Mikä on indeksi ja miten siihen voi sijoittaa?

Mikä on indeksi?

Indeksi kuvaa hyödyke- tai arvopaperijoukon hintamuutosta. Indeksin voi muodostaa mistä tahansa joukosta arvopapereita, kun tiedetään arvopapereiden hinta ja yksittäisen arvopaperin suhteellinen osuus indeksissä.

Osakeindeksi on tunnetuin indeksi. Sen tarkoitus on kuvata tietyn markkinan yleistä kehitystä. Indeksi antaa sijoittajille nopeasti käsityksen markkinoiden suunnasta.

Osakeindeksi on sijoittajalle hyödyllinen työkalu, mutta yhtä hyödyllistä on ymmärtää, miten indeksi rakennetaan ja mitä indeksejä on tarjolla. Näin sijoittaja voi välttää turhia tappioita sekä saavuttaa hyviä tuottoja.

Tunnettuja osakeindeksejä

Yksi ensimmäisistä osakeindekseistä on Dow Jones Industrial Average (DJIA), joka luotiin vuonna 1896. Alunperin indeksissä oli 12 osaketta ja nykyään osakkeita on 30. DJIA -indeksin erikoisuus on historiassa ollut se, että indeksin arvo laskettiin yksinkertaisella keskiarvolla, summaamalla osakkeiden hinnat yhteen ja jakamalla se osakkeiden lukumäärällä. Nykyään indeksi lasketaan hintapainotetulla aritmeettisella keskiarvolla. Käytännössä siis osakkeiden hintojen summa jaetaan ennalta sovitulla vakiolla, eli niin sanotulla Dow-jakajalla (Dow Divisor). Koska indeksi on edelleen hintapainotettu (yhden osakkeen paino on sen hinta suhteessa kaikkien 30 osakkeen hinnan summaan), joudutaan Dow-jakajaa muuttamaan, jos jokin indeksissä oleva yhtiö tekee esimerkiksi osakesplitin.

Seuratuin osakeindeksi on Yhdysvaltojen osakemarkkinoita kuvaava S&P 500 -indeksi, joka pitää sisällään 500 yleisimmin pidettyä suuryhtiötä. Siinä osakkeiden painot määräytyvät yhtiöiden markkina-arvojen perusteella, mikä on yleisin tapa muodostaa osakeindeksi. Nasdaq Composite -indeksi on myös tunnettu osakeindeksi Yhdysvalloista. Se on myös markkina-arvoperusteinen indeksi ja sen sisältö on teknologiapainotteinen.

MSCI World -indeksi kattaa kaikki tärkeimmät kehittyneiden maiden osakemarkkinat. MSCI Emerging Markets -indeksi vastaavasti kaikki kehittyvät markkinat. Näiden kahden indeksin avulla sijoittaja saa nopeasti käsityksen koko maailman osakemarkkinoiden kehityksestä. MSCI All Country World -indeksi pitää sisällään 23 kehittyneiden maiden osakemarkkinaa ja 24 kehittyvien maiden osakemarkkinaa. Yksi indeksi kattaa siis lähes koko maailman osakemarkkinat.

Muita tunnettuja osakeindeksejä:

• STOXX Europe 600 (kuvaa Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä)
• Nikkei 225 (kuvaa Japanin osakemarkkinoiden kehitystä)
• FTSE 100 (Iso-Britannia)
• DAX (Saksa)
• OMXH 25 (Suomi)

Miten indeksi muodostetaan?

Tunnetuin tapa rakentaa indeksi on muodostaa se osakkeiden markkina-arvojen mukaan. Tämä on ollut historiassa helpoin tapa muodostaa osakeindeksi, mutta markkina-arvoperusteiseen indeksiin liittyy ongelmia. Mitä suuremmaksi osakkeen markkina-arvo kasvaa, sitä suuremman painon osake saa markkinaindeksissä. Tämä on erityisen ongelmallista, kun osakemarkkinoilla on kupla tai jos markkina on keskittynyt. Helsingin pörssissä tämä toteutui IT-kuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa. Nokian markkina-arvo kohosi taivaisiin ja yhtiön markkina-arvo vastasi yli 50 % koko pörssin markkina-arvosta.

Lisäksi mikään akateeminen tutkimus ei tue väitettä, että sijoittaminen markkina-arvoltaan suurimpiin yhtiöihin olisi ylivertainen sijoitusstrategia. Itse asiassa akateeminen tutkimus sanoo juuri päinvastoin. Sijoittaminen pienyhtiöihin on historiassa tuottanut suuryhtiöitä paremmin. Tämä on loogista, sillä pienyhtiöillä on enemmän tilaa kasvaa kuin suuryhtiöillä.

Osakeindeksi voidaan oikeastaan muodostaa miten tahansa. Yksinkertainen tapa on tasapainoindeksi. Siinä osakkeet ovat indeksissä tasapainoin. Jos esimerkiksi indeksi muodostuu 100 osakkeesta, on jokaisen osakkeen paino osakkeessa 1 %. Historiassa tasapainoindeksi on tuottanut markkina-arvoindeksiä paremmin. Selittäväksi syyksi on mm. sanottu sitä, että sijoittaja ei tällöin painota kalleimpia yhtiöitä. Myös painojen tasaus eli palauttaminen takaisin 1 %:iin on tuonut lisätuottoa. Sijoittaja myy hyvin tuottaneita ja ostaa heikommin tuottaneita osakkeita.

Tässä lista muista tunnetuista älykkäimmistä tavoista muodostaa osakeindeksi:

• Pienyhtiöindeksi / Keskisuuret yhtiöt -indeksi / Suuryhtiöindeksi
• Arvo-osakeindeksi (sisältää yhtiöitä, joiden arvostusluvut, P/E, P/B, ovat alhaiset)
• Kasvuosakeindeksi (korkea P/B, liikevaihdon kasvu tai tuloksen kasvu)
• Laatuosakeindeksi (kannattavuus on korkea ja tasainen vuodesta toiseen sekä velkaantuneisuus on alhainen)
• Osinko-osakeindeksi (korkea osinkotuotto tai hyvä ja nouseva osinkohistoria)
• Momentti-indeksi (osakkeet, jotka ovat tuottaneet lyhyellä aikaperiodilla muita enemmän)
• Minimivolatiliteetti ja riskipainotettu indeksi (painotetaan alemman riskin osakkeita)

Tyypillisesti älykäs indeksi muodostetaan seuraavasti. Käytetään esimerkkinä arvoindeksiä, joka muodostetaan P/B-luvun avulla. Listataan kaikki pörssin yritykset P/B-luvun perusteella. Indeksiin otetaan yhtiöt, joiden P/B-luku on keskimääräistä alempi. Osakkeet ovat indeksissä tasapainoin. Metodi toistetaan esimerkiksi neljä kertaa vuodessa, jolloin indeksin sisältö muuttuu.

Miten eri indeksit ovat tuottaneet historiassa?

Jeremy Siegel on tutkinut pitkän aikavälin omaisuusluokkien tuottoja. Osakkeet ovat viimeisen reilun 20 vuoden aikana tuottaneet 6,5-7,0 % vuodessa inflaation jälkeen. Alla on eri tavalla muodostettujen indeksien tuottoja vuosilta 1988 – 2024. Lähes kaikki muut osakeindeksit ovat tuottaneet markkinaindeksiä paremmin.

Miten indeksiin voi sijoittaa?

Indeksiin ei voi suoraan sijoittaa, koska indeksi on vain luku. Sijoittajan onneksi rahoitusmarkkinat ovat kehittäneet ETF:n (pörssinoteerattu rahasto) ja indeksirahaston. Näiden sijoitustuotteiden tärkein tehtävä on seurata indeksiä. Usein ETF sisältää tismalleen samat osakkeet, samassa suhteessa kuin alkuperäisessä indeksissä. Sijoittaja saa tällöin indeksinmukaisen tuoton.

Usein indeksisijoittamista pidetään tylsänä. Tämä on kuitenkin vanhakantainen näkemys. Nykypäivänä indeksejä on satoja ja osa on varsin eksoottisia. Voit esimerkiksi sijoittaa ETF:ään, joka seuraa kehittyvien markkinoiden pieniä osinkoyhtiöitä tai robotiikan ja automaation alalla toimivia yhtiöitä.

Indeksisijoittaminen on edullista

ETF:n suurin etu on alhaiset kustannukset. Edullisimpien ETF:ien vuosittainen kulu on alle 0,1 % vuodessa. Tästä syystä ETF:t voittavat lähes poikkeuksetta perinteiset rahastot pitkän aikavälin tuottovertailuissa. Alla oleva kuvaaja esittää kulujen merkitystä sijoittajan saamaan tuottoon. Mitä pitempi on sijoitusaika, sitä ylivoimaisemmaksi kulusäästäjän tuottoero kasvaa.

Sijoittajan työkaluilla indeksisijoittajaksi

ETF-työkalusta löydät tehokkaimmat ETF-rahastot helposti. Sijoitusideat-sivuilta löydät myös valmiita ETF-listoja esimerkiksi vastuullisista ETF:istä ja megatrendi-ETF:istä. ETF-työkalussa on mukana yli 3 200 ETF:ää.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Sijoittaja.fi:ssä 29.3.2016.