Markkina-arvopainotteisten indeksien ongelmat Useat sijoittajat pitävät indeksisijoittamista tylsänä. Tylsyydestään huolimatta alan tutkimus on osoittanut sen olevan tehokasta ja rationaalista. Perinteisesti indeksisijoittaminen liitetään kuitenkin ainoastaan ”tylsiin” markkina-arvopainotteisiin indekseihin. Todellisuudessa keskustelu pitäisi kääntää kysymykseen ”mikä on indeksi?” – eli miten indeksi on rakennettu, mitä se tavoittelee, millaista taustatutkimusta indeksin kehittämiseksi on tehty, ja niin edelleen. Indeksiteollisuuden viimeaikainen kehitys on ollut erittäin nopeaa ja se tarjoaa sijoittajalle täysin uusia ulottuvuuksia tehokkaaseen sijoittamiseen. Sijoittaja.fi 20.11.2015 Indeksisijoittaminen strategiaindeksi Useat sijoittajat pitävät indeksisijoittamista tylsänä. Tylsyydestään huolimatta alan tutkimus on osoittanut sen olevan tehokasta ja rationaalista. Perinteisesti indeksisijoittaminen liitetään kuitenkin ainoastaan ”tylsiin” markkina-arvopainotteisiin indekseihin. Todellisuudessa keskustelu pitäisi kääntää kysymykseen ”mikä on indeksi?” – eli miten indeksi on rakennettu, mitä se tavoittelee, millaista taustatutkimusta indeksin kehittämiseksi on tehty, ja niin edelleen. Indeksiteollisuuden viimeaikainen kehitys on ollut erittäin nopeaa ja se tarjoaa sijoittajalle täysin uusia ulottuvuuksia tehokkaaseen sijoittamiseen. Markkina-arvopainotettu indeksi Alan johtavan tutkimuksen parissa markkina-arvopainotettujen indeksien katsotaan edustavan indeksikehityksen ensiastetta. Se ei tarkoita, etteivätkö markkina-arvoperusteiset indeksit edelleen olisi hyviä vaihtoehtoja. Myös kustannuksiltaan markkina-arvopainotteisiin indekseihin sidotut ETF:t kyetään toteuttamaan halvimmalla, mikä on jo sinällään vahva argumentti niiden puolesta. Markkina-arvopainotetut indeksit sisältävät kuitenkin useita ongelmia, jotka sijoittajan on vähintäänkin syytä tiedostaa. Markkina-arvopainotteisten indeksien perinteinen vahva asema juontaa juurensa tehokkaiden markkinoiden hypoteesista, jonka laajamittaisempi kritiikki alkoi vasta viime vuosituhannen lopulla. Miksi suursijoittajien vertailukohdat ovat edelleen pääasiassa markkina-arvopainotettuja indeksejä? On hyvä muistaa, että määritelmällisesti kaikkien sijoittajien yhteenlasketut sijoitukset muodostavat täsmälleen markkina-arvopainotetun indeksin. Tästä seuraa myös ongelma: mitä isompi yksittäinen iso toimija markkinoilla on, sitä lähemmäksi markkina-arvopainotettua indeksiä hän on pakotettu, jotta pienempien kohteiden heikosta likviditeetistä ei muodostu likviditeettirasitetta suursijoittajalle. Ison sijoittajan on käytännössä mahdotonta ottaa suurta näkemystä pieneen yhtiöön vaikuttamatta merkittävästi hintaan tai pelkäämättä, että osakkeen myynti tulevaisuudessa voi osoittautua vaikeaksi. Lisäksi isokin osuus pienestä yhtiöstä ison sijoittajan salkussa voi olla häviävän pieni salkun kokonaistuoton kannalta, mikä on omiaan ehkäisemään isojen sijoittajien kiinnostusta pieniin yhtiöihin. Asian voi nähdä niin, että suursijoittajan vaatima ”likviditeettipreemio” epälikvidistä sijoituskohteesta on isompi kuin piensijoittajan, jolle pienikin osuus pienestä yhtiöstä voi olla salkkukokonaisuudessa merkittävä. Esimerkki Otetaan tilanne, jossa pieni ja suhteellisen epälikvidi yritys antaa tulosvaroituksen, mihin suursijoittaja haluaisi reagoida myymällä koko omistuksensa. Oletetaan, että suursijoittajan omistuksen määrä vastaa keskimääräistä 30 päivässä vaihdettua osakemäärää. Suursijoittaja haluaisi tyhjentää koko salkun kerralla, mutta ei onnistu löytämään juuri tulosvaroittaneen yhtiön osakkeelle ostajaa järkevään hintaan, vaan päättää myydä osakkeet suoraan markkinoilla. Sijoittaja arvioi, että tyypillisesti noin kolmasosan volyymista myymällä ei välttämättä joudu vielä painamaan kurssitasoa merkittävästi omien myyntien johdosta. Jos päivävaihto säilyisi samana kuin ennen tulosvaroitusta tarkoittaisi tämä 90 päivän aikaa ennen kuin kaikki osakkeet olisi myyty salkusta. Vastaavaa ongelmaa piensijoittajalle ei yleensä ole, vaan aivan pienimmän vaihdon omaavia osakkeita lukuunottamatta muutaman tuhannen tai kymmenenkin tuhannen euron toimeksiannot uppoavat suhteellisen nopeasti markkinoille ilman olennaista vaikutusta kurssitasoon. Tämä on piensijoittajalle merkittävä etu, joka kannattaa pyrkiä hyödyntämään. Strategia- tai fundamentti-indeksit sijoittajan avuksi Indeksiteollisuuden kehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeaa ja yhä useammin uusiin indeksi-innovaatioihin on mahdollista myös sijoittaa helposti ja kustannustehokkaasti ETF:ien avulla. Strategiaindekseissä pyritään hyödyntämään erilaisia rahoitustutkimuksen löydöksiä ja fundamentaalisia muuttujia, kuten vaikkapa osinkotuottoa tai jotain muita arvostusparametreja. Näiden avulla muodostetaan indeksimetodologia, jonka tavoitteena on tyypillisesti parantaa tuottoa ja/tai pienentää riskiä verrattuna perinteisiin markkina-arvopainotteisiin indekseihin. Kaikki strategiaindeksit eivät tavoittele jonkun tietyn perinteisen markkina-arvopainotetun indeksin voittamista riskikorjattuna, vaan ne voivat olla sidottuja myös tiettyihin hyvinkin spesifeihin strategioihin jollaisiin perinteisiä indeksejä ei ole edes tarjolla. Strategiaindeksit pohjautuvat tyypillisesti ja parhaimmillaan sijoitustutkimuksen parhaisiin löydöksiin mutta toki strategiaindeksien joukossa on myös ratkaisuja, joita on ohjannut enemmän hyvän tuottohistorian näyttäminen. Sijoittaja.fi arvioi erilaisia strategiaindekseihin pohjautuvia ETF:iä, joista parhaat ja vahvaan näyttöön pohjautuvat ETF:t löytyvät ETF-valintatyökalulla. Erilaisten strategioiden ja tyylien toimivuutta on kuitenkin vaikea ennakoida ja toimivuus elää ajassa. Välillä voi esiintyä tuskaisen pitkiä ajanjaksoja, jolloin hyvänä pidetty strategia ei toimikaan odotetusti. Hajautus on tärkeää myös strategiaindekseistä koostuvaa salkkua muodostettaessa. Indeksisijoittaminen strategiaindeksi
Markkina-arvopainotettu indeksi Alan johtavan tutkimuksen parissa markkina-arvopainotettujen indeksien katsotaan edustavan indeksikehityksen ensiastetta. Se ei tarkoita, etteivätkö markkina-arvoperusteiset indeksit edelleen olisi hyviä vaihtoehtoja. Myös kustannuksiltaan markkina-arvopainotteisiin indekseihin sidotut ETF:t kyetään toteuttamaan halvimmalla, mikä on jo sinällään vahva argumentti niiden puolesta. Markkina-arvopainotetut indeksit sisältävät kuitenkin useita ongelmia, jotka sijoittajan on vähintäänkin syytä tiedostaa. Markkina-arvopainotteisten indeksien perinteinen vahva asema juontaa juurensa tehokkaiden markkinoiden hypoteesista, jonka laajamittaisempi kritiikki alkoi vasta viime vuosituhannen lopulla. Miksi suursijoittajien vertailukohdat ovat edelleen pääasiassa markkina-arvopainotettuja indeksejä? On hyvä muistaa, että määritelmällisesti kaikkien sijoittajien yhteenlasketut sijoitukset muodostavat täsmälleen markkina-arvopainotetun indeksin. Tästä seuraa myös ongelma: mitä isompi yksittäinen iso toimija markkinoilla on, sitä lähemmäksi markkina-arvopainotettua indeksiä hän on pakotettu, jotta pienempien kohteiden heikosta likviditeetistä ei muodostu likviditeettirasitetta suursijoittajalle. Ison sijoittajan on käytännössä mahdotonta ottaa suurta näkemystä pieneen yhtiöön vaikuttamatta merkittävästi hintaan tai pelkäämättä, että osakkeen myynti tulevaisuudessa voi osoittautua vaikeaksi. Lisäksi isokin osuus pienestä yhtiöstä ison sijoittajan salkussa voi olla häviävän pieni salkun kokonaistuoton kannalta, mikä on omiaan ehkäisemään isojen sijoittajien kiinnostusta pieniin yhtiöihin. Asian voi nähdä niin, että suursijoittajan vaatima ”likviditeettipreemio” epälikvidistä sijoituskohteesta on isompi kuin piensijoittajan, jolle pienikin osuus pienestä yhtiöstä voi olla salkkukokonaisuudessa merkittävä. Esimerkki Otetaan tilanne, jossa pieni ja suhteellisen epälikvidi yritys antaa tulosvaroituksen, mihin suursijoittaja haluaisi reagoida myymällä koko omistuksensa. Oletetaan, että suursijoittajan omistuksen määrä vastaa keskimääräistä 30 päivässä vaihdettua osakemäärää. Suursijoittaja haluaisi tyhjentää koko salkun kerralla, mutta ei onnistu löytämään juuri tulosvaroittaneen yhtiön osakkeelle ostajaa järkevään hintaan, vaan päättää myydä osakkeet suoraan markkinoilla. Sijoittaja arvioi, että tyypillisesti noin kolmasosan volyymista myymällä ei välttämättä joudu vielä painamaan kurssitasoa merkittävästi omien myyntien johdosta. Jos päivävaihto säilyisi samana kuin ennen tulosvaroitusta tarkoittaisi tämä 90 päivän aikaa ennen kuin kaikki osakkeet olisi myyty salkusta. Vastaavaa ongelmaa piensijoittajalle ei yleensä ole, vaan aivan pienimmän vaihdon omaavia osakkeita lukuunottamatta muutaman tuhannen tai kymmenenkin tuhannen euron toimeksiannot uppoavat suhteellisen nopeasti markkinoille ilman olennaista vaikutusta kurssitasoon. Tämä on piensijoittajalle merkittävä etu, joka kannattaa pyrkiä hyödyntämään. Strategia- tai fundamentti-indeksit sijoittajan avuksi Indeksiteollisuuden kehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeaa ja yhä useammin uusiin indeksi-innovaatioihin on mahdollista myös sijoittaa helposti ja kustannustehokkaasti ETF:ien avulla. Strategiaindekseissä pyritään hyödyntämään erilaisia rahoitustutkimuksen löydöksiä ja fundamentaalisia muuttujia, kuten vaikkapa osinkotuottoa tai jotain muita arvostusparametreja. Näiden avulla muodostetaan indeksimetodologia, jonka tavoitteena on tyypillisesti parantaa tuottoa ja/tai pienentää riskiä verrattuna perinteisiin markkina-arvopainotteisiin indekseihin. Kaikki strategiaindeksit eivät tavoittele jonkun tietyn perinteisen markkina-arvopainotetun indeksin voittamista riskikorjattuna, vaan ne voivat olla sidottuja myös tiettyihin hyvinkin spesifeihin strategioihin jollaisiin perinteisiä indeksejä ei ole edes tarjolla. Strategiaindeksit pohjautuvat tyypillisesti ja parhaimmillaan sijoitustutkimuksen parhaisiin löydöksiin mutta toki strategiaindeksien joukossa on myös ratkaisuja, joita on ohjannut enemmän hyvän tuottohistorian näyttäminen. Sijoittaja.fi arvioi erilaisia strategiaindekseihin pohjautuvia ETF:iä, joista parhaat ja vahvaan näyttöön pohjautuvat ETF:t löytyvät ETF-valintatyökalulla. Erilaisten strategioiden ja tyylien toimivuutta on kuitenkin vaikea ennakoida ja toimivuus elää ajassa. Välillä voi esiintyä tuskaisen pitkiä ajanjaksoja, jolloin hyvänä pidetty strategia ei toimikaan odotetusti. Hajautus on tärkeää myös strategiaindekseistä koostuvaa salkkua muodostettaessa. Indeksisijoittaminen strategiaindeksi