Vastuullinen sijoittaminen on megatrendi, joka ei katoa – tarkastelussa UB Uusiutuva Energia

Hajautus vastuullisiin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin yhdellä rahastolla

Vastuullinen sijoittaminen on megatrendi, joka on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta – eikä mikään ihme. Ilmastonmuutos on koko maailmaa koskettava ongelma, jonka hidastamiseksi on tehtävä aktiivisesti ratkaisuja. Sijoittaja voi kantaa kortensa kekoon suosimalla vastuullisia arvoja sijoitusstrategiassaan ja sijoittaa esimerkiksi vihreään siirtymään tai cleantechiin.

Myös vastuullisessa sijoittamisessa sijoitusstrategiat vaihtelevat jokaisen henkilön välillä. Toisille sopivat suorat osakesijoitukset alan yhtiöihin, toisille parempi vaihtoehto voi olla vastuullisten arvojen mukaan sijoittavat rahastot.

Tarjolla on esimerkiksi vaihtoehtorahastoja, jotka sijoittavat suoraan kestäviin projekteihin. Ainoa kotimainen erikoissijoitusrahasto, jolla on sekä oma sisäinen kehitys että aktiivinen tuotantolaitosten hankinta, on varainhoitokonserni United Bankersin kesällä 2023 perustama erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energia. Saimme mahdollisuuden haastatella rahaston salkunhoitajaa Staffan Söderholmia ja salkunhoitotiimin senior advisor Heikki Kauppista, ja kysyä heiltä lisää uudesta vaihtoehtorahastosta ja sen sijoitusstrategiasta.

UB Uusiutuvan Energian sijoitusstrategia

Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energia tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa suoraan energiamurroksen ja vihreän siirtymän luomaan kasvavaan markkinaan. Rahaston varat sijoitetaan kestäviin sijoituksiin, joilla on ilmastotavoite. Pääasiallisia sijoituskohteita ovat Euroopassa sijaitsevat uusiutuvan energian, kuten tuuli- tai aurinkovoiman kehityshankkeet ja voimalaitokset. Lisäksi rahasto voi sijoittaa infrastruktuuriin, joka tukee rahaston sijoituskohteita tai yleisesti energian tuotantoa, siirtoa ja varastointia, sekä vetyteollisuuteen.

UB Uusiutuva Energia -rahaston sijoitusstrategiana on kattaa koko uusiutuvan energian tuotannon arvoketju. Käytännössä tämä tarkoittaa ketjua niin sanottujen greenfield-kehityshankkeiden aloittamisesta toiminnassa olevien voimalaitosten hankkimiseen ja energian myyntiin. Erikoissijoitusrahaston kautta sijoittajan on mahdollista hyötyä vahvasti kasvavasta toimialasta ja lisätä samalla kestävää kehitystä tukevien sijoitusten osuutta sijoitussalkussaan. Rahasto tarjoaa hajautushyötyä sen sijoittaessa suoraan kehitysprojekteihin ja voimalaitoksiin, joista saatavan tuoton korrelaatio osake- ja korkosijoituksiin on vain vähäistä.

Mainittavan arvoista on myös se, että UB Uusiutuva Energia- rahasto tekee yhteistyötä United Bankersin muiden rahastojen kanssa. Rahasto on selvittänyt esimerkiksi mahdollisuuksia aloittaa omia kehityshankkeita United Bankersin metsärahastojen omistamille alueille. Metsärahastojensa kautta UB on Suomen neljänneksi suurin yksityinen metsänomistaja, ja sen metsärahastot omistavat yhteensä noin 133 000 hehtaaria maata Suomessa ja Baltiassa.

Rahaston tavoitteet

UB Uusiutuva Energia -rahaston tavoitteena on tehdä pitkäaikaisia sijoituksia uusiutuvan energian hankkeisiin ja tuotantoon. Rahaston kerryttämä tuotto perustuukin sijoituskohteiden arvonnousun lisäksi voimalaitosten tuottaman energian myynnistä sekä varastoimisesta saatavaan tuloon. Näiden lisäksi tuottoa pyritään saamaan myös vetyyn liittyvästä toiminnasta, rahaston muiden sijoituskohteiden kerryttämistä tuloista tai arvonnoususta sekä sijoituskohteiden myynnistä.

Pitkällä aikavälillä rahaston tavoitteena on saavuttaa keskimäärin 6-9 prosentin vuotuinen tuotto. Tuottotavoitteesta on vähennetty rahaston kulut. UB Uusiutuvan Energian kasvuosuussarjoissa rahaston tekemä tuotto sijoitetaan uudelleen. Rahastolla on kuitenkin myös tuotto-osuussarja, joka jakaa sijoittajille tuotto-osuuksia energian myynnistä saaduista tuloista.

UB Uusiutuva Energia pähkinänkuoressa

• Rahaston koko: noin 53 800 000 euroa (1.4.2024)
• Juoksevat kulut: 1,5 – 2,1 % p.a + merkintäpalkkio 1-2 % ja lunastuspalkkio 1-5 %. Kulurakenne tarkemmin rahaston avaintietoesitteessä
• Minimimerkintä: Rahaston R-sarjaan 5 000 euroa
• Alue tai maa johon rahasto sijoittaa: Pohjoismaat ja Baltia (Eurooppa)
• Omaisuusluokka johon rahasto sijoittaa: Vaihtoehtoiset sijoituskohteet
• Rahaston ISIN-koodit:
  • FI4000556949 (R, kasvuosuussarja)
  • FI4000556956 (A, kasvuosuussarja)
  • FI4000556964 (A, tuotto-osuussarja)
  • FI4000556972 (I, kasvuosuussarja)
• Rahaston ytd-tuotto: +1,27 %

Haastattelussa erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Staffan Söderholm ja senior advisor Heikki Kauppinen

Millainen on tiimi rahaston taustalla? Kauanko olette toimineet, ja millainen on kokemuksenne uusiutuvan energian toimialaan liittyen?

Staffan: Aloitin United Bankersilla viime vuoden maaliskuussa, ja olen siitä asti toiminut salkunhoitajana. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja olen tehnyt töitä kestävän kehityksen parissa käytännössä koko työurani. Olen tehnyt muun muassa päästökauppaa ja kauppaa sähkön alkuperätodistusten kanssa. Ennen kaikkea taustani on kuitenkin päästökaupassa, jota olen tehnyt yli 15 vuotta.

Töitä olen tehnyt sekä täällä Suomessa että ulkomailla, ja työni on kohdentunut niin suomalaisiin kuin kansainvälisiin asiakkaisiin. Olen myös ollut mukana tekemässä fyysisesti uusiutuvan energian kehitysprojekteja. Erilaisiin impact-projekteihin lukeutuvat puolestaan työt vesiteknologioiden kanssa sellaisilla alueilla, joissa veden saatavuus on haastavaa.

Heikki: Aloitimme koko salkunhoitotiimin kanssa samaan aikaan. Aloitin toiminnan uusiutuvan energian parissa vuonna 2008 ensin teknologiapuolella ja siitä pari vuotta myöhemmin kehityspuolella.

Ydinosaamiseni on uusiutuvan energian kehityspuolella, lähinnä tuuli- ja aurinkovoimassa. Olen kehittänyt hankkeita Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Erilaisia rooleja on matkan varrelle kertynyt – alkuvaiheen kehitystä, siihen liittyvää rahoitusta ja hankkeiden myyntiä.

Siirrytään tarkastelemaan itse rahastoa. Voitteko tiivistää omin sanoin, mihin UB Uusiutuvan Energia sijoittaa ja mikä on sen sijoitusstrategia?

Staffan: Yksinkertaisesti sanottuna rahaston tavoitteena on olla pitkäaikainen uusiutuvan energian tuottaja. Tämä tavoite pyritään saavuttamaan kasvattamalla rahaston tuotantokapasiteettia kahdella tavalla: toinen on sisäinen kehitys, jota Heikki operoi. Toinen taas on hankintapuoli, jossa hankimme rahastoon lähinnä valmiiksi operoivia tai lähellä operoinnin aloitusta olevia uusiutuvan energian tuotantolaitoksia. Tässä vaiheessa onkin hyvä alleviivata, että UB Uusiutuva Energia on reaaliomaisuusrahasto, eli sijoituskohteet ovat fyysisiä laitoksia ja hankkeita.

Rahastomme omassa kehityksessä tai hankinnassa ei oteta teknologiariskejä, eli rahasto toimii vain toimivien ja todennettujen teknologioiden kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä tuuli- ja aurinkovoimaa sekä sähkön varastointia. Rahaston aloittamat tai ostamat hankkeet voivat myös liittyä siihen infrastruktuuriin, joka mahdollistaa lisäuusiutuvan rakentamisen. Rahaston mandaatti sallii myös vedyn tuotantoon sijoittamisen, mikä on strategisesti looginen kehitysaskel, kun toimijan tuotantokapasiteetti on suuri. Toistaiseksi vetyyn sijoittaminen ei ole vielä ajankohtaista.

Mistä tarve rahastolle syntyi?

Heikki: Sanoisin, että ajatus rahastosta syntyi kolmen eri näkökulman pohjalta. Ensimmäisenä on United Bankersin omat tavoitteet. Toisekseen rahaston perustana on tarve riippumattomalle itsenäiselle ja turvalliselle Suomelle, jota omavarainen energiantuotanto vahvistaa. Kolmantena ovat kansainväliset päästötavoitteet sekä päästöjen vähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka voidaan saavuttaa vain lisäämällä tuulivoimaa.

United Bankersin kannalta erityisen merkityksellistä on yhtiön metsä- ja uusiutuvan energian rahastojen välinen synergia. UB:n portfolio koostuu yhteensä 24 rahastosta. Yhtiön metsärahastot ovat olleet kymmenen vuoden ajan rakentamassa merkittävää metsäportfoliota Suomessa ja Baltiassa. Uusiutuvan energian kehittäminen on kiinteistöliiketoimintaa, joka perustuu sopivien alueiden kartoittamiseen ja käyttämiseen. UB Uusiutuva Energia pääsi heti toimintansa käynnistyttyä kartoittamaan merkittävää määrää maa-alueita voimalahankkeille sisarrahastojensa omistamilta mailta. Tämä luo rahastolle merkittävän edun. Sisarrahastot puolestaan hyötyvät, kun niille maksetaan käytetyiltä mailta vuokratuloja. Tämä myös nostaa mahdollisia myyntituottoja, mikäli maat päätetään myydä. Rahastojen välillä on siis merkittäviä synergioita, joista molemmat rahastoperheet hyötyvät.

Suunnitellessamme rahastomme sijoitusstrategiaa kartoitimme huolellisesti myös muita alan rahastoja. Usein alan rahastot keskittyvät joko niin sanottuun kehitysvaiheeseen tai operointivaiheeseen. Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energia kattaa kehityksen koko polun, mikä tarkoittaa sitä, että rahaston sijoittajat ja asiakkaat hyötyvät arvonnoususta ideasta aina koko operointivaiheen loppuun asti.

Staffan: Rahastosta tekee poikkeuksellisen osaltaan myös se, että UB Uusiutuva Energia on avoin rahasto, jolle ei ole asetettu päättymispäivää. Kuten Heikki sanoi, rahaston arvo koostuu tavallaan kerroksista: hankittavista hankkeista, omista kehityshankkeista ja rakenteilla olevista hankkeista, jotka ovat kaikki jatkuvasyöttöisiä. Rahasto ei siis tee kertaluontoista kehitysprojektia vaan sen on tarkoitus luoda jotain pysyvää ja kestävää.

Rahastolla on kuitenkin tällä hetkellä vain tuulivoimahankkeita. Millaisella aikataululla uskotte aloittavanne ensimmäiset hankkeet muilla uusiutuvan energian teknologioilla?

Heikki: Rahasto sijoittaa vain todennettuun teknologiaan, eikä siten ota niin sanottua uuden teknologian riskiä, joten hankkeet, joihin sijoitetaan riippuvat pitkälti siitä, milloin kyseiset hankkeet valmistuvat ja ovat investointivalmiita. Sen voi kuitenkin sanoa, että kaikkea tarkastellaan mielenkiinnolla.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa se, että UB Uusiutuva Energia -rahaston mandaattina on Eurooppa. Tämän lisäksi rahasto voi sijoittaa enintään kymmenen prosenttia varoistaan Euroopan ulkopuolelle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tuotettu niin tuuli- ja aurinkovoimaa kuin myös vetyä jo paljon pidempään kuin Suomessa. Myös sääolosuhteet ovat tietyille teknologioille, kuten vaikka aurinkoenergialle suotuisampia Keski- ja Etelä-Euroopassa. Näistä syistä rahastolle etsitään muita sijoituskohteita kuin tuulivoimaa pääasiassa Suomen rajojen ulkopuolelta. Toivottavasti tämän tyyppisistä potentiaalisista hankkeista saataisiin lisää tietoa seuraavan vuosipuoliskon aikana.

Onko ensimmäinen askel näiden muiden tuotantomuotojen osalta siis hankintapuolen harteilla?

Staffan: Siis totta kai kehityspuolellakin tarkastellaan, mitä on tehtävissä aurinkovoiman, vedyn tuotannon tai sähkön varastoinnin suhteen. On kuitenkin ilmiselvää, että tällä hetkellä maantieteellinen paino on sen verran vahvasti Suomessa, että hankintapuoli tarkastelee aktiivisemmin hankkeita Suomen rajojen ulkopuolella. Toki silmät pidetään auki myös suomalaisten hankkeiden suuntaan.

Koska aktiivisempi tarkastelu kohdistuu Suomen ulkopuolelle, on hankintapuolen fokuksessa tässä vaiheessa sähkön varastointiratkaisut sekä aurinkovoimahankkeet. Tämä johtuu osaltaan myös siitä, että ne ovat tyypillisesti kokoluokaltaan järkevämpiä suhteessa rahaston tämänhetkiseen kokoon.

Minkälaista jakaumaa rahasto tavoittelee eri sijoituskohteiden tai tuotantomuotojen välillä?

Staffan: Eri uusiutuvan energian muotojen väliselle allokaatiolle ei ole mielekästä antaa kovin tarkkoja rajoja, sillä tuotantoteknologioihin liittyy tiettyjä aikamääritteisiä asioita. Jos joku olisi kysynyt viisi vuotta sitten, voiko aurinkovoima olla taloudellisesti kannattavaa Suomessa, olisin voinut vastata, että todennäköisesti ei. Nyt muutosten myötä aurinkovoima onkin alkanut muodostua jossain määrin kannattavaksi myös Suomessa – puhumattakaan esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Nyt kun rahaston omat hankkeet ovat vielä kehitysvaiheessa, voi rahastossa olla hetkellisesti suurempi osuus aurinkovoimaa ja sähkön varastointia. Rahastolla on kuitenkin kehitysputkessa vajaa 500 megawattia maatuulivoimaa. Omien hankkeiden valmistuessa rahaston allokaatio voikin kääntyä pitkälti tuulipainotteiseksi.

Olette sanoneet, että maalle rakennettu tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa. Miksei rahasto keskity vain tuulivoimaan?

Staffan: Vastaus tähän löytyy osittain kysymyksestä. Suomessa maatuulivoima on ehdottomasti halvin tapa tuottaa sähköä, sillä meillä on Suomessa poikkeuksellisen hyvät olosuhteet tehdä sitä. Fingrid on mahdollistanut energian siirtokapasiteetin ja luonut edellytykset rakentamiselle, kun taas Suomi isona, laajana ja harvaan asutettuna maana mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentamisen.

Jos taas verrataan vaikka Espanjaan, voi siellä aurinkovoima olla selvästi kannattavampaa useastakin eri syystä. Espanjassa, kuten monessa muussakaan Euroopan maassa, ei pysty rakentamaan samalla tavalla suuria ja tehokkaita tuulimyllyjä kuin Suomessa. Niihin ei saada lupia tai niitä ei yksinkertaisesti pysty fyysisesti kuljettamaan paikan päälle.

Rahasto ei keskity vain tuulivoimaan, sillä Suomen ulkopuolella toiset uusiutuvan energian muodot voivat olla tehokkaampia ja edullisempia.

Miltä markkinat näyttävät rahaston näkökulmasta?

Heikki: On arvioitu, että seuraavan 10-15 vuoden aikana pelkästään Suomessa sähkön kulutus kaksinkertaistuu. Vaikka rahaston tavoitteet ovat kovat ja tarkoitus on tuottaa merkityksellisiä määriä, ei rahaston hankkeet yksin riitä kattamaan Suomen kokonaistarvetta.

Oman näkemykseni mukaan vety on ainoa työkalu, jolla Suomi yltää ilmastotavoitteisiinsa ja saa samalla taloutensa kuntoon. Vedyn potentiaali on niin valtava, että sen rinnalla muut investoinnit vaikuttavat mitättömiltä. Usein kuitenkin unohdetaan se, ettei vetyä saada hyödynnettyä ilman tuulivoimaa. Ei vetyä ilman tuulta, niin kuin tapanani on sanoa.

Vedyn kehityksen ja investointivalmiuden saavuttamisen kannalta onkin kriittistä, että saadaan lisää tuulivoimaa Suomeen. Tämä puolestaan vaatisi Itä-Suomen avaamista tuulivoimakehitykselle sekä hankkeiden lupaprosessien suoraviivaistamista ja nopeuttamista.

Staffan: Niin kuin Heikki sanoi, siirtymä on tapahtumassa. Hyvin yksinkertaistettuna yhteiskunta sähköistyy, ja sen vaatima sähkö pitää tuottaa jotenkin. Jos halvin tapa tuottaa sähköä ja ainoa tapa rakentaa kapasiteettia nopeasti perustuu uusiutuviin energianlähteisiin, niin silloin rahasto on tulevaisuuden kannalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Näkemyksemme mukaan uusiutuvien energianlähteiden buumi on ottamassa tuulta siipiensä alle. Ala hyötyy kaiken muun teollisuuden ohella korkopaineiden laskusta, jota toivottavasti nähdään jo pian maailmalla. Emme voi tehdä kaikkea. Olemme kuitenkin osa ratkaisua ja uskomme siihen osaan kiven kovaa.

Entä mitkä ovat rahaston keskeiset riskit?

Staffan: Tässä alkuvaiheessa meillä on kehityspainotteinen kapasiteetin rakentamisvaihe käynnissä, ja kehitykseen luonnollisesti liittyy omat riskinsä. Sitä mukaa, kun rahasto ostaa operoivia hankkeita, lähtee myös kehityksen suhteellinen osuus pienenemään. Meillä on kuitenkin se hyvä puoli, että Heikillä on laaja portfolio hankkeita, joita viedään eteenpäin. Tämä tasaa riskiä, sillä rahastolla ei ole vain yhtä isoa edistettävää hanketta, jolla olisi binaarinen lopputulema. 

Muutenhan meillä on katse aika lailla tulevaisuudessa. Kohtalaisen ilmiselvä vastaus kysymykseen on se, että joku keksii tuotantomuodon, joka on jostain syystä päästötön ja edullisempi tehdä tai tuottaa sähköä kuin uusiutuvat. Tämä voisi muodostaa selvän haasteen.

Heikki: Tarkentaisin vielä, että tämän tuotantomuodon tulisi olla edullisempi kuin ne uusiutuvat, joita nyt on jo. Oman näkemykseni mukaan megatrendi viettää vahvasti uusiutuviin. Mikäli tämä hypoteettinen tuotantomuoto olisi ei-uusiutuva, ei se todennäköisesti saisi tarvitsemaansa rahoitusta. Jos kehitetty teknologia olisi puolestaan uusiutuva ja se istuisi hyvin rahastoon, voisi myös rahasto sijoittaa siihen. Eli vaikka hypoteettinen uusi energiamuoto olisi uhka tuulivoimateollisuudelle, olisi se edelleen mahdollisuus rahaston kannalta.

Mikä tekee UB Uusiutuva Energia -rahastosta mielestänne mielenkiintoisen sijoituskohteen?

Staffan: Itse nostaisin erityisesti kestävän kehityksen ja ESG-puolen. Kestävyydellä on todella merkittävä rooli rahastossa ja se näkyy kaikessa, mitä rahasto tekee. Rahasto on Euroopan Unionin kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuuden (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) yhdeksännen artiklan mukainen, ja niin sanotut ”tumman vihreät arvot” ovat ehdottomasti ohjaava tekijä meille. Vastuullisuus ei myöskään millään tavalla poissulje kaupallisia ehtoja. Se, että olemme kaupallisesti hyvä sijoituskohde sijoittajille, on luonnollisesti elinehto sille, että sijoituksia tapahtuu.

Jos haluaa salkkuun lisää hajautusta perinteisten sijoitusinstrumenttien rinnalle, ja haluaa niiden tilalle tai niiden lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia sijoituskohteita, jotka ovat itsessään valmiiksi hyvin hajautettuja, on tuotteemme melko ainutlaatuinen.

Heikki: Lisäisin edelliseen vielä sen muistutuksen, että UB Uusiutuva Energia on avoin rahasto, joten sen toiminnalle ei ole asetettu päättymispäivää. Kun puhutaan kehittämistoiminnasta, on se väistämättä pitkää peliä. Rahastollemme ei voi tämän puitteissa syntyä sellaista tilannetta, jossa sen olisi pakko myydä hankkeita, vaikka lähitulevaisuudessa olisi syntymässä merkittävää arvonnousua. Näin varmistamme, että olemme mukana koko kehityskaaren ajan.

Staffan: Niin ja tässä tullaan taas siihen, että paikalliset kunnat, joissa toimimme ja mihin rakennamme, tietävät jo nyt, että juuri me operoimme heidän maillaan seuraavat 20-30 vuotta, sillä rahasto on avoin ja sen tavoitteena on olla pitkäaikainen energiantuottaja. Me teemme sijoituspäätökset, hankinnat ja kehitystoiminnan osittain myös itsellemme. Tämä ajaa meitä toimimaan mahdollisimman hyvin, huomioiden kaikki osapuolet.

Miten sijoittaa erikoissijoitusrahastoon?

Rahasto-osuuksien merkintä tulee tehdä UB Uusiutuvan Energian rahastokohtaisella verkkosivulla annettujen ohjeiden mukaisesti. Merkintä on helpointa tehdä verkkopalvelu OmaUB:n kautta.

UB Uusiutuva Energia -rahastoon voi tehdä merkintöjä vain kahdesti vuodessa – kesäkuun ja joulukuun viimeisenä kaupankäyntipäivänä. Rahaston seuraava merkintäpäivä on siis jo perjantaina 28.6.2024. Merkintätoimeksiannon voi tehdä milloin vain aiemmin, mutta viimeistään merkintäpäivänä klo 18.00 mennessä. Mikäli rahastoon sijoittaminen houkuttaa, voi olla viisasta tehdä toimeksianto hyvissä ajoin ennen juhannusta.

_{Rahastosijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan.  Rahastolle asetettua tavoitetuottoa ei välttämättä saavuteta. Rahaston aikaisempi tuottokehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä sitä voi käyttää tulevien tuottojen ennustamiseen. Riskit on esitelty tarkemmin rahaston avaintietoasiakirjassa ja rahastoesitteessä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen, sääntöihin ja hinnastoon, jotka ovat saatavilla osoitteesta unitedbankers.fi. Rahastoa hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy. #mainos}

Tehty kaupallisessa yhteistyössä United Bankersin kanssa.