Suomen Hoivatilat Oyj – kysymyksiä ja vastauksia annista ja yhtiöstä

Kirjoitimme viikon alussa Suomen Hoivatilat Oyj listautumisantia käsittelevän artikkelin. Yhtiö vaikuttaa toimivan kasvavassa markkinassa ja yhtiön tuloksen muodostuminen ja jopa sen ennustettavuus vaikuttaa melko helposti ymmärrettävältä. Kun tähän yhdistetään vielä huokealta vaikuttava hinta, herää kysymys, liittyykö Hoivatiloihin riskejä, joita emme ole ymmärtäneet.

Seuraavassa esitämme sijoittajien keskeisimpiä kysymyksiä Hoivatiloille ja sparraamme muiden hoiva-alan ammattilaisten ajatuksia Hoivatiloista. Kaiken kaikkiaan kysymysten määrä on jäänyt yllättävän vähäiseksi, mikä kertonee Hoivatilojen selkeästä ja ymmärrettävästä toimintakonseptista.

Kysymyksiä ja vastauksia Suomen Hoivatilojen annista

Listautumishinta

”Ei tätä voi pilata kuin hinnoittelulla”, oli taloustoimittaja Karo Hämäläisen tokaisu Hoivatilojen esittelytilaisuudessa ennen annin hinnoittelun julkaisua. Nyttemmin tiedetään, että hinta vaikuttaa monin parametrein tarkasteltuna huokealta suhteessa kasvunäkymiin ja liiketoiminnan hyvään ennustettavuuteen (lue myös koko Karon ansiokas artikkeli täältä).

Jos tarkastellaan puhtaasti hinnoittelukertoimia, vaikuttavat Hoivatilojen annin jälkeiset hinnoittelukertoimet melko maltillisilta verrattuna lähimpiin eurooppalaisiin verrokkeihin. Laskimme muutamien keskeisimpien eurooppalaisten verrokkien tunnuslukuja. Ne ovat melko korkeita, mikä on tyypillistä vakaille ja hyvin ennustettaville liiketoiminnoille.

Ennustetut P/E:t eurooppalaisilla verrokeilla vuosille 2016 ja 2017 olivat keskimäärin 19,7 (haarukka 16,6-24,8) ja 18,7 (haarukka 16,5-22,5) ja velkaisuuden huomioita EV/EBIT (velattoman yritysarvon suhde liikevoittoon) 2016 ja 2017 olivat keskimäärin 21,3 (haarukka 17,3-25) ja 19,1 (haarukka 14,3-21,9). Teidän vastaavat Inderesin ennusteilla ovat (olettaen koko annin lisäosuuksineen tulevan merkityiksi) P/E 2016 ja 2017 noin 6,9 ja 5,5 sekä EV/EBIT välittömästi annin jälkeisellä velattomalla yritysarvolla noin 6,9 ja 5,2 (huomioimatta investointeja). Yhtiöllä oli korollista nettovelkaa reilut 39 M€ viime vuoden lopussa. Tämän vuoden investointien taso lienee noin 50 M€. Yhtiön rahoittaessa tämän noin 70 %:sta vieraalla pääomalla, ja huomioiden annista saatavat varat ja lainan lyhennykset noin, nousisi korolliset nettovelat noin 74 M€:oon vuoden 2016 lopussa. Nämä huomioiden vuoden 2016 lopun EV/EBIT olisi antihinnalla noin 11 ((Markkina-arvo 66,4 M€ + nettovelat 74 M€) / 13 M€ liikevoittoennusteella), mikä vaikuttaa maltilliselta.

Haluatteko varmistaa edulliselta vaikuttavalla hinnoittelulla sen, että anti menee läpi ja omistajakunnasta saadaan laaja, mikä on useilla First North -yhtiöillä ollut ongelma, ja mikä toisaalta auttanee teitä tulevaisuudessa uuden rahoituksen hankkimisessa?

Tj Jussi Karjula: Kyllä, lähtökohtana on ollut se, että listautuminen halutaan toteuttaa onnistuneesti ja antihinta pitää olla sijoittajille houkutteleva. Näin toivomme saavamme laajan omistajajoukon mukaan yhtiöömme. Se tuo osakkeelle toivottavasti jatkossa vilkasta kaupankäyntiä. Laaja omistajapohja on ilman muuta tärkeä asia myös mahdollisissa tulevissa rahoitustarpeissa.

Velkavivun käyttö

Hoivatilojen tase tulee olemaan annin jälkeen hyvin kohtuullisesti vivutettu (omavaraisuusaste 2016e: 38 %). Kiinteistösijoitusyhtiöissä taseet ovat usein vielä voimakkaammin vivutettuja. Myös alhainen korkoympäristö tukee luonnollisesti velkavivun käyttöä, mutta tuo myös riskejä niin korkokustannusten kuin käypien arvojen muutosten kautta (korkojen nousu nostaa tuottovaadetta).

Velkahan on tunnetusti ”veli otettaessa, mutta veljen poika maksettaessa”. Jos korot odotuksista huolimatta nousisivatkin lähivuosina odotuksia voimakkaammin (kuten kaikissa vakavien finanssikriisin jälkeisissä sykleissä on käynyt viimeisen 200 vuoden aikana). Miten olette varautuneet korkojen nousuun, millainen on esim. korkosuojauspolitikkanne?

Tj Jussi Karjula: Yhtiö seuraa korkotasojen muutosta herkällä korvalla. Alhaisten korkojen tilanne kannattaa hyödyntää, mutta samalla varautua pahimpaan. Politiikkamme on, että 30-50 % lainakannasta on suojattu tai suojataan esim. koronvaihtosopimuksin. Toinen tärkeä asia on, että vuokrasopimuksissa on vuosittaiset vuokrantarkistukset, jotka on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joka tunnetusti kulkee käsi kädessä korkotason kanssa ja antaa yhtiölle ja sijoittajille turvaa tulevaisuuteen.

Likviditeetti listautumisen jälkeen

Monilla First North -yhtiöillä on ollut ongelmana erittäin pieni vaihto ja heikko hinnan muodostus. Usein tämä johtaa ainakin siihen, ettei institutionaaliset sijoittajat ole kiinnostuneita annista. Millä keinoin Hoivatilat aikoo edistää likviditeetin syntymistä jälkimarkkinoille ja onko tavoitteena tehdä Hoivatiloista todellinen ”kansanosake”?

Tj Jussi Karjula: Ilman muuta pyrimme laajaan omistajapohjaan. Siksi markkinointi on pyritty tekemään mahdollisimman näkyvästi. Meillä on omistuksessa kiinteistöjä noin 40 paikkakunnalla, joten tulemme niiden kautta monia ihmisiä lähelle. Kiinnostus on ollut käsin kosketeltavaa, joten olen hyvin toiveikas ja luottavainen tämän asian suhteen. Laaja omistajakunta tuo mukanaan myös tarvittavaa likviditeettiä osakkeelle.

Muiden kommentteja Suomen Hoivatiloista

Kyselimme myös hoiva-alalle toimivilta ammattilaisilta kommentteja, joista nousi esiin muutamia näkökulmia. Kenties eräänä heikkoutena tuli esiin Hoivatilojen kyky tai halukkuus räätälöidä asiakkaille yksilöllisiä ratkaisuja. Esimerkiksi eräs pienehkö operaattori sanoi päätyneensä toiseen toimittajaan sen vuoksi, että halusi tehdä premium-luokan päiväkodin, jossa esimerkiksi ikkunoille asetettiin erityisvaateita. Toinen operaattori kertoi päätyneensä hirsitalovalmistajaan, koska halusi niin ikään erottautua perinteisellä ja terveellisellä hirsiratkaisulla, jota uskoi asiakkaiden arvostavan. Sijoittajien kannalta kuulostaa, että toimintakonseptinne perustuu tehokkaaseen rakentamiseen ja turhien mutkien karsimiseen, mikä vaikuttaa järkeenkäyvältä. Usein räätälöitävyyttä ei kuitenkaan kyetä hinnoittelemaan riittävästi, jolloin projektien kannattavuus usein kärsii.

Onko siis niin, ettei Hoivatilat kenties sovellu pienille yksityisille operaattoreille? Näin ei vaikuta olevan, jos on paljon alaa nähnyttä ammattilaista uskominen. Myös pienten operaattoreiden kanssa toimiva sote-yrittäjyyden asiantuntija, toimitusjohtaja Satu Ahlman (Ahlman & Co Development Oy) vakuutteli, että ”Suomen Hoivatiloja pidetään sote-kentällä luotettavana, laadukkaana ja moniulotteisen markkinan tuntevana toimittajana. Hinnoittelu ei ole toimialan edullisin, mutta Hoivatilat tarjoavat sote-tuottajien tilatarpeita kokonaisvaltaisesti palvelevia ratkaisuja, eivätkä vain pelkkiä tontteja, rakentamista tai vuokrausta.”

Toimitusjohtaja Jussi Karjula, onko niin, että teiltä ei räätälöintiä saa vai oletteko vain  haluttomia kantamaan riskejä, joita pieniin operaattoreihin liittyy?

Tj Jussi Karjula: Hoivatilat haluaa palvella laajasti hoiva-alan yrityksiä ja kuntia. Pääasiassa asiakkaamme ovat suurimpia ketjutoimijoita, jotka arvostavat kykyämme nopean ja heidän brändinsä mukaisen hoivakiinteistön toimittamiseen. Tärkeää meille on toki myös asiakkaan vakavaraisuus ja vuokranmaksukyky. Meillä on käynnissä myös monen eri tason kiinteistöhankkeita. Toimimme asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Toteutamme aina asiakkaiden, kuntien ja alueiden vaatimusten mukaisia tilaratkaisuja. Lisäksi pyrimme huomioimaan tilojen muunneltavuuden, jotta se on hyödynnettävissä koko 40-50 vuoden elinkaaren ajan. Hoivatilat voi toimia nykystrategiallakin aivan hyvin hirsipäiväkodin tai jonkin muun harvinaisemman ratkaisun tuottajana ja omistajana. Meille ykkösasia on kuitenkin vastuullisuus siitä, että tilojen vuokrataso pitää olla sellainen, että asiakkaamme voi tehdä kiinteistössä tervettä liiketoimintaa.

Palaamme tuonnempana hoivakiinteistösijoittamisen eri muotoja vertailevaan artikkeliin. Sijoittajat voivat lukea keskeisistä eroista Hoivatilojen ja hoivakiinteistörahastojen välillä Inderesin analyysista. Jos sinulla on kysymyksiä Hoivatilojen annista tai hoivakiinteistösijoittamisesta, voit lähettää niitä osoitteeseen info@sijoittaja.fi. Palaamme tärkeimmiksi koettuihin kysymyksiin Hoivatilojen pörssitaipaleen edistyessä.

Artikkelliin on lisätty investointitarpeet huomioiva 2016 EV/EBIT -ennusteen osalta 11.3.2016 klo 10:30, jotta sijoittajat saavat paremman käsityksen investointitarpeiden vaikutuksista nettovelattomaan yritysarvoon.

Suomen Hoivatilat Oyj on tilannut meiltä heistä riippumattomat artikkelit, joissa avaamme Suomen Hoivatiloja sijoituskohteena. Haluamme tuoda esille, että yhtiömme ja Suomen Hoivatilat Oyj:n omistajakunnassa on samoja omistajia. Pyrimme kaikissa sijoituskohteiden analyyseissamme esittämään asiat puolueettomasti parasta ammattitaitoamme käyttäen. Lisäksi osa yhtiömme omistajista sekä artikkelin kirjoittaja Hannu Huuskonen ja useat lähipiiriimme kuuluvat, tai heidän taustayhtiönsä, antavat merkintäsitoumuksen, jonka suuruus on vähintään satoja tuhansia.