyttä suhteessa markkinaindeksin arvonmuutokseen. Jos osakkeen beeta-kerroin on kaksi, markkinaindeksin noustessa 1 %, osake nousee 2 %. Vastaavasti markkinaindeksin laskiessa 2 % osake laskee 4 %. Rahoitusteoriassa osakkeet lajitellaan syklisiin ja defensiivisiin beeta-kertoimen perusteella. Alle yhden beeta-kertoimen osakkeet ovat defensiivisiä ja yli yhden syklisiä. Näin siis teoriassa. Teoriaan ei kannata luottaa sokeasti, sillä beeta-kerroin on tilastollinen parametri, joka mittaa lineaarista riippuvuutta ja se voidaan laskea monella eri tapaa. Erilaiset laskutavat antavat erilaisia vastauksia. Lisäksi beeta-kertoimen selitysaste voi olla alhainen, jolloin se ei selitä osakkeen hinnanvaihtelua. Tällöin beeta-kertoimen tulkinta menee harhaan. Käytännössä syklisten osakkeiden liiketoiminta on vahvasti riippuvaista talouden suhdanteista, kun taas defensiivisillä osakkeilla riippuvuus on vähäisempää. Sijoittajat ovat siirtymässä syklisiin Useat salkunhoitajat pyrkivät parantamaan salkun tuottoa ostamalla korkean beetan (syklisiä) osakkeita noususuhdanteessa. Laskusuhdanteessa vastaavasti suositaan defensiivisiä osakkeita. Viimeisen parin vuoden aikana sykliset teollisuusosakkeet ovat jääneet selvästi markkinatuotosta ja defensiivisten osakkeiden tuotosta. Syksyn jälkeen on ollut havaittavissa rotaatiota defensiivisistä syklisiin. Mikäli teollisuuden elpyminen jatkuu, sijoittajat jatkavat varojen siirtoa syklisiin ylituottoa etsiessä. Vuonna 2020 voikin olla syklisten osakkeiden vuosi. Tyypillinen jaottelu Yleisesti osakkeet jaetaan syklisiin ja defensiivisiin sen perusteella, mihin sektoriin osakkeet kuuluvat. Jaottelu toimii, jos osakkeita ostetaan massana esimerkiksi ETF:ien avulla. Yksittäisen osakkeen kohdalla lajittelu pelkän sektorin perusteella defensiivisikseksi tai sykliseksi voi mennä pahasti metsään. Tyypillinen sektorijaottelu on seuraava. Sykliset sektorit: Materiaali (perusteollisuus) Teollisuus Harkinnanvarainen kulutus Energia Rahoitus Informaatioteknologia Defensiiviset sektorit: Päivittäiskulutus Terveydenhuolto Yhdyskuntapalvelut Viestintä (telekommunikaatio) Kiinteistö Kun sektoreihin kuuluvia osakkeita tarkastellaan tarkemmin, huomataan, että yksinkertainen sektorijaottelu johtaa helposti harhaan. Esimerkiksi Suomessa rahoitussektorille kuuluvat muun muassa Aktia, Oma Säästöpankki, Ålandsbanken, eQ, Capman, Nordea ja Sampo, joiden liiketoiminnat ovat hyvin eri tavalla suhdanneherkkiä. Teollisuussektorille kuuluu KONE, joka on pystynyt vakaaseen tuloksentekoon kaikissa suhdanteissa. Defensiivinen osake siis. Nykyinen viestintäsektori pitää sisällään defensiiviset telekommunikaatioyritykset, kuten Elisa ja Telia ja syklisempiä Alma Mediaa ja Sanomaa. Kansainvälisesti viestintäsektoriin kuuluvat myös Facebook ja Netflix, joista etenkin Netflix on korkean beetan osake, mutta onko yhtiön liiketoiminta syklistä? Tähän onkin jo vaikeampi vastata. Samoin Facebookin liiketoimintaan viimeisimmät talouskäänteet eivät ole vaikuttaneet mitenkään. Helsingin pörssin sykliset osakkeet Listasimme syklisiä osakkeita Osaketyökalullamme Helsingin pörssin päälistalta. Hyödynsimme listauksessa sektorijaottelua, beeta-kerrointa sekä omaa yhtiötuntemustamme. Listallemme pääsi 26 osaketta. Jätimme listalta pois muutamia kriisiyhtiöitä, kuten Stockmannin. Stockmann on harkkinanvaraisen kulutuksen yhtiö ja perinteisesti syklinen. Noususuhdanteessa kauppa käy ja matalasuhdanteessa asiakkaat lipuvat Tokmannille. Yhtiö on kuitenkin ollut jo pitkään kriisissä ja myynti on laskenut kaikissa markkinatilanteissa. Tästä syystä yhtiö ei ole mukana. Jos et ole Sijoittaja.fi:n maksava jäsen, klikkaa itesi kauppasivulle ja valitse sinulle sopiva jäsenyys. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi uusi Osakesäästötilijäsenyys tai normaali Sijoittaja.fi:n maksava jäsenyys. Molemmilla pääset lukemaan artikkelin sisällön. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? markkinaympäristö osakesäästötili osakkeet sijoitusideat
Sykliset vs. defensiiviset osakkeet Syklisten ja defensiivisten osakkeiden määritelmä tulee rahoitusteoriasta. Yleisesti hyväksytty teoreettinen viitekehys syntyi 70-luvulla, kun Sharpe kumppaneineen kehitti CAP-mallin ja beeta-kertoimen. Beeta-kerroin kuvaa osakkeen hinnanmuutoksen herkkyyttä suhteessa markkinaindeksin arvonmuutokseen. Jos osakkeen beeta-kerroin on kaksi, markkinaindeksin noustessa 1 %, osake nousee 2 %. Vastaavasti markkinaindeksin laskiessa 2 % osake laskee 4 %. Rahoitusteoriassa osakkeet lajitellaan syklisiin ja defensiivisiin beeta-kertoimen perusteella. Alle yhden beeta-kertoimen osakkeet ovat defensiivisiä ja yli yhden syklisiä. Näin siis teoriassa. Teoriaan ei kannata luottaa sokeasti, sillä beeta-kerroin on tilastollinen parametri, joka mittaa lineaarista riippuvuutta ja se voidaan laskea monella eri tapaa. Erilaiset laskutavat antavat erilaisia vastauksia. Lisäksi beeta-kertoimen selitysaste voi olla alhainen, jolloin se ei selitä osakkeen hinnanvaihtelua. Tällöin beeta-kertoimen tulkinta menee harhaan. Käytännössä syklisten osakkeiden liiketoiminta on vahvasti riippuvaista talouden suhdanteista, kun taas defensiivisillä osakkeilla riippuvuus on vähäisempää. Sijoittajat ovat siirtymässä syklisiin Useat salkunhoitajat pyrkivät parantamaan salkun tuottoa ostamalla korkean beetan (syklisiä) osakkeita noususuhdanteessa. Laskusuhdanteessa vastaavasti suositaan defensiivisiä osakkeita. Viimeisen parin vuoden aikana sykliset teollisuusosakkeet ovat jääneet selvästi markkinatuotosta ja defensiivisten osakkeiden tuotosta. Syksyn jälkeen on ollut havaittavissa rotaatiota defensiivisistä syklisiin. Mikäli teollisuuden elpyminen jatkuu, sijoittajat jatkavat varojen siirtoa syklisiin ylituottoa etsiessä. Vuonna 2020 voikin olla syklisten osakkeiden vuosi. Tyypillinen jaottelu Yleisesti osakkeet jaetaan syklisiin ja defensiivisiin sen perusteella, mihin sektoriin osakkeet kuuluvat. Jaottelu toimii, jos osakkeita ostetaan massana esimerkiksi ETF:ien avulla. Yksittäisen osakkeen kohdalla lajittelu pelkän sektorin perusteella defensiivisikseksi tai sykliseksi voi mennä pahasti metsään. Tyypillinen sektorijaottelu on seuraava. Sykliset sektorit: Materiaali (perusteollisuus) Teollisuus Harkinnanvarainen kulutus Energia Rahoitus Informaatioteknologia Defensiiviset sektorit: Päivittäiskulutus Terveydenhuolto Yhdyskuntapalvelut Viestintä (telekommunikaatio) Kiinteistö Kun sektoreihin kuuluvia osakkeita tarkastellaan tarkemmin, huomataan, että yksinkertainen sektorijaottelu johtaa helposti harhaan. Esimerkiksi Suomessa rahoitussektorille kuuluvat muun muassa Aktia, Oma Säästöpankki, Ålandsbanken, eQ, Capman, Nordea ja Sampo, joiden liiketoiminnat ovat hyvin eri tavalla suhdanneherkkiä. Teollisuussektorille kuuluu KONE, joka on pystynyt vakaaseen tuloksentekoon kaikissa suhdanteissa. Defensiivinen osake siis. Nykyinen viestintäsektori pitää sisällään defensiiviset telekommunikaatioyritykset, kuten Elisa ja Telia ja syklisempiä Alma Mediaa ja Sanomaa. Kansainvälisesti viestintäsektoriin kuuluvat myös Facebook ja Netflix, joista etenkin Netflix on korkean beetan osake, mutta onko yhtiön liiketoiminta syklistä? Tähän onkin jo vaikeampi vastata. Samoin Facebookin liiketoimintaan viimeisimmät talouskäänteet eivät ole vaikuttaneet mitenkään. Helsingin pörssin sykliset osakkeet Listasimme syklisiä osakkeita Osaketyökalullamme Helsingin pörssin päälistalta. Hyödynsimme listauksessa sektorijaottelua, beeta-kerrointa sekä omaa yhtiötuntemustamme. Listallemme pääsi 26 osaketta. Jätimme listalta pois muutamia kriisiyhtiöitä, kuten Stockmannin. Stockmann on harkkinanvaraisen kulutuksen yhtiö ja perinteisesti syklinen. Noususuhdanteessa kauppa käy ja matalasuhdanteessa asiakkaat lipuvat Tokmannille. Yhtiö on kuitenkin ollut jo pitkään kriisissä ja myynti on laskenut kaikissa markkinatilanteissa. Tästä syystä yhtiö ei ole mukana. Jos et ole Sijoittaja.fi:n maksava jäsen, klikkaa itesi kauppasivulle ja valitse sinulle sopiva jäsenyys. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi uusi Osakesäästötilijäsenyys tai normaali Sijoittaja.fi:n maksava jäsenyys. Molemmilla pääset lukemaan artikkelin sisällön. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? markkinaympäristö osakesäästötili osakkeet sijoitusideat