Tutkimus paljastaa, sijoittavatko Suomen suurimmat varainhoitajat kestävästi

Tutkimus suomalaisten varainhoitajien kestävästä sijoittamisesta

Vuonna 2022 Scandinavian Financial Research (SFR) selvitti Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä. Tutkimukseen haastateltiin 24 varainhoitajaa Suomesta. Vastaajiin kuului niin suuria, kuin myös pieniä varainhoitajia ja vastaajien hallinnoimat varat muodostavat suurimman osan Suomessa varainhoitajien hallinnoimista varoista. Tulokset osoittavat, että kaikki varainhoitajat harjoittavat kestävää sijoittamista ja suurin osa heidän hallinnoitavasta varallisuudestaan on sijoitettu heidän omien kestävän sijoittamisen periaatteidensa mukaisesti.

• kestävälle sijoittamiselle on useita motivaatioita
• sitä tehdään eniten korko- ja osakesijoituksissa
• toteutuksessa käytetään monia eri strategioita,
• minkä lisäksi sen uskotaan johtavan ylituottoihin pitkällä aikavälillä.

Enemmistö varainhoitajista kokee kuitenkin kestävyyden mittaamisen haastavana.

Mitä on kestävä sijoittaminen?

Kestävällä sijoittamisella ei ole olemassa virallista määritelmää, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan (ESG) liittyvien asioiden huomioimista sijoituspäätöksiä tehdessä. Kestävästä sijoittamisesta on myös käytetty useita eri nimityksiä, kuten vastuullinen-, eettinen- ja ESG-sijoittaminen.

Tämä virallisen määritelmän puuttuminen on luonut haasteita, sillä eri toimijoiden käsitys kestävästä sijoittamisesta voi vaihdella. Ongelmia toimialalla aiheuttaa myös viherpesu, eli sijoitustuotteiden markkinoiminen virheellisesti kestävänä. Kestävä sijoittaminen saattaakin tuntua monesta sijoittajasta hankalalta ymmärtää. Myös SFR:n tutkimukseen osallistuneiden varainhoitajien mielestä kestävyyden epämääräisyys voi aiheuttaa haasteita ja suurin osa vastanneista näkee, ettei sijoittajien ja varainhoitajien välillä ole aina yhteisymmärrystä kestävän sijoittamisen käsitteestä.

Useat varainhoitajat tekevät kestävyysmittausta itse

Sijoituskohteiden kestävyyden mittaamiseen on kehitetty tänä päivänä useita erilaisia keinoja, mutta se voi silti olla vaikeaa. Myös suurin osa varainhoitajista näkee kestävyyden mittaamisen haastavana, ja he nostavat syiksi esille käsitteen moninaisuuden, mittaamisen metodologioiden erot ja datan huonon saatavuuden.

SFR:n tutkimuksen mukaan varainhoitajat käyttävät kestävyyden mittaamisessa esimerkiksi erilaisia ESG-reittauksia ja hiilijalanjälkimittareita sekä muuta organisaation ulkopuolista dataa esimerkiksi kiistanalaisiin aseisiin liittyen. Valtaosalla SFR:n tutkimukseen vastaajista on jonkinlainen ESG-tiimi ja useat varainhoitajat kertovat toteuttavansa itse laajamittaista kestävyyden arvioimista.

Epäyhtenäinen ESG-pisteytys aiheuttaa ongelmia

ESG-reittaukset ovat tällä hetkellä yksi käytetyimmistä tavoista arvioida yritysten ja rahastojen kestävyyttä. Reittaukset luodaan arvioimalla useita sijoituskohteen kestävyysaspekteja ja sen jälkeen koostamalla niistä yleisarvosana. Eri palveluntarjoajilla on kuitenkin eri metodologiat, mikä tekee arvosanojen keskinäisen vertailun haastavaksi, eikä siten korkea ESG-arvosana ole automaattisesti tae vastuullisuudesta.

Hiilijalanjälkimittarit ovat yleinen tapa arvioida sijoituskohteen ympäristöystävällisyyttä ja niitä laskettaessa toimijan hiilidioksidipäästöt suhteutetaan sen liikevaihtoon, mutta täysin standardoitua tapaa ei vielä ole olemassa. Yleisesti ympäristöön liittyvät mittarit ovat kuitenkin kehittyneempiä kuin yhteiskuntaan tai hallintotapa-asioihin liittyvät mittarit. Sijoituskohteen yhteiskunnallisia asioita arvioitaessa voidaan tutkia esimerkiksi diversiteettiä, ja hallintotapa-asioita tarkastellessa voidaan kiinnittää huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon yrityksen hallituksessa ja johdossa.

Varainhoitajien strategiat kestävään sijoittamiseen

Jokainen SFR:n tutkimukseen vastannut varainhoitaja kertoo harjoittavansa kestävää sijoittamista ja suurin osa uskoo, että kestävästi sijoittamalla voi saavuttaa ylituottoa pitkällä aikavälillä. Varainhoitajilla löytyy tutkimuksen mukaan useita motivaatioita kestävän sijoittamisen harjoittamiselle, joista suosituin on positiivisen vaikutuksen tekeminen yhteiskunnalle ja ympäristölle. Seuraavaksi suosituimmat motivaatiot ovat asiakaskysyntään vastaaminen ja riskienhallinnan ja tuottojen parantaminen.

Kestävää sijoittamista toteutetaan useiden strategioiden kautta. Kyselyn mukaan seuraavat strategiat ovat suosituimpia:

• ESG-integraatio
• Negatiivinen seulonta
• Positiivinen seulonta
• Aktiivinen omistajuus

ESG-integraatio tarkoittaa ESG-asioiden huomioon ottamista systemaattisesti ja eksplisiittisesti taloudellisessa päätöksenteossa. Negatiivinen seulonta on perinteisin kestävän sijoittamisen strategia ja se tarkoittaa sijoituskohteiden sulkemista pois sijoitusportfoliosta jonkin kriteerin perusteella. Esimerkiksi suljetaan pois tupakkayhtiöt. Positiivisessa seulonnassa taas portfolioon valitaan erinomaisia kestävyyskäytäntöjä omaavia toimijoita. Aktiivinen omistajuus tarkoittaa vaikuttamista sijoituskohteena olevan yrityksen käytäntöihin.

Osakkeet ja korot suosituimmat kestävän sijoittamisen omaisuusluokat

Kestävää sijoittamista voidaan harjoittaa kaikissa omaisuusluokissa. Kestävyysdatan määrä kuitenkin vaihtelee ja erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusten kohdalla datan rajallinen saatavuus voi tehdä kestävän sijoittamisen harjoittamisesta haastavaa. SFR:n tutkimuksen mukaan kestävän sijoittamisen suosio eri omaisuusluokissa on järjestyksessä seuraava:

• Korkosijoitukset
• Osakesijoitukset
• Kiinteistösijoitukset
• Private Equity -sijoitukset
• Private Debt -sijoitukset
• Muut vaihtoehtoiset sijoitukset
• Hyödykesijoitukset

Kestävä sijoittaminen on perinteisesti ollut suosituinta osakesijoituksissa, minkä vuoksi on hieman yllättävää, että korkosijoitukset nousivat suosituimmaksi omaisuusluokaksi tutkimuksessa. Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden suosio vaihtelee, mikä ei ole yllättävää huomioiden datan rajallisuuden. Vaihtoehtoisista omaisuusluokista suosituimmiksi nousevat kiinteistösijoitukset ja private equity -sijoitukset.

Miten kestävää sijoittamista harjoitetaan eri omaisuuslajeissa?

Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaessa salkkuun voidaan valita juuri niitä osakkeita, jotka sijoittaja näkee itse vastuullisina. Kestävyysdataa löytyy usein paljon yritysten nettisivuilta, minkä lisäksi sijoituspäätösten tukena voidaan käyttää erilaisten ESG-datan tarjoajien palveluita, kuten ESG-reittauksia. Omistamalla yrityksen osakkeita sijoittaja voi myös vaikuttaa yrityksen toimintaan esimerkiksi äänestämällä yhtiökokouksissa ja näin toteuttaa aktiivista omistajuutta. Osakkeisiin voi sijoittaa vastuullisesti myös rahastojen tai ETF:ien kautta, jolloin sijoittaja siirtää vastuun sijoituspäätösten tekemisestä muille. Rahastoihin ja ETF:iin sijoittaessa voikin olla haastavaa sijoittaa täysin omien kestävyyskäsitysten mukaisesti, minkä vuoksi sijoituskohteen toimintaa on hyvä arvioida kriittisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Korkosijoituksissa kestävyyden arvioiminen on ollut perinteisesti haastavampaa mikä on vaikeuttanut niihin sijoittamista, mutta viime vuosina erityisesti vihreiden lainojen (green bond) kasvu on ollut nopeaa. Korkosijoitusten osalta kestävyyttä voidaan harjoittaa tarkastelemalla liikkeellelaskijan vastuullisuustoimintatapoja. Valtionlainoissa sijoittaja voi sulkea sijoituskohteita pois esimerkiksi erilaisten pakotelistojen avulla. Toisin kuin osakesijoittamisessa, ei korkosijoittamisessa voi äänestää yhtiökokouksessa, mutta sijoittaja voi käydä mahdollisuuksien mukaan keskustelua yhtiön johdon kanssa. Keinot vaikuttaa ovat kuitenkin piensijoittajalle rajalliset.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa kestävä sijoittaminen on selvästi vähiten kehittynyttä, mutta eroja löytyy eri alaomaisuusluokkien kohdalla. Kiinteistöjen kohdalla voidaan esimerkiksi ottaa huomioon vihreän rakentamisen kriteerejä ja hyödyntää erilaisia sertifikaatteja vastuullisten kohteiden löytämisessä. Private equityn kohdalla sijoittaja voi valita itselleen sopivia yhtiöitä, joihin sijoittaa ja myös aktiivisen omistajuuden harjoittaminen on mahdollista. Dataa on kuitenkin saatavilla vähemmän, kuin listattujen osakkeiden kohdalla. Hedge-rahastojen tapauksessa vastuullinen sijoittaminen on erityisen haastavaa, sillä rahastot harjoittavat useita erilaisia sijoitustrategioita, eivätkä julkaise avoimesti tietoa sijoituksistaan.

Näin piensijoittaja voi ottaa kestävän sijoittamisen huomioon omissa sijoituspäätöksissään

Piensijoittaja voi ottaa mallia suursijoittajien ja varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytännöistä omassa sijoitustoiminnassaan. Kestävän sijoittamisen toteuttaminen riippuu piensijoittajan sijoitusstrategiasta ja olisikin hyvä miettiä, mitkä vastuullisuuteen liittyvät asiat sijoittajalle ovat tärkeitä. Toiset haluavat vaikuttaa erityisesti ympäristöön, kun taas toiselle hallintotapa-asiat voivat olla merkityksellisempiä. Kun tavoitteet kestävälle sijoittamiselle on asetettu, voi sijoittaja alkaa selvittää, miten ne saavutettaisiin.

Sijoittaja voi ottaa selvää sijoituskohteensa vastuullisuudesta ja kestävyydestä ja päättää, sopiiko kohde hänen henkilökohtaiseen sijoitusstrategiaansa. Moni yritys kertoo esimerkiksi omista ympäristötavoitteistaan avoimeisti verkkosivuilla ja tilinpäätöksissä. Lisäksi sijoittaja voi hyödyntää kestävyyden mittaamisessa esimerkiksi:

• yritysten vastuullisuusraportteja
• ulkopuolisten toimijoiden ESG-reittauksia ja dataa
• hiilijalanjälkimittareita, tai
• rahastojen SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation) -luokituksia.

SFDR on osa EU:n kestävän rahoituksen regulaatiota ja se vaatii finanssimarkkinatoimijoita kertomaan, kuinka he huomioivat kestävyysriskit toiminnassaan tai kuvailemaan, miksi eivät niin tee. SFDR:hen kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä lainsäädäntö on osittain vielä kesken.

Yleisesti on hyvä muistaa, että sijoituskohteiden erilaiset vastuullisuusarvosanat eivät automaattisesti kerro sijoituskohteen vastuullisuudesta, sillä pisteytyskäytännöt vaihtelevat ja sijoittajien vastuullisuuskäsitykset vaihtelevat. Toinen sijoittaja voi painottaa ympäristö- ja toinen hallintotapa-asioita. Ne toimivat kuitenkin sijoittajan tukena. Jokaisen sijoittajan on hyvä pohtia, miten itse kestävyyden näkee ja miten eri sijoituskohteet sopivat tähän omaan käsitykseen vastuullisesta toiminnasta.

Tässä artikkelissa on hyödynnetty Sijoittaja-ryhmään kuuluvan SFR Researchin kestävän sijoittamisen analyytikon Reeta Jutilan Pro Gradu -tutkielmaa, jossa hän tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjä. Tutkielman tulokset pohjautuvat kattavaan kyselytutkimukseen, johon vastasi 24 varainhoitajaa. Tutkielma palkittiin Finsifin myöntämällä stipendillä syksyllä 2022 ja on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.