Saksa panostaa puolustukseen 400 miljardia – vertailussa kuusi globaalia puolustusteollisuuden osaketta

Puolustusteollisuuden osakkeet kiinnostavat sijoittajia

Puolustusteollisuus on noussut viime aikoina yhä useamman sijoittajan mielenkiinnon kohteeksi. Geopoliittiset jännitteet, kasvavat puolustusbudjetit ja teknologinen kehitys ovat tehneet alasta houkuttelevan vaihtoehdon niille, jotka etsivät vakaita ja pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia tarjoavia sijoituskohteita. 

Mitkä ovat tärkeimmät puolustusteollisuuden yhtiöt ja mitä riskejä puolusteollisuuden yhtiöihin liittyy? 

Tässä analyysissa:

Eurooppa ja länsimaat uudelleenvarustautuvat kovaa vauhtia Venäjän aloittaman sodan jälkeen.

Siinä missä Suomi on pitänyt kiinni kansallisesta puolustuskyvystään kylmän sodan päättymisenkin jälkeen, on muu läntinen Eurooppa leikannut merkittävästi puolustusvoimiensa budjeteista. Ukrainan sota herätti Euroopan uuteen todellisuuteen.

Saksa panostaa puolustukseen

Historiallisista syistä maltillisena pitäytynyt Saksa ilmoitti juuri 1000 miljardin euron lisäpanostuksesta. Aiemmin Saksa on kertonut myös nostavansa puolustusmenot pysyvästi yli 2 prosentin tason bruttokansan tuotteesta ja 100 miljardin dollarin lisäpaketista. Taustalla on huoli Yhdysvaltain mahdollisesta irtautumisesta länsiliittoumasta Donald Trumpin presidenttikaudella sekä Venäjän aiheuttama uhka.

Kristillisdemokraatit (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) sopivat tiistaina laajasta investointiohjelmasta. Puolustusmenot vapautettaisiin Saksan perustuslaissa määritellystä velkajarrusta, ja maan asevoimiin kohdistettaisiin arviolta 400 miljardin euron lisärahoitus. SPD:n tuen varmistamiseksi CDU hyväksyi myös 500 miljardin euron infrastruktuurirahaston, jonka tarkoituksena on elvyttää taantumassa olevaa taloutta.

Saksan nykyinen 100 miljardin euron erityisrahasto päättyy vuonna 2027, joten uudet investoinnit nostaisivat kokonaispanostuksen 1 000 miljardiin euroon. Päätösten nopea eteneminen on poikkeuksellista, ja suunnitelma merkitsee suurta muutosta erityisesti CDU:lle, joka aiemmin korosti velkakuria.

Aiemmin Saksan vaalien voittaja CDU ja sen johtajan Friedrich Merzin arvoitiin lisäävän 200 miljardin euron lisärahoitusta puolustukseen, mutta luku kaksinkertaistui nopeasti. Nopean päätöksenteon mahdollistamiseksi hän aikoo myös hyväksyä rahoituksen ennen uuden parlamentin kokoontumista.

Vuonna 2025 Ukrainan avuksi Saksassa suunnitellaan 4–7 miljardin euron lisärahoitusta.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Puolustusteollisuusosakkeita tarkastellaan ESG-näkökulmasta uudelleen

ESG tulee sanoista Environment, Social ja Governance, mikä tarkoittaa tiivistettynä vastuullista sijoittamista. Yksittäistä ESG-luokittelua ei ole, mutta useita kansainvälisiä mittareita on.

ESG-luokituksissa määritellään:

• miten hyvin yritys ottaa liiketoiminnassaan huomioon ilmaston
• sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan.

Puolustustarvikkeita valmistavat yritykset ovat olleet pitkään useiden rahastojen ja sijoitusyhtiöiden mustalla listalla vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta.

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut yksi megatredeistä ja on viitteitä siitä, että paremman ESG-luokituksen saaneet yritykset pärjäävät keskimääräistä paremmin. Ongelma puolustusteollisuuden yritysten kanssa on se, että asiakkaina ovat niin demokratiat kuin diktatuurit.

SEB käänsi suuntansa

Ruotsalainen Skandinaviska Enskilda Banken päätti kolme vuotta sitten, että ei ota puolustustusalan yrityksiä enää salkkuihinsa. Vuoden 2022 maaliskuussa suunta kuitenkin muuttui ja kuusi sadasta rahastosta sai luvan sijoittaa myös puolustusteollisuuden yrityksiin. 

Eikö kansallinen puolustus ole eettistä?

”Is national defence not ethical?”, kysyi Latvian pääministeri Artis Pabrisk, kun markkinajohtajien asemassa olevat ruotsalaiset Swedbank ja SEB eväsivät latvialaisen puolustusteollisuuden yrityksen lainoittamisen eettisiin syihin vedoten. Tämä tapahtui ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuun 2022 alussa ja yritykset läntisessä maailmassa joutuvat varmasti katsomaan nyt ESG-arvojaan uudessa valossa.

Puolustusbudjetit kasvussa

Ennen Venäjän vuoden 2014 hyökkäystä Krimille, vain Yhdysvallat, Kreikka ja Viro täyttivät Naton kahden prosentin vaatimuksen puolustusbudjetissaan. Vaikka erityisesti entiset itäblokin maat ovat panostaneet puolustukseen tämän jälkeen entistä enemmän, jäi monien Nato-maiden budjetti reilusti alle sovitun kahden prosentin.

Eurooppa pihisteli pitkään puolustuksestaan

Yhdysvallat on tuloksetta nostanut aiheen esille jo kymmeniä vuosia tapaamisissaan Euroopan johtajien kanssa. Euroopan passiivisuus oman puolustuksensa suhteen on syönyt Yhdysvaltojen resursseja, sillä kymmenien tuhansien yhdysvaltalaissotilaiden ylläpito Euroopassa ei ole halpaa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama toi asian esille useasti tapaamisissaan Saksan entisen liittokansleri Angela Merkelin kanssa, mutta Saksa ei juurikaan lisännyt puolustusmenojaan. 

Obaman seuraaja Donald Trump uhkasi vetää suurimman osan Euroopassa sijaitsevista joukoistaan pois, mikäli Ranska, Saksa ja muut maat eivät nosta puolustusbudjettejaan sovittuun kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.

Donald Trumpin uudelleenvalinta ja Saksan vaalit

Trumpin valinta on nostanut erityisesti eurooppalaisten puolustusteollisuuden osakkeita. Trumpin asettamat tullit, puheet joukkojen vetämisestä Euroopasta ja yleinen epävarmuus Yhdysvaltojen luotettavuudesta ovat saaneet eurooppalaiset heräämään.

Kurssien nousua tukevat myös Trumpin toistuvat puheet yli kahden prosentin puolustusmenotavoitteesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennen Ukrainan sotaa vain harva Nato-maa käytti sovitun kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Sijoittajat arvioivat, että Euroopassa suositaan jatkossa yhä enemmän paikallisia tuotteita yhdysvaltalaisten sijaan. Esimerkiksi Suomelle F-35-hävittäjät toimittavan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin osake on laskenut vuoden alusta yli kolme prosenttia, kun taas saksalaisen Rheinmetallin osake on noussut samana aikana yli 122 prosenttia.

Rheinmetallin nousuun vaikutti myös Saksan liittopäivävaalien tulos, jossa kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja sen johtaja Friedrich Merz voittivat vaalit. Merz on suhtautunut myönteisemmin puolustusmenojen kasvatukseen kuin edeltäjänsä, sosiaalidemokraattien (SPD) Olaf Scholz, mikä on lisännyt odotuksia Saksan puolustusbudjetin kasvusta.

Puolustusmenojen kasvattaminen on herättänyt vastustusta erityisesti äärioikeistolaisessa AfD:ssä ja äärivasemmistopuolue Die Linkessä, mikä tekee kahden kolmasosan enemmistön saavuttamisesta haastavaa.

Nato jäsenmaiden puolustusmenot suhteessa BTK:hen 2023

Vuonna 2023 yli kahden prosentin yltävien maiden määrä oli jo huomattavasti suurempi. Puolan osuus on liittouman suurin, 3,9 %. Yhdysvallat käyttää 3,49 % ja Kreikka on kolmantena 3,01 % osuudella.

Muut maat, jotka ylittävät kahden prosentin rajan:

• Viro (2,73 %)
• Liettua (2,54 %)
• Suomi (2,45 %)
• Romania (2,44 %)
• Unkari (2,43 %)
• Latvia (2,07 %)
• Iso-Britannia (2,07 %)
• Slovakia (2,03 %).

Alle kahden prosentin jäivät yli puolet NATO-maista:

• Ranska (1,90 %)
• Montenegro (1,87 %)
• Pohjois-Makedonia (1,87 %)
• Bulgaria (1,84 %)
• Kroatia (1,79 %)
• Albania (1,76 %)
• Alankomaat (1,70 %)
• Norja (1,67 %)
• Tanska (1,65 %)
• Tšekki (1,50 %)
• Portugali (1,48 %)
• Italia (1,46 %)
• Kanada (1,38 %)
• Slovenia (1,35 %)
• Turkki (1,31 %)
• Espanja (1,26 %)
• Belgia (1,13 %)
• Luxemburg (0,72 %).

Islanti, jolla ei ole asevoimia, ei ole mukana tässä listassa. Deutsche Bank arvioi alirahoituksen korjaamisen vaativan 800 miljardia euroa.

Varustehankintojen osuus eroaa merkittävästi

Puolustusbudjetteihin lasketaan mukaan muun muassa henkilöstömenot (eläkkeet ja palkat), varustemenot (ase- ja varustehankinnat), infrastruktuurimenot (rakennukset ja tukikohdat), sekä muut menot. Budjettien rakenteet poikkeavat huomattavasti eri maissa. Esimerkiksi Itä-Euroopan maat käyttävät huomattavasti enemmän varustehankintoihin kuin esimerkiksi Belgia, jossa henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin menee yli 60 % budjetista ja varustehankintoihin vain reilu 11 %.

Itä-Euroopassa varustehankintojen osuus puolustusbudjetissa oli viime vuonna 30–56 prosenttia.

Suomi on kokoaan suurempi

Naton vertailussa budjetti ja osuus BKT:sta eivät yksin kerro puolustuskyvystä, eikä se huomioi asevelvollisuutta. Yhdysvalloissa sotilas tienaa keskimäärin 41 795 dollaria, eli noin 40 000 euroa vuodessa. Suomessa vuoden palveluksessa oleva varusmies sai päivärahoja vuoden aikana yhteensä 3 357 euroa vuonna 2023.

Naton BKT-laskelmassa Yhdysvallat käytti tässä karkeassa vertailussa sotilasta kohden noin 12 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi yhtä varusmiestä kohti. Mikäli varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten lähes ilmainen työpanos huomioitaisiin, Suomi saattaisi olla Naton eniten rahaa käyttävä maa prosentuaalisesti.

Tuotannon pullonkaulat

Erityisesti yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat laskeneet pörssissä vuoden alusta, ja syitä löytyy muualtakin kuin geopolitiikasta. Tuotantoajat ovat venyneet tiettyjen tuotteiden osalta hyvin pitkiksi, mikä on saanut joitakin maita jopa perumaan tilauksia tai valitsemaan uusia järjestelmiä ja yhtiöitä, jotka pystyvät toimittamaan tuotteet nopeammin.

RTX on ongelmissa useiden järjestelmien suhteen. Muun muassa AIM-9X Sidewinder -ilmasta-ilmaan-ohjusten toimitusajat ovat venyneet jopa yli viiteen vuoteen. Puola tilasi 232 AIM-9X Block II -ohjusta 175 miljoonalla dollarilla. Sopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta 2024, ja toimitusten on määrä alkaa vuonna 2028 ja jatkua vuoteen 2030 asti. Tämä tarkoittaa, että ensimmäiset ohjukset toimitetaan noin 3–4 vuotta sopimuksen jälkeen, ja koko erä on perillä 5–6 vuodessa.

Useilla yhtiöillä on ollut vaikeuksia kasvattaa tuotantokapasiteettia kysynnän kasvaessa. Esimerkiksi Ukrainassa suosiota saaneen Himars-raketinheitinjärjestelmän toimituksessa kestää 3–5 vuotta, jos tilaus tehdään nyt. Himarsia valmistaa Lockheed Martin.

Viro turhautui Lockheed Martinin hitauteen

Viro saattaa luopua suunnitelmasta hankkia lisää Himarseja, ellei Yhdysvallat pysty nopeuttamaan tuotantoa ja lyhentämään toimitusaikoja. Päätös asiasta tehdään muutaman kuukauden kuluessa. Viro on aiemmin tilannut kuusi Himars-järjestelmää, jotka saapuvat maahan lähiaikoina. Mikäli Viro luopuu Himars-hankinnasta, vaihtoehtoina ovat muun muassa Etelä-Korean K239 Chunmoo, jota myös Puola on hankkinut. Lockheed Martin ja Washington ei ole vielä kommentoinut Himarsien tuotantoaikataulua.

Viro haluaa ymmärrettävistä syistä saada uuden kaluston maahan mahdollisimman nopeasti. Syksyllä 2023 Viro valitsi uusien panssariajoneuvojen toimittajaksi Turkin, korostaen hankintaprosessissa erityisesti toimitusaikataulua.

Puolustusteollisuusosakkeiden riskit sijoittajan näkökulmasta

Puolustusteollisuus on kovasti kilpailtu ala ja suurimmat hankinnat tekevät usein valtiot. Tämä tarkoittaa, että maan poliittisella johdolla on suuri vaikutus hankintapäätöksiin ja aseteollisuudessa onkin esiintynyt useita korruptiotapauksia, joissa asejätit ovat lahjoneet päättäjiä. Kun aseiden ostajina ovat pääasiassa valtiot, on potentiaalisten ostajien määrä hyvin suppea ja kilpailu asiakkaista on kovaa.

Kehityshankkeet voivat olla erittäin tappiollisia

Uusien asejärjestelmien kehittäminen kestää jopa kymmeniä vuosia, varsinkin, kun puhutaan monimutkaisemmista järjestelmistä, kuten merivoimien aluksista tai lentokoneista. Kun yritys investoi kehitykseen miljardeja ja kaupat peruuntuvat, jää lasku yritykselle ja sitä kautta osakkeenomistajille. Kehitystyö on epävarmaa, sillä paperilla toimivaksi osoittautuva järjestelmä, voi olla toimimaton käytännössä tai strategia voi kesken projektin muuttua ja hanke sitä kautta peruuntua.

Suomessa miljoonien tappiot, USA:ssa miljardien

Suomessa tästä esimerkkinä on Laivue 2000 -hanke, jossa Suomen merivoimien strategian muututtua, jäi valmiiksi rakennettu ilmatyynyalus käyttämättömäksi ja päätyi lopulta romutettavaksi. Aiheutuneet tappiot olivat noin 16 miljoonaa euroa.

Yhdysvalloissa puolestaan Zumwalt-luokan hävittäjiä tilattiin 32 kappaletta. Alukset eivät kuitenkaan täyttäneet odotuksia ja kustannukset kasvoivat rajusti suunniteltua korkeammiksi. Lopulta rakennettiin vain kolme alusta. Tappiot lasketaan kymmenissä miljardeissa dollareissa ja ne vaikuttivat telakkayhtiö Bath Iron Worksin tulokseen, jonka emoyhtiö on pörssilistattu General Dynamics. 

Kansallinen intressi kärjessä

Kansallinen intressi on aseteollisuudessa merkittävä tekijä. Tämä korostuu erityisesti Euroopassa, jossa useat isot Euroopan maat valmistavat itse alusta loppuun omat laitteensa ja kilpailevat samoilla vientimarkkinoilla.

Yhdysvalloilla on oma taistelupanssarivaununsa, jota maa käyttää ja valmistaa. Iso-Britannialla, Ranskalla, Italialla ja Saksalla on vastaavasti jokaisella täysin omat mallinsa.

Jos Eurooppaa vertaa kokonaisuutena Yhdysvaltoihin, on Euroopassa rinnakkaisten asejärjestelmien määrä yli kuusi kertaa suurempi ja se ulottuu laivoista, lentokoneista ja ajoneuvoista aina jalkaväen pienempiin aseisiin asti. 

Defensiivinen puolustusteollisuuspolitiikka on kansallisella tasolla ymmärrettävä asia, mutta pystyykö suhteellisen pieniä määriä ja pääasiassa oman maansa puolustusvoimille tuottava yritys olemaan kannattava ja kilpailukykyinen kansainvälisesti? Viimeisten kymmenien vuosien aikana puolustusteollisuuden kentällä onkin tapahtunut useita pienten ja keskikokoisten yritysten fuusioita.

Pohdi puolustusteollisuuden eettisyyttä ennen sijoittamista

Sijoittajan on hyvä huomioida, että vaikka aseita käytetään Euroopassa tällä hetkellä pääasiassa puolustukseen, ovat Irakin ja Afganistanin sodat suurimpia syitä sille, miksi aseita valmistavat yritykset ovat olleet pitkään ESG-mielessä sijoitusyhtiöiden mustalla listalla. Irakin ja Afganistanin sodissa menehtyi paljon siviilejä ja siviiliuhreja tuli myös pörssilistattujen puolustusteollisuuden yhtiöiden tuottamilla aseilla. Lukuisat aseiden valmistajat ovat lisäksi olleet mukana lukuisissa korruptioskandaaleissa, kun aseita on kaupattu kehittyviin maihin.

Konfliktit ja sodat ovat usein toki monimutkaisia, eikä niin selkeää hyvän ja pahan välistä taistelua yleensä ole, kuten nyt Ukrainan ja Venäjän välillä. Samoin kuin kaikessa sijoitustoiminnassa, suosittelemme tutustumaan yhtiöihin tarkasti.

Vertailussa kuusi kansainvälistä puolustusteollisuuden osaketta

Vaikka pienet yritykset saattavat tehdä suuria innovaatioita, on niiden levitys ja myynti globaalisti erittäin haastavaa, sillä potentiaalisia ostajia on hyvin rajallinen määrä. Euroopan puolustusteollisuus on todella pirstaleinen ja yhtiöt pieniä suhteessa yhdysvaltalaisiin.

Vertailuun mahtui Euroopasta saksalainen Rheinmetall, ruotsalainen Saab ja brittiläinen BAE Systems. Yhdysvalloista löytyy maailman suurimmat ja teknologisesti edistyneimmät puolustusteollisuuden firmat, kuten Lockheed Martin, RTX Corporation ja Northrop Grumman.

Lue myös: Puolustusteollisuuden osakkeisiin sijoittaminen ETF-rahastoilla

RTX Corporation (aiemmin Raytheon Technologies Corporation) 

RTX on vertailun nuorin. Yhtiö on perustettu vuonna 2020 ja uudelleen brändäsi itsensä RTX Corporationiksi vuonna 2023. Yritys syntyi, kun Raytheon Company (perustettu 1922) ja United Technologies Corporation (perustettu 1934) fuusioituivat. Yrityksellä on 174 000 työntekijää ja se toimii useilla eri liiketoiminta-alueilla.

RTX valmistaa muun muassa lentokoneiden moottoreita (Pratt & Whitney), ilmapuolustusjärjestelmiä, satelliitteja, drooneja, kyberturvaratkaisuja, tiedustelujärjestelmiä sekä monia muita tuotteita, niin sotilas- kuin siviilipuolellekin.

RTX:n osakekurssin kehitys. Kuva: eToro / Trading View.

RTX:n tuotteita on käytössä myös Suomessa. Esimerkiksi ilmavoimien F/A-18 Hornetien ilmasta-ilmaan – sekä ilmasta-maahan -ohjukset ovat RTX:n valmistamia. Useiden Euroopan maiden, viimeisimpänä Ruotsin, hankkima Patriot ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on RTX:n valmistama. Olalta ammuttava ilmatorjuntaohjus FIM-92 Stinger, joita Ukraina on käyttänyt menestyksekkäästi Venäjää vastaan, on RTX:n valmistama. FIM-92 Stinger on myös Suomen käytössä.

RTX:n osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD 12,9 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 39 %
• Osinkoprosentti 1,9
• Markkina-arvo 159,5 mrd USD
• EPS 5.47 $
• EPS 2025e 6,14 $
• EPS 2026e 6,85 $
• P/E 36,58

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

Rheinmetall 

Rheinmetall on saksalainen puolustusteollisuuden yritys, joka on perustettu vuonna 1889. Rheinmetallilla on pitkät perinteet tykkien ja tykistöaseiden valmistuksessa. Yhtiöllä on 24 000 työntekijää. Yhtiö valmistaa tykkien ja kanuunoiden lisäksi muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, ammuksia ja ilmatorjuntajärjestelmiä.

Rheinmetallin osakekurssin kehitys. Kuva: eToro / TradingView

Rheinmetallin tuotteet Suomessa

Rheinmetallin tuotantoa oli jo toisessa maailmansodassa käytetty, erittäin tehokas 88 millimetrin ilmatorjuntakanuuna. Sitä käytettiin osana myös Suomen ilmapuolustusta. Myöhempiä tuotteita Suomessa ovat Leopard 2 -panssarivaunujen kanuunat. Rheinmetallin valmistava L44-panssarivaunukanuuna on käytössä muun muassa Iso-Britannian Challenger 2 – ja Yhdysvaltojen M1 Abrams -panssarivaunuissa.

Saksan uudelleenvarustautuminen

Rheinmetallin osake on noussut reilusti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Osa Saksan 200 miljardin euron uudelleenvarustautumispaketista näkyy todennäköisesti jonkin ajan kuluttua myös Rheinmetallin tilauskirjoissa. Saksan ongelma on valtava byrokratian koneisto ja Bundeswehrin monimutkainen hankintaprosessi, joka tekee hankinnasta erittäin hidasta.

Rheinmetall aikoo muuttaa kaksi autotehdastaan Berliinissä ja Neussissa puolustusteollisuuden käyttöön vastatakseen kasvavaan sotilastarvikkeiden kysyntään.

Suunnitelma ei ole vielä lopullinen, mutta tehtaat siirtyisivät yhtiön ase- ja ammusdivisioonaan ja toimisivat hybriditehtaina, joissa säilyisi myös jonkin verran autotuotantoa.

Rheinmetallin osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD 122,7 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 187,7 %
• Osinkoprosentti 0,59
• Markkina-arvo 60,5 mrd EUR
• EPS 17,57 €
• EPS 2025e 30,03 €
• EPS 2026e 42,73 €
• P/E 79,65

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

Northrop Grumman

Northrop Grumman syntyi vuonna 1994, kun Northrop Corporation (perustettu 1939) ja Grummann Corporation (1930) fuusioituivat. Yhtiöllä on yli 88 000 työntekijää ja se tunnetaan erityisesti B2-häivepommikoneistaan. Yhtiö valmistaa myös satelliitteja NASA:lle sekä erilaisia ohjuspuolustuksen järjestelmiä Yhdysvalloille. Yhdysvallat on yrityksen tärkein markkina-alue.

Northrop Grumman kurssikehitys. Kuva: eToro / TradingView.

Yhtiö on erikoistunut valmistamaan erilaisia signaalitiedustelukoneita sekä droneja. Northrop Grumman on kehittänyt myös vedenalaisia tiedustelujärjestelmiä laivastoille sekä laserpuolustusjärjestelmiä, joilla voi tuhota kohti lentäviä ohjuksia. Northrop Grumman on listattuna New Yorkin pörssiin. 

Northrop Grumman osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD 3,8 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 4,87 %
• Osinkoprosentti 1,7
• Markkina-arvo 64,52 mrd USD
• EPS 28,34 $
• EPS 2025e 28,05 $
• EPS 2026e 28,90 $
• P/E 17,11

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

Lockheed Martin 

Lockheed Martin perustettiin vuonna 1995, kun Lockheed Corporation (perustettu 1926) ja Marin Marietta (perustettu 1961) fuusioituivat. Yrityksellä on 114 000 työntekijää, joista yli 60 000 on insinöörejä ja tutkijoita. 

Suomi ostaa uudet hävittäjät Lockheed Martinilta

Lockheed Martin oli Suomessa vuosia otsikoissa HX-hankkeen myötä ja tuli tutuksi monelle viimeistään joulukuussa 2021, kun yritys voitti tarjouskilpailun uudella F-35 hävittäjällään. Samaan hävittäjään ovat päätyneet useat muut Euroopan maat, kuten Saksa, Sveitsi, Norja ja Puola. Hävittäjähankinnat ovat valtavia sopimuksia yrityksille. Pelkästään hävittäjien hankinta maksaa Suomelle lähes 10 miljardia euroa. 

Vähemmän kehittyneet eurooppalaiset hävittäjät, kuten ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen JAS Grippen ja BAE Systemin Eurofighter Typhoon, ovat hävinneet useita tarjouskilpailuita. Syy on sama kuin edellä mainittu. F-35 on teknologisesti ylivertainen muun muassa häiveominaisuuksiltaan.

Lockheed Martinin kehitys. Kuva: eToro / TradingView.

Muita Lockheed Martinin valmistavia tuotteita on esimerkiksi Evolved Seasparrow Missile -ilmatorjuntaohjusjärjetelmä, joka Suomen on määrä hankkia uusiin Pohjanmaa-luokan aluksiinsa.

Lockheed Martin valmistaa sukellusveneistä laukaistavia Trident-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Lentokoneet ja ohjukset ovat yhtiön tunnetuimpia tuotteita, mutta yritys kehittää myös avaruusteollisuuden tuotteita.

Lockheed Martin valmistaa Texas Instrumentin kanssa, myös Ukrainan sodassa mainetta saavuttanutta FGM-148 Javelin panssarintorjuntaohjusta. Yhdysvallat oli keväällä 2022 lahjoittanut Ukrainalle jo yli kolmanneksen Javelin varastoistaan.

Lockheed Martinin osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD -3,4 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 7,57 %
• Osinkoprosentti 2,83
• Markkina-arvo 100,86 mrd USD
• EPS: 22,27 $
• EPS 2025e 27,25 $
• EPS 2026e 29,89 $
• P/E: 20,89

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

BAE Systems

BAE Systems on markkina-arvolla mitattuna Euroopan suurin puolustus- ja ilmailualan yhtiö. Yhtiö syntyi vuonna 1999, kun British Aerospace ja Marconi Electroni Systems fuusioituivat. Yhtiöllä on yli 90 000 työntekijää 40 eri maassa.

BAE Systems on mukana useissa keskeisissä kehityshankkeissa ja sen tuoteportfolio on poikkeuksellisen laaja. Yhtiö on mukana Lockheed Martinin kanssa kehittämässä Suomenkin ostamaa F-35-hävittäjää ja BAE Systems on keskeinen toimija myös Eurofighter Typhoonien valmistamisessa ja kehittämisessä.

BAE Systems kehittää kuudennen sukupolven Tempest-hävittäjää muun muassa Rolls-Roycen, MBDA:n, Italialaisen Leonardon ja ruotsalaisen Saabin kanssa.

BAE Systems kurssi. Kuva: eToro / TradingView.

BAE Systemsin tuotteet

BAE Systems valmistaa muun muassa hävittäjälentokoneita, maastokuorma-autoja, panssarivaunuja, sukellusveneitä ja oli mukana myös rakentamassa uusia Queen Elizabeth -luokan lentotukialuksia Iso-Britannialle. Yhtiö on syntynyt usean fuusion tuloksena ja BAE Systemsiin 60-luvulla integroitu Supermarine valmisti kuuluisaa Spitfire-hävittäjää toisen maailman sodan aikaan.

BAE Systems toimii viidessä liiketoimintaryhmässä: Electronics, Land & Armaments, Programmes & Support, Intelligence & Support International Businesses ja HQ & Other Businesses.

Suomen puolustusvoimilla on käytössä muun muassa BAE Systemisin Hawk-suihkuharjoitushävittäjiä, BAE Systems Hägglundsin valmistama CV90-rynnäkköpanssarivaunu ja BAE:n omistaman Boforsin valmistamia laivatykkejä erilaisissa merivoimien alustyypeissä.

BAE Systems osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD 44,3 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 27,1 %
• Osinkoprosentti 1,99 %
• Markkina-arvo 49,85 mrd. £
• EPS 0,64 £
• EPS 2025e 0,76 £
• EPS 2026e 0,84 £
• P/E 25,89

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

SAAB AB

Saab on suomalaisille todennäköisesti listan tunnetuin yhtiö henkilöautojen valmistuksen kautta. Yhtiö ei ole kuitenkaan valmistanut enää vuosiin henkilöautoja, vaan on puolustusteollisuuden tuotteisiin ja lentokoneiden valmistukseen keskittyvä yhtiö. Saab on perustettu vuonna 1937 valmistamaan lentokoneita Ruotsin puolustusvoimille. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö laajensi tuotantoaan autoihin. Saabin autoliiketoiminta myytiin 2000-luvun alussa General Motorsille. Nykyään Saabin tuotemerkin omistaa kiinalais-ruotsalainen Nevs.

Saab on pohjoismaiden suurin puolustusteollisuuden yhtiö noin 127 miljardin kruunun markkina arvolla. Saabilla on noin 18 000 työntekijä maailmanlaajuisesti.

Saabin osakekurssi vuoden ajalta. Kuva: eToro / TradingView.

Saabin tuotevalikoima

Saab valmistaa laaja-alaisesti erilaisia tuotteita, joita ovat muun muassa lentokoneet siviili- ja sotilasilmailuun, merivoimien alukset, lentokoneiden osat, ohjukset, tutkat ja erilaiset ammukset. Saab tekee tuotekehitystä myös Suomessa.

Suomen puolustusvoimien tilaukset Saabilta

Suomen Puolustusvoimat on hankkinut varusteita erityisesti Saabin omistamalta tytäryhtiöltä Saab Bofors Dynamicsilta, jonka Saab osti vuonna 1999. Saab myi Boforsin tykkituotannon United Defencelle, joka päätyi muutamia vuosia myöhemmin BAE Systemsin omistukseen.

Suomen puolustusvoimat on hankkinut Saab Bofors Dynamicsilta muun muassa RBS 15 -meritorjuntaohjuksia, RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksia, Tp 45 -torpedoja sekä NLAW-panssarintorjuntaohjuksia. NLAW:n Saab on kehittänyt yhteistyössä Thalesin kanssa.

Suomi ilmoitti helmikuussa 2023 ostavansa lisää NLAW-panssarintorjuntaohjuksia ja joulukuussa 2022 ostavansa lisää RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksia. Tilausten arvo on yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Saabin ja muidenkin puolustusteollisuuden yhtiöiden tilauskirjat pullistelevat Venäjän jatkaessa raakaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Osa hankinnoista liittyy oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta myös Ukrainaan luovutetun kaluston korvaamiseen.

Saabin osake (14.3. päätöskursseilla)

• YTD 71,1 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 85,86 %
• Osinkoprosentti 0,44
• Markkina-arvo 220,45 mrd SEK
• EPS 7,73 SEK
• EPS 2025e 9,89 SEK
• EPS 2026e 12,41 SEK
• P/E 53,17

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees.

Analyytikoiden ennusteet

Sijoittaja.fi:n Osaketyökalun avulla voit vertailla yhtiöiden lukuja, ennusteita, laatua ja arvostuskertoimia helposti. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi:n jäsenyyteen, jota voi kokeilla kaksi viikkoa maksutta. 

Konsensussuositusten perusteella Eurooppalaiset Rheinmetall, Saab ja BAE Systems ovat analyytikoiden suosikit. Konsensus lasketaan yhtiötä seuraavien analyytikoiden antamien suositusten mukaan, jossa 1 = osta ja 5 = myy. Lista oli hyvin saman suuntainen puoli vuotta, sekä vuosi sitten, joten analyytikot uskovat, että erityisesti eurooppalaisissa puolustusteollisuuden yhtiöissä on edelleen kasvuvaraa.

Osakekohtaisen tuloksen kasvuennuste kolmen vuoden ajanjaksolla on Rheinmetallille (47 %) ja Saabille korkein (23 %)., Lockheed Martin (12 %), BAE Systems (13 %) ja RTX Corporation (11 %) pärjäävät myös kohtalaisen hyvin, mutta Northrop Grummann (3,3 %) jää selkeästi jälkeen odotetussa tuloskasvussa.

Kuva: Sijoittaja.fi:n Osaketyökalu

Puolustusteollisuuden osakkeiden tavoitehinnat

Rheinmetallia seuraavasta 15 analyytikosta 8 suosittaa ostamaan, 5 ylipainottamaan osakkeetta ja kaksi pitämään. Analyytikoiden keskimääräinen tavoitehinta on 1398 dollaria, joka on vain 2,1 % korkeampi kuin 14.3. päätöskurssi. Saabia seuraa vain seitsemän analyytikkoa, joten otanta ei ole kovin laaja. Saabia kehottaa ostamaan kaksi, ja kolme ylipainottamaan ja kaksi analyytikkoa pitämään. Saabin kurssin keskimääräinen tavoitehinta on noin 20 % nykytasoa matalampi.

BAE Systemsiä seuraa 17 analyytikkoa, joista seitsemän suosittelee ostamaan osaketta, kaksi ylipainottamaan, viisi pitämään, kaksi alipainottamaan ja yksi myymään. Analyytikoista keskimääräinen tavoitehinta on noin 7 % matalampi kuin nykykurssi.

RTX osakkeen osalta 24 analyytikosta 10 suosittaa ostamaan osaketta, kolme ylipainottamaanja ja 11 pitämään osakkeen. Analyytikoiden keskimääräinentavoitehinta on 142 dollaria, joka on reilut 9 prosenttia korkeampi kuin 14.3. päätöskurssi.

Lockheed Martinia seuraa 24 analyytikkoa, joista kahdeksan kehottaa ostamaan, neljä ylipainottamaan, 11 pitämään ja yksi alipainottamaan osaketta. Keskimääräinen tavoitehinta Lockheed Martinille on 16,3 prosenttia korkeampi kuin 14.3. päätöskurssi.

Northrop Grummannia seuraa 25 analyytikkoa, joista 10 kehottaa ostamaan, kolme ylipainottamaan, 11 pitämään ja yksi alipainottamaan osaketta. Analyytikoiden keskimääräinen tavoitehinta on 12 % yli 14.3. päätöskurssin.

Yhdysvaltalaiset puolustusteollisuuden yhtiöt ovat kehittyneet viimeisen kolmen vuoden aikana huomattavasti eurooppalaisia heikommin. Tuotannon pullonkaulat, Trumpin puheet Yhdysvaltojen puolustusmenojen karsimisesta ja kauppasota tekevät ennustamisesta haasteellista. Selvää kuitenkin on, että eurooppalaiset pyrkivät jatkossa suosimaan enemmän eurooppalaisia ratkaisuja myös huoltovarmuuden takia.

Osta yhtiöiden osakkeita alhaisin kustannuksin

Sijoittaja.fi on neuvotellut käyttäjilleen edut eToroon. Lue lisää eduista täältä. eTorossa voit ostaa tämän artikkelin kaikkia puolustusteollisuuden osakkeita dollarin välityspalkkioilla.

eToro on useita eri omaisuuseriä tukeva alusta, jonka kautta voit sijoittaa osakkeisiin ja kryptovaluuttoihin sekä käydä kauppaa hinnanerosopimuksilla.

Hinnanerosopimukset (CFD) ovat monimutkaisia sijoitusvälineitä, joihin liittyy suuri pääoman nopean menetyksen riski velkavivun käytöstä johtuen. 51 % yksityissijoittajien tileistä menettää rahaa käydessään kauppaa hinnanerosopimuksilla tätä palveluntarjoajaa käyttäen. Sinun on syytä harkita, ymmärrätkö hinnanerosopimusten toimintaperiaatteen ja onko sinulla varaa asettaa pääomasi alttiiksi huomattavalle riskille.

Tämä informaatio on tarkoitettu vain tiedon ja koulutuksen tarkoituksiin eikä sitä tulisi pitää sijoitusneuvontana tai sijoitussuosituksena. Aiempi kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Copy Trading ei ole sijoitusneuvontaa. Sijoitustesi arvo voi nousta tai laskea. Pääomasi on vaarassa.

Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja sovelletaan. Lisätietoja etoro.com/trading/fees

(*) Affiliate-linkki. Linkin kautta siirtyminen sivustolle ei aiheuta kuluja käyttäjälle. Tehdyistä tilauksista sivusto voi saada rahallisen korvauksen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2022. Artikkeli on päivitetty 17.3.2025