Metsä sijoituskohteena Metsäsijoitus on vakaa ja hyvin sijoitussalkun riskiä hajauttava omaisuusluokka. Metsä kasvaa talouden kehityksestä riippumatta, minkä lisäksi suomalaisen metsämaan hintakehitys on ollut hyvin vakaata korreloiden minimaalisesti yleisen talouskehityksen kanssa. Hannu Huuskonen 25.9.2020 Bonvesta. Tornator metsärahasto metsäsijoittaminen sijoittaminen sijoitusideat Suomen Sijoitusmetsät vaihtoehtoiset sijoituskohteet yhteismetsä Metsäsijoitus on vakaa ja hyvin sijoitussalkun riskiä hajauttava omaisuusluokka. Metsä kasvaa talouden kehityksestä riippumatta, minkä lisäksi suomalaisen metsämaan hintakehitys on ollut hyvin vakaata korreloiden minimaalisesti yleisen talouskehityksen kanssa. Metsäsijoitukset soveltuvat erinomaisesti osaksi hajautettua sijoitussalkkua erityisesti nykyisessä jo pitkään jatkuneessa markkinatilanteessa, jossa korkomarkkinoiden tuottotasot ovat poikkeuksellisen matalat ja riskit korkeat. Metsäsijoitukset soveltuvat erinomaisesti vakaata tuottoa hakeville sijoittajille, jotka haluava nostaa salkkunsa tuotto-/riskisuhdetta. Nykyisessä markkinaympäristössä metsäsijoitusten avulla on helppo nostaa korkopainotteisten salkkujen tuotto-odotusta. Metsäsijoituksen tuotto ei seuraa yleistä talouskehitystä, mistä syystä se hajauttaa tehokkaasti perinteisiä salkkuja. Lisäksi puun ja metsämaan hinta on kehittynyt vakaasti suurin piirtein samassa tahdissa inflaation kanssa. Metsäsijoitukset ovat siis tarjonneet myös hyvän inflaatioturvan. Kuten alla olevasta kuvaajasta voidaan nähdä, suomalainen metsä on tuottanut viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvavaa, reilun neljän prosentin tuottoa (musta käyrä) vuosittain, mikäli kantohintojen muutosta ei huomioida. Puuntuotannon sijoitustuotto ilman kantohintojen muutosta 1990-2019’ Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsä sijoituskohteena (2019 ennakko) Luken tilaston kasvava sijoitustuotto on ennen kaikkea seurausta puuston nettoarvokasvusta – Puuta korjataan vähemmän kuin metsät kasvavat ja toisaalta järeytyessään niiden arvo nousee kuitupuun siirtyessä tukkipuuksi. Tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta metsäsijoituksen kannattavuudesta, sillä se ei huomioi metsämaan hintatason muutosta. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n tuottaman markkinahintaindeksin perusteella metsämaan arvon muutoksella on ollut suurempi merkitys kokonaistuotossa kuin yhteen lasketuilla liiketuloksella ja nettoarvokasvulla käytettäessä aitoja markkinahintoja hakkuuarvon asemasta sitoutuneen pääoman määrittämiseksi. Metsätalouden kokonaistuotto osatekijöittäin manner-Suomessa 2016-2019 Tuoton osatekijä2016201720182019Liiketulos2.4 %2.5 %2.7 %2.9 %Puuston nettoarvokasvu0.4 %0.4 %0.1 %1.3 %Markkinahintojen muutos1.5 %3.3 %4.7 %5.6 %Kokonaistuotto4.2 %6.1 %7.5 %9.8 % Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsä sijoituskohteena (2019 ennakko). Suomen Sijoitusmetsät 2020. Kyseiset tilastot pitävät sisällään koko suomalaisen metsämaan, eli niihin sisältyvät niin ammattimaisten metsäsijoittajien kuin valtion ja uinuvien kuolinpesien metsäomistukset. Aktiivisella ja suunnitelmallisella otteella hoidetut metsät tuottavat selvästi paremmin kuin keskimääräinen suomalainen metsäomistus. Keskimääräistä parempaa tuottoa on mahdollista saada hyvällä metsän hoidolla ja tehokkaalla metsän hankinnalla Oikea-aikaiset ja -otteiset taimikonhoidot sekä metsänharvennukset, uudistushakkuut, kasvatus- ja terveyslannoitukset ja muut metsäpalstan kannalta järkevät toimenpiteet mahdollistavat puiden optimaalisen kasvun ja nostavat metsästä saatavaa tuottoa. Metsäsijoituksen tuottoon vaikuttaa erityisesti se, että palstat on ostettu sopivalla hinnalla (tutustu myös kumppanimme Suomen Sijoitusmetsät Oy:n artikkeliin metsän hankinnan merkityksestä). Tähän päästään hyvällä arvonmäärityksellä ja ostettavien kohteiden valinnalla. Suurin osa metsän perinteisestä tuotosta tulee tukkipuiden myynnistä, joten tukkipuiden hakkuiden ajoitus puun kasvun ja hinnan kannalta optimaaliseksi on yksi tärkeimmistä päätöksistä. Onnistuneilla metsäkaupoilla ja optimaalisella hoidolla voi päästä realistisesti 5-6 % vuosituottoihin kulujen jälkeen. Rakenteelliset tekijät tukevat metsän näkymiä sijoituskohteena Uskoa puun kysynnän riittävyyteen tukevat tuoreet investointipäätökset. Uusia investointeja on suunnitteilla selluntuotantoon (unohtamatta Rauman sahainvestointia), mutta myös uusia puuta raaka-aineenaan käyttäviä tuotteita innovoidaan aktiivisesti. Puu raaka-aineena soveltuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Äänekosken uusi jättiläismäinen biojalostamoinvestointi on tuonut merkittävästi lisää kysyntää kuitupuulle ja muiden suunnitteilla olevien biojalostamoinvestointien toteutuessa kysyntää tulee vielä merkittävästi enemmän lisää. Pitkäkuituiselle sellulle tulee olemaan myös jatkossa kysyntää ja sitä tarvitaan myös paljon julkisuutta keränneen lyhytkuituisen eukalyptussellun sekaan vahvistamaan paperiteollisuuden tuotteita. Paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan vahvasti Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoilla. Puun energiakäytön odotetaan myös kasvavan. Tukkipuun hinta on pysynyt hyvänä, vaikka rakentaminen Euroopassa on ollut vähäistä huonon taloustilanteen takia ja laajoista metsätuhoista huolimatta. Varjopuolena metsäsijoittajalle on melko stabiilina pysynyt puun nimellishinta (ks. kuva alla) sekä se tosiasia, että Suomessa metsät kasvavat selvästi niiden käyttöä enemmän, mitä voi pitää tarjonnan ja kysynnän välisen tasapainon hintakehitystä rajoittavana. Kansantalouden kannalta tarkasteltuna suuret puun kysyntää lisäävät investoinnit ovat siis erittäin tervetulleita. Kantohintojen kehitys 2010-2020 (huhtikuu) Lähde: Metsäteollisuus ry Kuinka sijoitan metsään? Metsään sijoitetaan tyypillisimmin joko suoraan ostamalla metsätiloja, hankkimalla osuuksia yhteismetsästä tai merkitsemällä metsärahastoa. Metsäsijoitus on yleensä aina pidemmän ajan sijoitus, mutta joidenkin metsärahastojen sekä erityisesti yhteismetsäosuuksien avulla metsäsijoitusten likviditeettiä voi parantaa huomattavasti. Tällä hetkellä myös suorien metsäpalstojen kauppa käy kiivaana. Vältä turhia välikäsiä Kuten sijoitustoiminnassa yleensä, suosimme myös metsäsijoittamisessa mahdollisimman suoraa sijoittamista ilman turhia välikäsiä. Monelle sijoittajalle suorien metsäsijoitusten tekeminen voi tuntua vaikealta ja vieraalta. Onneksi tähänkin tarpeeseen löytyy toimijoita, joista esimerkiksi kumppanimme Suomen Sijoitusmetsät Oy tarjoaa helpon ja hyväksi todetun tavan metsäomaisuuden tehokkaaseen hankintaan ja hoitoon ostajan näkökulmasta. Yhteismetsä on tehokas metsäsijoittamisen muoto Yhteismetsä on puolestaan rakenteena suomalainen erikoisuus ja erinomaisen tehokas omalla lailla säädelty metsäsijoittamisen muoto. Siinä sijoittaja pääsee helposti ja turvallisesti mukaan suurempaan metsäsijoittajien ryhmittymään, mikä hajauttaa riskejä ja tekee metsäsijoittamisesta helppoa. Sijoita helposti metsärahastoon Viime aikoina markkinoille on tullut myös lukuisa määrä metsärahastoja lähinnä varainhoitoyhtiöiden toimesta. Kuten yleensä, myös metsän osalta sijoittaminen rahastojen avulla on ainakin helppoa. Alhaisen reaalituoton kohteissa kuten metsässä, kannattaa kustannuksiin ja tuottolupauksiin olla kuitenkin terveen kriittinen. Lisäksi useimpien metsärahastojen likviditeetti on heikkoa ja esimerkiksi Ky-muotoisissa metsärahastoissa joutuu helposti sitoutumaan jopa 10 vuoden sijoitusaikaan. Julkaisemme lähitulevaisuudessa tarkemman analyysin eri metsäsijoitusmuotojen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, mitä asioita sijoittajan tulee tiedostaa eri metsäsijoitusmuodoissa. Lue myös artikkeli metsäsijoittamisen tuotto-odotuksista. Mitä tehdä metsätilan kanssa? Myydä, ostaa vai yhdistää yhteismetsäksi? Lue laaja artikkeli metsätilan tulevaisuuden arvioinnista. Artikkeli on julkaistu 2015 ja päivitetty 2020. Bonvesta. Tornator metsärahasto metsäsijoittaminen sijoittaminen sijoitusideat Suomen Sijoitusmetsät vaihtoehtoiset sijoituskohteet yhteismetsä
Metsäsijoitukset soveltuvat erinomaisesti osaksi hajautettua sijoitussalkkua erityisesti nykyisessä jo pitkään jatkuneessa markkinatilanteessa, jossa korkomarkkinoiden tuottotasot ovat poikkeuksellisen matalat ja riskit korkeat. Metsäsijoitukset soveltuvat erinomaisesti vakaata tuottoa hakeville sijoittajille, jotka haluava nostaa salkkunsa tuotto-/riskisuhdetta. Nykyisessä markkinaympäristössä metsäsijoitusten avulla on helppo nostaa korkopainotteisten salkkujen tuotto-odotusta. Metsäsijoituksen tuotto ei seuraa yleistä talouskehitystä, mistä syystä se hajauttaa tehokkaasti perinteisiä salkkuja. Lisäksi puun ja metsämaan hinta on kehittynyt vakaasti suurin piirtein samassa tahdissa inflaation kanssa. Metsäsijoitukset ovat siis tarjonneet myös hyvän inflaatioturvan. Kuten alla olevasta kuvaajasta voidaan nähdä, suomalainen metsä on tuottanut viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvavaa, reilun neljän prosentin tuottoa (musta käyrä) vuosittain, mikäli kantohintojen muutosta ei huomioida. Puuntuotannon sijoitustuotto ilman kantohintojen muutosta 1990-2019’ Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsä sijoituskohteena (2019 ennakko) Luken tilaston kasvava sijoitustuotto on ennen kaikkea seurausta puuston nettoarvokasvusta – Puuta korjataan vähemmän kuin metsät kasvavat ja toisaalta järeytyessään niiden arvo nousee kuitupuun siirtyessä tukkipuuksi. Tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta metsäsijoituksen kannattavuudesta, sillä se ei huomioi metsämaan hintatason muutosta. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n tuottaman markkinahintaindeksin perusteella metsämaan arvon muutoksella on ollut suurempi merkitys kokonaistuotossa kuin yhteen lasketuilla liiketuloksella ja nettoarvokasvulla käytettäessä aitoja markkinahintoja hakkuuarvon asemasta sitoutuneen pääoman määrittämiseksi. Metsätalouden kokonaistuotto osatekijöittäin manner-Suomessa 2016-2019 Tuoton osatekijä2016201720182019Liiketulos2.4 %2.5 %2.7 %2.9 %Puuston nettoarvokasvu0.4 %0.4 %0.1 %1.3 %Markkinahintojen muutos1.5 %3.3 %4.7 %5.6 %Kokonaistuotto4.2 %6.1 %7.5 %9.8 % Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsä sijoituskohteena (2019 ennakko). Suomen Sijoitusmetsät 2020. Kyseiset tilastot pitävät sisällään koko suomalaisen metsämaan, eli niihin sisältyvät niin ammattimaisten metsäsijoittajien kuin valtion ja uinuvien kuolinpesien metsäomistukset. Aktiivisella ja suunnitelmallisella otteella hoidetut metsät tuottavat selvästi paremmin kuin keskimääräinen suomalainen metsäomistus. Keskimääräistä parempaa tuottoa on mahdollista saada hyvällä metsän hoidolla ja tehokkaalla metsän hankinnalla Oikea-aikaiset ja -otteiset taimikonhoidot sekä metsänharvennukset, uudistushakkuut, kasvatus- ja terveyslannoitukset ja muut metsäpalstan kannalta järkevät toimenpiteet mahdollistavat puiden optimaalisen kasvun ja nostavat metsästä saatavaa tuottoa. Metsäsijoituksen tuottoon vaikuttaa erityisesti se, että palstat on ostettu sopivalla hinnalla (tutustu myös kumppanimme Suomen Sijoitusmetsät Oy:n artikkeliin metsän hankinnan merkityksestä). Tähän päästään hyvällä arvonmäärityksellä ja ostettavien kohteiden valinnalla. Suurin osa metsän perinteisestä tuotosta tulee tukkipuiden myynnistä, joten tukkipuiden hakkuiden ajoitus puun kasvun ja hinnan kannalta optimaaliseksi on yksi tärkeimmistä päätöksistä. Onnistuneilla metsäkaupoilla ja optimaalisella hoidolla voi päästä realistisesti 5-6 % vuosituottoihin kulujen jälkeen. Rakenteelliset tekijät tukevat metsän näkymiä sijoituskohteena Uskoa puun kysynnän riittävyyteen tukevat tuoreet investointipäätökset. Uusia investointeja on suunnitteilla selluntuotantoon (unohtamatta Rauman sahainvestointia), mutta myös uusia puuta raaka-aineenaan käyttäviä tuotteita innovoidaan aktiivisesti. Puu raaka-aineena soveltuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Äänekosken uusi jättiläismäinen biojalostamoinvestointi on tuonut merkittävästi lisää kysyntää kuitupuulle ja muiden suunnitteilla olevien biojalostamoinvestointien toteutuessa kysyntää tulee vielä merkittävästi enemmän lisää. Pitkäkuituiselle sellulle tulee olemaan myös jatkossa kysyntää ja sitä tarvitaan myös paljon julkisuutta keränneen lyhytkuituisen eukalyptussellun sekaan vahvistamaan paperiteollisuuden tuotteita. Paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan vahvasti Aasian ja erityisesti Kiinan markkinoilla. Puun energiakäytön odotetaan myös kasvavan. Tukkipuun hinta on pysynyt hyvänä, vaikka rakentaminen Euroopassa on ollut vähäistä huonon taloustilanteen takia ja laajoista metsätuhoista huolimatta. Varjopuolena metsäsijoittajalle on melko stabiilina pysynyt puun nimellishinta (ks. kuva alla) sekä se tosiasia, että Suomessa metsät kasvavat selvästi niiden käyttöä enemmän, mitä voi pitää tarjonnan ja kysynnän välisen tasapainon hintakehitystä rajoittavana. Kansantalouden kannalta tarkasteltuna suuret puun kysyntää lisäävät investoinnit ovat siis erittäin tervetulleita. Kantohintojen kehitys 2010-2020 (huhtikuu) Lähde: Metsäteollisuus ry Kuinka sijoitan metsään? Metsään sijoitetaan tyypillisimmin joko suoraan ostamalla metsätiloja, hankkimalla osuuksia yhteismetsästä tai merkitsemällä metsärahastoa. Metsäsijoitus on yleensä aina pidemmän ajan sijoitus, mutta joidenkin metsärahastojen sekä erityisesti yhteismetsäosuuksien avulla metsäsijoitusten likviditeettiä voi parantaa huomattavasti. Tällä hetkellä myös suorien metsäpalstojen kauppa käy kiivaana. Vältä turhia välikäsiä Kuten sijoitustoiminnassa yleensä, suosimme myös metsäsijoittamisessa mahdollisimman suoraa sijoittamista ilman turhia välikäsiä. Monelle sijoittajalle suorien metsäsijoitusten tekeminen voi tuntua vaikealta ja vieraalta. Onneksi tähänkin tarpeeseen löytyy toimijoita, joista esimerkiksi kumppanimme Suomen Sijoitusmetsät Oy tarjoaa helpon ja hyväksi todetun tavan metsäomaisuuden tehokkaaseen hankintaan ja hoitoon ostajan näkökulmasta. Yhteismetsä on tehokas metsäsijoittamisen muoto Yhteismetsä on puolestaan rakenteena suomalainen erikoisuus ja erinomaisen tehokas omalla lailla säädelty metsäsijoittamisen muoto. Siinä sijoittaja pääsee helposti ja turvallisesti mukaan suurempaan metsäsijoittajien ryhmittymään, mikä hajauttaa riskejä ja tekee metsäsijoittamisesta helppoa. Sijoita helposti metsärahastoon Viime aikoina markkinoille on tullut myös lukuisa määrä metsärahastoja lähinnä varainhoitoyhtiöiden toimesta. Kuten yleensä, myös metsän osalta sijoittaminen rahastojen avulla on ainakin helppoa. Alhaisen reaalituoton kohteissa kuten metsässä, kannattaa kustannuksiin ja tuottolupauksiin olla kuitenkin terveen kriittinen. Lisäksi useimpien metsärahastojen likviditeetti on heikkoa ja esimerkiksi Ky-muotoisissa metsärahastoissa joutuu helposti sitoutumaan jopa 10 vuoden sijoitusaikaan. Julkaisemme lähitulevaisuudessa tarkemman analyysin eri metsäsijoitusmuotojen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, mitä asioita sijoittajan tulee tiedostaa eri metsäsijoitusmuodoissa. Lue myös artikkeli metsäsijoittamisen tuotto-odotuksista. Mitä tehdä metsätilan kanssa? Myydä, ostaa vai yhdistää yhteismetsäksi? Lue laaja artikkeli metsätilan tulevaisuuden arvioinnista. Artikkeli on julkaistu 2015 ja päivitetty 2020. Bonvesta. Tornator metsärahasto metsäsijoittaminen sijoittaminen sijoitusideat Suomen Sijoitusmetsät vaihtoehtoiset sijoituskohteet yhteismetsä