Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit

Sijoittaja voi optimoida verotustaan

Verot kuuluvat olennaisesti jokaisen suomalaisen elämään, ja Suomessa kerätään vuosittain yli 100 miljardia euroa veroja ja veronluonteisia maksuja. Veroja maksetaan lähes kaikesta, mutta verosuunnittelulla, eli verojen optimoinnilla sijoittaja voi säästää niin, ettei maksettavaksi jää ylimääräisiä veroja.

Poimimme yhdessä lakitoimisto BOWA Legal Oy:n verotukseen erikoistuneen osakkaan Paula Bockin kanssa tehokkaimmat tavat joilla sijoittaja voi optimoida verotustaan.

Tappioiden realisointi – hyödynnä luovutustappiot

Vuodesta 2016 alkaen myyntitappiot, eli luovutustappiot on voinut vähentää kaikista pääomatuloista. Ensisijaisesti myyntitappiot vähennetään edelleen myyntivoitoista, mutta mikäli myyntivoittoja on vähemmän kuin -tappioita, vähennys voidaan tehdä muista pääomatuloista. Jos myyntitappioita on enemmän kuin pääomatuloja, niistä syntyvä vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Vuoden 2023 myyntitappiot voi siis vähentää pääomatuloista vuosina 2023-2028.

Luovutustappiot on mahdollista hyödyntää, jos sijoittajalla on muita pääomatuloja, kuten vuokratuloja sijoitusasunnoista. Tällöin sijoitussalkku kannattaa tarkastaa ennen vuodenvaihdetta, realisoida myyntitappiot ja vähentää tappiot verotuksessa. Pitkällä tähtäimellä salkun sisällön ei tarvitse muuttua, sillä sijoittaja voi ostaa samat osakkeet takaisin. Osakkeiden takaisinostossa tulee kuitenkin käyttää varovaisuutta, sillä liian nopeasti takaisinostettujen osakkeiden luovutuksesta syntyneet myyntitappiot eivät mene läpi vähennyskelpoisina, vaan tapahtuma nähdään veronkiertona. Verohallinto on linjannut, että samana päivänä tai lähes samaan hintaan takaisinostettujen osakkeiden myynnistä syntyneet luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia, jos tällaiselle edestakaiselle osakekaupalle ei selvitetä muuta todellista syytä, kuin luovutustappioiden aikaansaaminen.

Tappioiden hyödyntäminen on tehokasta esimerkiksi tilanteissa, joissa osa sijoittajan omistamista osakkeista on tappiolla, vaikka koko potti on voitolla. Verottaja soveltaa FIFO, eli first-in-first-out -sääntöä. Jos sijoittaja on esimerkiksi ostanut ensin 500 Sampo-konsernin osaketta 43,0 eurolla ja myöhemmin 2 000 osaketta 38,0 eurolla, on sijoituspotin keskihinta 39,0 euroa. Sammon kurssi on nyt noin 40,5 euroa. Jos sijoittaja myy 500 osaketta, myydään ne 2,50 euroa per osake tappiolla. Myyntitappiota syntyy siten yhteensä 1 250 euroa, jonka voi vähentää pääomatuloista.

Osakesäästötili

Osakesäästötili on tänä päivänä jo hyvin tunnettu konsepti, mutta samalla se on edelleen ehkä helpoin tapa, jolla sijoittaja voi tehostaa verotustaan. Kyseessä on siis tili, jolle sijoittaja voi siirtää rahavaroja ja sijoittaa ne sitten haluamiinsa listattuihin osakkeisiin ilman välittömiä veroseuraamuksia. Osakesäästötilin voi avata luonnollinen henkilö ja sen voi myös avata alaikäiselle. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili, eikä yritykset tai yhteisöt voi avata tiliä.

Osakesäästötilin verotus

Osakesäästötilin hyöty tulee siitä, että sen sisällä tehdyistä myyntivoitoista tai sinne maksetuista osingoista ei makseta veroa. Sijoittaja maksaa pääomatuloveroa vasta nostaessaan varoja pois osakesäästötililtä. Tilille kertyneet myyntivoitot sekä osingot voi sijoittaa suoraan uudelleen osakkeisiin, jolloin sijoittaja ”säästää” verot ja sijoittaa myös ne uudelleen. Ajan kanssa korkoa korolle -ilmiö kasvattaa sijoitetun summan suuremmaksi kuin esimerkiksi arvo-osuustilillä. Osakesäästötilille ei kuitenkaan voi siirtää jo omistamiaan osakkeita. Toistaiseksi osakesäästötilille voi siirtää rahavaroja maksimissaan 100 000 euroa.

Osakesäästötili voi olla myös nuorelle sijoittajalle huomattavasti parempi vaihtoehto, sillä esimerkiksi Kela ei huomioi opiskelijan tuloina osakesäästötilin sisäisiä osinkotuloja.

Osakesäästötilin kohdalla tulee kuitenkin huomata, ettei sen sisällä syntyneitä luovutustappioita voi vähentää verotuksessa ennen kuin osakesäästötili suljetaan.

Kryptovaluuttojen verotus

Verohallinto määrittelee kryptovaluutat tuloverolain mukaisena omaisuutena. Tuloverolain mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu tuotto verotetaan pääomatulona, mikä pätee myös kryptovaluuttoihin. Kryptoihin siis sovelletaan samaa veroprosenttia kuin muihin pääomatuloihin, eli 30 % aina 30 000 € pääomatuloihin asti ja 34 % sitä suurempiin tuloihin.

Kryptovaluutta on verovelvollisen tuloa sinä päivänä, kun hän on saanut kyseessä olevan valuutan haltuunsa. Esimerkiksi steikkauksen myötä saadut kryptot ovat verotettavaa tuloa sinä päivänä, kun ne saa hallintaansa. Luovutusvoitto tai -tappio puolestaan syntyy sinä päivänä, kun transaktio tehdään. Yleinen harhakäsitys on se, että kryptovaluutta olisi verotettavaa vasta, kun sen muuntaa euroiksi tai siirtää FIAT-valuuttatilille. Tämä ei pidä paikkaansa. Lue tarkemmin kryptovaluuttojen verotuksesta tästä.

Kryptovaluutoista saatu luovutusvoitto lasketaan vähentämällä omaisuuden luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Voiton hankkimisesta aiheutuneilla menoilla tarkoitetaan esimerkiksi kryptovarallisuuden vaihtamisen, myynnin tai säilyttämisen mahdollistaneen toimijan veloittamaa palkkiota. Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää joko todellinen hankintahinta kuluineen tai vaihtoehtoisesti niin sanottu hankintameno-olettama ilman mitään muita kuluja. 

Jokainen transaktio realisoi verotuksessa arvonnousun tai -laskun

Kryptovaluuttojen arvonmuutos realisoituu verotettavaksi tuloksi lähtökohtaisesti aina, kun kryptoa käytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta, kun kryptovaluuttaa vaihdetaan viralliseen valuuttaan tai toiseen virtuaalivaluuttaan, sillä maksetaan laskuja tai sillä ostetaan hyödykkeitä/palveluita, syntyy veronalaista luovutusvoittoa- tai tappiota, mikä tulee kirjata ylös ja ilmoittaa vuoden lopuksi Verohallinnolle. Jokainen tapahtunut transaktio käsitellään erikseen. On myös hyvä huomata, että kuten osakkeiden, myös virtuaalivaluutan luovutusvoittoja laskettaessa käytetään FIFO-periaatetta. Verohallinnon silmissä siis ensiksi hankittu erä kryptovaluuttaa katsotaan aina ensimmäisenä luovutetuksi.

Kaupankäyntialustat, kuten kryptovaluuttapörssit eivät lähes koskaan ilmoita kryptotransaktiota verottajalle. Vastuu verotuksen kannalta olennaisten tietojen ilmoittamisesta on sijoittajalla itsellään. Ilmoituksen tekeminen on todella tärkeää, sillä BOWA:n mukaan ilmoittamatta jätetyistä tuloista voidaan määrätä veronkorotus, tai pahimmillaan nostaa syyte veropetoksesta.

Kryptovaluuttojen veroilmoitus

Kryptovaluuttojen verot ilmoitetaan lomakkeella 9 kuten muutkin luovutusvoitot. Vastaavasti myös kryptotreidaamisesta syntyneet luovutusvoitot ja -tappiot voi ilmoittaa sähköisesti OmaVerossa. Lomakkeen lisäksi veroilmoituksen yhteydessä on hyvä toimittaa Verohallinnolle FIFO-laskuri, josta ilmenee valuutan hankinta-ajankohta ja hinta. Huomaathan, että FIFO-laskuri pitää täyttää erikseen jokaisen valuutan osalta.

Veroilmoitukseen ei tarvitse liittää erikseen jokaista kryptovaluuttojen hankinnasta, ostosta tai myynnistä saatua tositetta. Verohallinto kuitenkin vaatii sijoittajaa pitämään hallussaan kyseiset dokumentit kuuden vuoden ajan.

Pienten luovutusten verovapaus

Myös kryptovaluuttoihin voidaan soveltaa pienten luovutusten verovapautta. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajan saama luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, mikäli verovuonna luovutettujen omaisuuserien yhteenlaskettu luovutushinta on enintään 1 000 euroa. Käytännössä siis sijoittajan kryptovaluutoista saamat luovutusvoitot ovat verovapaat, jos kryptojen myyntihinta on enintään 1 000 euroa, eikä sijoittaja ole myynyt mitään muuta omaisuutta, kuten osakkeita, samana verovuonna siten, että yhteenlaskettu myyntihinta ylittää 1 000 euroa.

Luovutusten yhteenlaskettua hintaa laskettaessa ei oteta huomioon, onko omaisuuden myynnistä syntynyt myyntivoittoa vai -tappiota. Pienten luovutusten verovapaus toimiikin myös toiseen suuntaan – jos sijoittaja myy verovuoden aikana tappiollisesti omaisuuseriä alle tuhannella eurolla, ei niistä syntyneet luovutustappiot ole vähennyskelpoisia.

Lue lisää kryptovaluuttojen verotuksesta BOWA Legalin sivuilta, tai aikaisemmin julkaisemastamme artikkelista.

Holdingyhtiöt

Holdingyhtiö eli hallintayhtiö on yleensä osakeyhtiö, joka passiivisesti omistaa yhtä tai useampaa toista yhtiötä tai muita omaisuuseriä. Holdingyhtiö harjoittaa yleensä nimenomaan passiivista sijoitustoimintaa, eli se ei tee esimerkiksi aktiivista pörssikauppaa. Holdingyhtiön sijaan puhutaan sijoitusyhtiöstä, kun yhtiö käy arvopaperikauppaa tai omistaa toisia listaamattomia yhtiöitä ja on aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä.

Miten holdingyhtiöiden verotus poikkeaa sijoitusyhtiöstä?

Listaamattomien osakeomistusten hallitseminen holdingyhtiön kautta tarjoaa erilaisia hyötyjä verrattuna yksityishenkilönä omistamiseen. Verotuksellisesta näkökulmasta holdingyhtiöihin pätee osittain samoja sääntöjä kuin sijoitusyhtiöihin tietyillä erotuksilla. Esimerkiksi holdingyhtiöitä ei koske elinkeinoverolain (EVL) pykälän 6b mukainen käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus ja -hankinnan vähennyskelvottomuus, kun taas joissain tapauksissa sijoitusyhtiö voi täyttää lain asettamat edellytykset. Holdingyhtiö ei myöskään voi koskaan olla arvonlisäverovelvollinen. Jokaisen sijoittajan yksittäinen tilanne riippuu useasta muuttujasta, ja päätöstä perustaa sijoitusyhtiö on harkittava tarkasti erikseen.

Suunnitteletko sijoitustoimintasi yhtiöittämistä? Kysy maksutta BOWA:n asiantuntijoilta!

Sijoitusyhtiöt

Sijoitusyhtiö on usein osakeyhtiön muodossa oleva sijoitusjärjestely, jota käytetään aktiiviseen sijoitustoimintaan, kuten esimerkiksi arvopaperikaupan harjoittamiseen. Sijoitusyhtiön avulla sijoittaminen tarjoaa erilaisia verotuksellisia ja taloudellisia etuja verrattuna yksityishenkilönä sijoittamiseen. Etujen lisäksi sijoitusyhtiö tuo mukanaan hallinnollisia seikkoja, esimerkiksi kirjanpito- ja veroilmoitusvelvollisuuden.

Sijoitusyhtiöiden veroedut

Verotuksellisesta näkökulmasta sijoitusyhtiön etu yksityishenkilönä sijoittamiseen verrattuna on hyvin selkeä – yksityishenkilönä kaikki sijoitustoiminnasta saatu tulo verotetaan henkilökohtaisena pääomatulona, kun taas sijoitusyhtiön tulo on yhteisöveron alaista. Yhteisöverotus tapahtuu 20 prosentin tasaverolla, kun taas yksityishenkilön pääomatuloa verotetaan 30 prosentilla aina kolmeenkymmeneen tuhanteen euroon asti ja 34 prosentilla tulojen ylittäessä rajan.

Toinen sijoitusyhtiön verotuksellinen etu liittyy osinkoihin. Mikäli listaamaton sijoitusyhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot yhtiölle verovapaita. Jos sijoitusyhtiön omistusosuus toisesta yhtiöstä on alle 10 prosenttia, osingosta on veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia. Yksityishenkilölle pörssiyhtiön jakamat osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista tuloa eli osingon efektiivinen verorasitus yksityishenkilösaajalle on 25,5 tai 28,9 prosenttia. Sijoitusyhtiön tarjoama etu on näissä puitteissa merkittävä.

Lisäksi listaamattomien yhtiöiden toisille listaamattomille yhtiöille jakamat osingot ovat pääsääntöisesti aina verovapaita. Sen sijaan listaamattoman yhtiön yksityishenkilölle maksama osinko on aina verotettavaa. Veron määrä riippuu monesta seikasta, kuten maksavan yhtiön matemaattisesta arvosta sekä kokonaisosinkotulojen määrästä.

Listaamaton yhtiö tekee myös maksamastaan osingosta aina ennakonpidätyksen. Mikäli jaettava osinko on enintään 150 000 euroa, on ennakonpidätys 7,5 prosenttia. Jos jaettava osinko on suuruudeltaan yli 150 000 euroa, ylimenevästä osuudesta tehdään 28 prosentin ennakonpidätys.

Pääomatulo-osinko vai ansiotulo-osinko?

Luonnollinen henkilö maksaa listaamattomasta yhtiöstä saamastaan osingosta pääomatulo- tai ansiotuloveroa sen mukaan, kuinka paljon osinkoa sijoittaja nostaa suhteessa omistamiensa osakkeiden matemaattiseen arvoon. Mikäli osinko vastaa enintään 8 prosenttia omistamien listaamattoman yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyseessä pääomatulo-osinko. Jos pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, on osingosta jopa 75 prosenttia verovapaata. Lopusta 25 prosentin osuudesta maksetaan normaalisti pääomatuloveroa eli 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja 34 prosenttia sen ylittävästä osuudesta. Jos yksityishenkilön saamien pääomatulo-osinkojen määrä on yli 150 000 euroa vuodessa, on ylimenevästä osasta enää 15 prosenttia verovapaata tuloa ja lopusta 85 prosentista maksetaan normaalisti pääomatuloveroa.

Mikäli listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle jakama osinko ylittää 8 prosentin tuotto-odotuksen henkilön omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle, on kyseessä niin sanottu ansiotulo-osinko. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja vain 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan Verohallinnon mukaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella. Käytännössä siis listaamattoman yhtiön edellisen tilinpäätöksen nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.

Sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat siis sijoitusyhtiön avulla selkeästi verotehokkaampia. Veroetu korostuu, jos sijoitusyhtiön omistaja hyödyntää tuloverolakiin listaamattomien yhtiöiden osingoille laadittua poikkeusta ja nostaa sijoitusyhtiöstä vain pääomatulo-osinkoa. Loppu varallisuus kasvaa sijoitusyhtiössä korkoa korolle esimerkiksi uudelleen sijoitettuna.

Sijoitusyhtiön perustaminen – Verotaakka kasvaa, kun varoja siirretään sijoitusyhtiöön tai niitä kotiutetaan yhtiöstä pois

Vaikka sijoitusyhtiön kautta sijoittamiseen liittyy selkeitä verohyötyjä, ei se ole täydellinen ”avain onneen”. Sijoitusyhtiön perustamiseen liittyy tiettyjä kuluja, kuten kaupparekisterimaksu, LEI-tunnuksen vuosimaksu sekä kirjanpidon kulut.

Tämän lisäksi sijoittaja voi joutua maksamaan varainsiirtoveroa siirtäessään omaisuuttaan yhtiöön. Osakeyhtiölainsäädäntö ja verolainsäädäntö mahdollistavat sijoituksen tekemisen yhtiöön apporttina (muuna kuin rahana), mutta luovutusta tehtäessä omaisuuden arvonnousut realisoituvat. Omaisuutta luovuttava yksityishenkilö joutuu siis lähtökohtaisesti maksamaan luovutusvoittoveroa arvonnoususta, vaikka omaisuus luovutettaisiin vastikkeetta yhtiölle. Yhtiö on puolestaan velvollinen suorittamaan 1,65 prosenttia varainsiirtoveroa apporttina sijoitettujen suomalaisten arvopapereiden käyvästä arvosta.

Kuten osakesäästötilin kohdalla, kohdistuu myös sijoitusyhtiön kevennetty verotus vain tuloihin, jotka pidetään yhtiön sisällä. Lähtökohtaisesti sijoitustoiminnan tuotot jäävätkin yhtiöön, ellei sijoittajalle makseta sijoitusyhtiön toimesta palkkaa tai osinkoja. Näistä tuloista sijoittajaa verotetaan normaalisti joko yksityishenkilön ansio- tai pääomatulona. Varojen kerryttäminen sijoitusyhtiöön kuitenkin tehostaa korkoa korolle -ilmiötä, sekä nostaa yhtiön nettovarallisuutta, mikä puolestaan edesauttaa edullisempaa osingonjakoa osakkaille.

Universaaleja kriteerejä sijoitus- tai holdingyhtiön perustamiselle ei ole, mutta se ei arkoita sitä, että sijoitusten yhtiöittäminen sopisi kaikille. Jokaisen eri ihmisen henkilökohtainen tilanne voi vaikuttaa yhtiön perustamisen kannattavuuteen, minkä takia päätöstä tulee harkita tarkasti ja tapauskohtaisesti.

Sijoitusasunnon yhtiöittäminen

Asuntojen hinnat ovat olleet jo tovin laskussa, mikä intuitiivisesti herättää huolta asuntosijoittajan kannalta. Hintojen lasku on kuitenkin luonut asuntosijoittajille hyvien ostopaikkojen lisäksi mahdollisuuden verojen optimointiin. Nyt sijoitusasunnon arvon ollessa matalalla on asuntosijoittajalla ensiluokkainen mahdollisuus yhtiöittää varallisuutensa, sillä omaisuutta siirrettäessä osakeyhtiölle henkilökohtaiset luovutustappiot voi vähentää verotuksessa, kunhan luovutus tehdään käypään arvoon.

Käytännössä sijoittaja voi siis siirtää toistaiseksi tappiollisen sijoitusasunnon sijoitusyhtiölleen, ja maksaa siirrosta vain varainsiirtovero (1,5-3,0 % velattomasta myyntihinnasta). Luovutusvoittoveron sijaan sijoittaja voi vähentää käypään arvoon tehdystä luovutuksesta syntyvän luovutustappion kuluvan verovuoden pääomatuloista tai seuraavan viiden vuoden pääomatuloista, mikäli luovutustappio on suurempi kuin kuluvan verovuoden pääomatulot.

Yhtiöitettynä omaisuudesta saadut tulot, tässä tapauksessa esimerkiksi vuokratulot siirtyvät sijoitusyhtiön kahdenkymmenen prosentin yhteisöveron alle. Mikäli sijoitusasunnon käypä arvo on hankintamenoa suurempi, joutuu sijoittaja maksamaan omaisuuden yhtiöittämisestä syntyneestä luovutusvoitosta veroa varainsiirtoveron lisäksi.

Holding- tai sijoitusyhtiön perustamisen tavoin sijoitusasunnon yhtiöittämisen kannattavuus on pitkälti tapauskohtaista. Hyvin yksinkertaistettuna asunnon yhtiöittämistä kannattaa harkita silloin kun yhtiö keskittyy täysin asuntosijoittamiseen ja omistaa merkittävän paljon sijoitusvarallisuutta, tai jos yhtiön keräämiä vuokratuottoja ei tarvitse kotiuttaa ja ne voi jättää yhtiöön. Asuntosijoittamisesta yhtiöiden kautta voit lukea lisää BOWA:n sivuilta.

Varaa maksuton konsultaatio veroasiantuntijan kanssa!

Harkitsetko sijoitusyhtiön perustamista ja mietit, miten varmistaa verotuksellisesti optimaaliset ratkaisut alusta alkaen? BOWA Legal Oy:n asiantuntijat ovat valmiina auttamaan sinua navigoimaan sijoitusyhtiön perustamiseen liittyvissä verokysymyksissä, jotta voit keskittyä kasvattamaan sijoituksiasi tehokkaasti ja kannattavasti.

Varaa maksuton kartoitus veroasiantuntijamme kanssa ja ota ensimmäinen askel kohti omaisuutesi yhtiöittämistä. Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa sinua rakentamaan vahva taloudellinen perusta yrityksellesi! Alkukartoitus on maksuton eikä sido sinua mihinkään.

Tehty kaupallisessa yhteistyössä BOWA Legal Oy:n kanssa.