Osakemarkkinoilla kaksi perättäistä laskuvuotta ovat harvinaisia

Nyt on jo varmaa, että vuodesta 2022 tulee osakemarkkinoilla laskuvuosi. Mutta miten käy 2023? Kuinka todennäköistä on, että osakkeet laskevat kahtena perättäisenä vuotena.

Timo Heikkilä

markkinaympäristö osakkeet sijoittaminen

Nyt on jo varmaa, että vuodesta 2022 tulee osakemarkkinoilla laskuvuosi. Mutta miten käy 2023? Kuinka todennäköistä on, että osakkeet laskevat kahtena perättäisenä vuotena.

Vuodesta 2022 on tulossa laskuvuosi

Vuodesta 2022 on tulossa osakemarkkinoilla laskuvuosi. Maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 -indeksi on noin 20 prosenttia miinuksella vuoden alusta. Teknologiapainotteinen Nasdaq 100 -indeksi on vielä syvemmällä ja muutkin tärkeimmät indeksit ovat miinuksella.

Kuinka todennäköinen on kaksi perättäistä laskuvuotta?

Kaksi perättäistä laskuvuotta ovat osakemarkkinoilla yllättävän harvinaisia. Näitä tapahtumia S&P 500 -indeksillä mitaten ovat vain:

Vuodet 1929-1932 (suuri lama)
Vuodet 1939-1941 (toinen maailmansota)
Vuodet 1973-1974 (öljykriisi)
Vuodet 2000-2002 (IT-kuplan puhkeaminen).

Vuonna 1929 osakemarkkinat laskivat 11,9 %, vuonna 1930 laskua tuli 28,5 % ja 1931 markkinat laskivat vielä 47,1 %.

Vuonna 1939 osakkeet laskivat 5,5 %, vuonna 1940 lasku syveni ja oli 15,3 % ja 1941 lasku oli 17,9 %.

Öljykriisin aikaan 1973 osakkeet laskivat 17,4 % ja vuonna 1974 lasku oli syvempi 29,7 %.

IT-kuplan puhkeaminen synnytti kolmen vuoden laskuputken. Vuonna 2000 markkinat laskivat 10,1 %, vuonna 2001 lasku oli 13,0 % ja vuonna 2002 lasku jyrkkeni 23,4 prosenttiin.

Kaksi perättäistä laskuvuotta edellyttää siis jotain globaalia taloustasapainoa järisyttävää. Jokaisessa tapahtumassa seuraava laskuvuosi on ollut ensimmäistä syvempi. Toisaalta näinä ajanjaksoina ensimmäinen laskuvuosi on ollut melko maltillinen.

Mainos alkaa

Mainos päättyy

Muissa tapauksissa laskuvuotta on seurannut vahva nousuvuosi

Esimerkiksi 1934 vuoden 5,9 prosentin laskua seurasi 41,4 prosentin nousuvuosi. Vuonna 1957 osakkeet laskivat 14,3 % ja seuraavana vuonna nousivat 38,1 %. Vuonna 1962 osakkeet laskivat 11,8 %, mutta vuonna 1963 nousivat 18,9 %. Vuonna 1981 osakkeet laskivat 9,8 % ja nousivat 14,8 %. Vuonna 1990 osakkeet laskivat 6,6 % ja nousivat 1991 peräti 26,3 %. Vuonna 1994 laskua tuli vaivaiset 1,5 % ja heti seuraavana vuonna osakkeet nousivat 34,1 %.

Finanssikriisissä osakkeet laskivat vuonna 2008 peräti 38,5 %, mutta nousivat jo 2009 vuonna 23,5 %. Viime vuosikymmenen laskuvuosia olivat 2015 ja 2018. Seuraavina vuosina markkinat olivat jo nousussa. Vuonna 2016 nousua tuli 9,5 % ja vuonna 2019 peräti 28,9 %.

Johtopäätös ja miten käy vuonna 2023

Kolmestatoista laskujaksosta siis neljässä tapauksessa laskuvuosia on ollut peräjälkeen kaksi tai enemmän ja yhdeksässä tapauksessa laskuvuotta on seurannut nousuvuosi.

Tilastollisesti todennäköisempää siis on, että laskuvuotta seuraa nousuvuosi. Lisäksi kaksi perättäistä laskuvuotta on edellyttänyt jonkin eeppisen tapahtuman, kuten maailmansodan, suuren laman, IT-kuplan puhkeamisen tai öljykriisin. Edes finanssikriisi ei saanut aikaan kahta perättäistä laskuvuotta.

Vuodesta 2023 voi tulla laskuvuosi, jos nykyinen taloustilanne äityy isoksi kriisiksi. Muussa tapauksessa nousuvuosi on todennäköisempi. Kriisi on mahdollinen, sillä inflaatio on edelleen 40 vuoden huipuissa ja keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa tahdilla, mitä ei ole myöskään nähty vuosikymmeniin. Lisäksi osakemarkkinoiden arvostustasot ovat edelleen korkealla suhteessa historiaan ja korkotasoon. Seuraamme tilannetta markkinaympäristössä ja artikkeleissa.