Sähkön hinta huippukorkealla – miten vaikuttaa tunnettujen pörssiyritysten tuloksiin?

Sähkön hinta huippukorkealla

Pörssissä määräytyvän sähkön spot-hinta on noussut poikkeuksellisen korkeaksi. Syitä hinnanousulle ovat muun muassa alhaiset vesivoimavarat, päästöoikeuksen hinnat sekä kasvanut kysyntä. Alla kuva Fortumin sivuilta sähkön markkinahinnasta. Vuonna 2020 sähkön markkinahinta kävi lähes nollassa eurossa per megawattitunti. Joulukuussa markkinahinta on ollut 100 ja 250 euron välillä megawattitunnilta.

Perusteollisuuden yhtiöt kärsivät

Fortum on yksi korkeasta sähkön hinnasta hyötyvistä osakkeista. Hyöty ei kuitenkaan valu suoraan Fortumin eduksi, sillä Fortum on suojannut myyntihintoja nykyistä alemmalle tasolle ja alhaiset vesivoimavarat tarkoittavat vähäistä vesivoimatuotantoa.

Vastaavasti perusteollisuuden yhtiöt, kuten metsäyhtiöt ja teräsyhtiöt ovat suuria sähkönkuluttajia. Kulutusta on nostanut vahvistunut kysyntä, minkä vuoksi tuotantolaitokset käyvät korkeilla käyntiasteilla.

Nopeasti noussut sähkönhinta näkyy perusteollisuuden yhtiöiden kannattavuuksissa. Yhtiöiden onneksi monet näistä ovat sähkön suhteen jo melko omavaraisia ja omavaraisuusaste lisääntyy tulevaisuudessa.

Kysyimme tutuilta kotimaisilta pörssiyhtiöiltä, miten sähkön hinnan nousu vaikuttaa yhtiöiden tuloksiin.

Metsä Boardin sähköomavaraisuus kasvaa

Tammi-syyskuussa 2021 kasvaneilla energiakustannuksilla, ja erityisesti kallistuneella sähköllä, oli merkittävä negatiivinen liiketulosvaikutus edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kustannukset kasvavat edelleen sähkön hinnan jatkaessa kallistumistaan erityisesti Suomessa.

Energian osuus Metsä Boardin kokonaiskustannuksista (vuonna 2020 yhteensä 1,56 miljardia euroa) oli noin 10 %.

Metsä Board on sähkönhankinnassaan noin 60 prosenttisesti omavarainen. Yhtiö myös suojaa osaa markkinoilta hankkimastaan sähköstä. Sähköomavaraisuus kasvaa lähivuosina noin 90 prosenttiin. Omavaraisuutta kasvattavat mm. Husumin uusi soodakattila (arvioitu käynnistyminen H1/2022), OL3:n käyttöönotto sekä Metsä Fibren biotuotetehtaan (arvioitu käynnistyminen H2/2023).

UPM-Kymmenen Energy -liiketoiminta-alue hyötyy korkeista sähkön hinnoista

Suomen toiseksi suurimpana energiantuottajana UPM hyötyy korkeista sähkön hinnoista, joka näkyi jo tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä UPM Energy -liiketoiminta-alueen erinomaisessa tuloksessa. UPM Energy-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto-% vuoden kolmannella vuosineljänneksellä oli 50,9 %. Kustannuspuolella korkea sähkönhinta rasittaa erityisesti UPM Communication Papers -liiketoiminta-aluetta, jonka energiakustannukset kasvoivat vuoden kolmannella vuosineljänneksellä sekä Suomessa että etenkin Keski-Euroopassa. Lieventääkseen sähkön hinnan kustannusvaihteluja UPM Communication Papers on suojannut noin 60 % ostosähköstä sekä loppuvuodelle 2021 että vuodelle 2022.

Koko konsernin kustannusrakenteessa energiakustannusten osuus oli 7 % vuoden 2020 kokonaiskustannuksista. Kuva UPM:n vuosikertomuksesta.

Outokumpu on suurin sähkönkuluttaja

Outokumpu noudattaa omaa energiasuojauspolitiikkaansa, joten suuri osa Outokummun kuluttamasta sähköstä on jo suojattu nykyiselle ja tuleville kvartaaleille. Noussut sähkön hinta vaikuttaa toki siihen osuuteen, jota ei ole suojattu.

Kohonneiden energian hintojen vaikutus on suurinpiirtein hieman yli 10 miljoonaa euroa neljännessä kvartaalissa verrattuna kolmanteen kvartaaliin.

Sijoittajan näkökulma

Korkea sähkön hinta nakertaa Q4:lla pörssiyhtiöiden kannattavuuksia. Perusteollisuuden yhtiöt ovat suurimpia sähkönkuluttajia ja siten teoriassa merkittävimpiä kärsijöitä. Pörssiyhtiöt ovat kuitenkin ennakoineet tilannetta ja suojanneet sähkön hankintahintaa sekä pyrkivät omavaraisuuteen. Nykyisessä ympäristössä omavaraisuus vaikuttaa erittäin hyvältä strategialta. Eniten korkeasta sähkön hinnasta perusteollisuuden yhtiöistä hyötyy UPM, mutta Metsä Board ja Outokumpukaan eivät kärsi merkittävästi. Sijoittajan on hyvä muistaa, että yksi tekijä kohonneessa sähkön hinnassa on kohonnut teollisuuden kysyntä, mikä on pörssiyhtiöille positiivista.