Keskuspankkien ei pitäisi enää nostaa korkoja – riskinä pörssiromahdus

Teollisuus taantuu

Teollisuuden tulevaisuuden näkymiä kuvaava ostopäällikköindeksi on ollut Euroopassa ja USA:ssa laskussa jo yli kaksi vuotta. Nykyinen taso ennakoi teollisuustaantumaa.

Samaa viestiä kertovat jo julkaistut teollisuusosakkeiden osavuosiraportit. Etenkin Stora Enson ja SSAB:n raportit kertovat kysynnän jäähtymisestä. Teollisuus on kohta siinä tilanteessa, että kysyntää pitää vauhdittaa, ei hiljentää.

Inflaatio ei ole enää ongelma

Kuluttajahintainflaatio on laskenut vuoden. Euroalueella tuottajahintainflaatio on jo negatiivinen. Inflaatio ei ole tällä hetkellä ongelma sen ollessa USA:ssa enää kolmen prosentin tasolla.

Toki riskinä on, että inflaatio kiihtyy uudelleen, mutta teollisuuden ollessa taantumassa tämä riski on pieni.

Korot ovat jo vähintäänkin riittävän korkealla

Korot ovat länsimaissa jo korkealla. Vastaavia tasoja on ollut viimeksi vuonna 2010-2011. Suomen valtion 10-vuotinen korko on kolmessa prosentissa, Saksassa 2,4 prosentissa ja USA:ssa 3,9 prosentissa.

Asuntolainojen korkojen viitekorkoina käytetty Euribor 12 kuukautta on vieläkin korkeammalla 4,1 prosentissa. Viimeksi Euribor on ollut näin korkealla vuonna 2008.

Korkea asuntolainojen viitekorko on hidastanut asuntokauppoja. Jos lainamäärä on 300 000 euroa ja asuntolainan marginaali 0,4 prosenttia, menee kuukaudessa korkokuluihin jo 1125 euroa. Koron vaikutusta on helppo testata korkolaskurillamme.

Riskinä, että korkojen nostoissa mennään yli

Keskuspankit ovat nostaneet korkoja taistellessa inflaatiota vastaan. Tällä hetkellä inflaatiota suurempi riski on, että keskuspankit nostavat korkoja vielä sittenkin, kun pitäisi jo pitää taukoa tai siirtyä korkojen laskusykliin. Liiallisilla koronnostoilla on tuhoisia vaikutuksia.

Mikäli Fed ei näe talouden ja inflaation hiipumista, menee markkinoilta luottamus Fedin toimiin. Tällainen tilanne nähtiin 2018 lopulla, kun Powell nosti korkoja tilanteessa, jossa korkoja olisi pitänyt laskea. Osakemarkkinat laskivat kahdessa kuukaudessa 19,9 prosenttia. Pelkona on, että keskuspankit toistavat tämän virheen. Lasku voisi nyt olla syvempi, koska korot ja osakemarkkinoiden arvostustasot ovat korkeammalla kuin 2018.

Seuraava Fedin kokous on 25-26.7. Markkinat uskovat 99 prosentin todennäköisyydellä Fedin nostavan korkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Tämä toivottavasti jää viimeiseksi koronnostoksi. Euroopassa taloustilanne on heikompi ja täällä koronnostoille ei enää ole tarvetta. Keskuspankit voivat rauhassa seurata tilannetta ja alkaa suunnitella ohjauskorkojen leikkauksia. Niiden aika voi olla jo 2023 lopulla.