Osakekohtainen tulos eli EPS on sijoittajan tärkein tunnusluku

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakekohtainen EPS (Earnings per Share) lasketaan jakamalla tilikauden tulos osakkeiden määrällä. Kyseessä on ehkä osakesijoittajan tärkein yksittäinen tunnusluku, koska se kertoo sijoittajalle suoraan, mikä osa tuloksesta kuuluu hänelle.

Jos esimerkiksi yhtiö tekee 1 000 000 euroa tulosta ja osakekanta on jakaantunut 10 000 000 osakkeeseen, niin osakekohtainen tulos 0,10 euroa. Jos sijoittaja omistaa 100 osaketta, on hänen osuus tuloksesta 10 euroa.

Yhdellä tai sadalla osakkeella on harvoin päätäntävaltaa siihen, mitä yritys tuloksellaan tekee. Jos kuitenkin omistaa esimerkin yrityksestä 5 500 000 osaketta, voi jo hyvin pitkälti vaikuttaa hallituksen ja yhtiökokouksen kautta siihen, paljonko tuloksesta jaetaan osinkona ja paljonko jätetään taseen voittovaroihin.

P/E ja E/P -luvut

Osakekohtainen tulos on myös hyödyllinen, kun aletaan määrittää, minkä arvoinen sijoitus on. Kun EPS jaetaan osakkeen hinnalla, saadaan E/P-luku, josta käytetään nimitystä earnings yield. Se kertoo, mikä on osakkeen tulostuotto. Jos aikaisemman esimerkin yrityksellä osakkeen hinta on 2,00 euroa, niin tulostuotoksi muodostuu 5 %.

P/E-luku vastaavasti tulee tekemällä jakolasku toisin päin. Hinta jaettuna EPS:illä kertoo, monessako vuodessa osake on maksanut itsensä takaisin, mikäli EPS pysyy nykyisellä tasolla. Esimerkin tapauksessa P/E on 20.

Lue myös artikkeli: Sijoittajan kolme tärkeintä tunnuslukua

Miten EPS:iä hyödynnetään ja miten se lasketaan?

EPS:n laskentakaava on helppo (tilikauden tulos / osakemäärällä), mutta se sisältää erityiskysymyksiä, jotka tulee tietää.

Ensinnäkin tilikauden tuloksena voidaan käyttää edellisen tilikauden tulosta, kuluvan tilikauden tulosta tai seuraavan tilikauden tulosta jne. EPS voi myös olla liukuva 12 kuukauden tulos tai liukuva 12 kuukauden ennustettu tulos, jos ollaan keskellä tilikautta.

Kun kyseessä on tulos, joka ei vielä ole varmuudella tiedossa, puhutaan EPS-ennusteesta. Yleensä osakemarkkinoilla seurataan nimenomaan tätä EPS:iä. Sijoittajat harvoin ovat kiinnostuneita menneistä tuloksista, sillä osakkeen arvo on tulevien tuloksien nykyarvo.

Kun suhteutetaan EPS osakkeen hintaan P/E-luvun tai E/P-luvun merkeissä, tulee EPS:inä käyttää aina 12 kuukauden tai koko tilikauden tulosta. Muussa tapauksessa tunnusluvun tulkinnassa ei ole järkeä. Jos esimerkiksi käytetään vain yhden kvartaalin EPS:iä ja lasketaan tästä P/E-luku, niin mitä se kertoo sijoittajalle? Yleensä yhtiöillä on vielä kvartaalien välillä kausivaihtelua, joka entisestään vaikeuttaa tällaisen tunnusluvun tulkintaa.

EPS:in laskentakaavassa käytettävä osakemääräkään ei ole yksiselitteinen luku. Sijoittaja voi valita tämänhetkisen osakemäärän, tilikauden päätöslukumäärän, laimennetun osakemäärän ja keskimääräisen osakemäärän tilikauden aikana.

Tärkeää on käyttää osakemääränä samaa aikajaksoa kuin, mistä tulos on laskettu ja osakemäärän pitää olla laimennettu keskimääräinen osakemäärä. Jos esimerkiksi yhtiö on järjestänyt osakeannin tilikauden aikana, niin osakemäärä ennen osakeantia antaa liian hyvän kuvan EPS:istä ja vastaavasti osakemäärä osakeannin jälkeen liian huonon kuvan. Siksi osakemäärän on oltava keskimääräinen osakemäärä. Vastaavasti ennustetussa EPS:issä osakemäärä on laimennettu sen hetken osakemäärä.

Muista korjata EPS:it splittien jälkeen

Split ja käänteinen split ovat erikoistapaukset, jotka on huomioitava EPS:n laskennassa. Splitissä yhtiön osakemäärä moninkertaistuu, mutta mikään muu ei muutu. Esimerkiksi jos yhtiöllä on 1 000 000 osaketta, joiden arvo on 100 euroa per osake, yhtiön markkina-arvo on 100 000 000 €. Jos yhtiö päättää tehdä 2:1-splitin, jokainen osake jaetaan kahteen osakkeeseen. Tämän seurauksena osakkeiden määrä kaksinkertaistuu (2 000 000 osaketta), mutta osakkeen hinta puolittuu (50 €/osake), jolloin yhtiön markkina-arvo pysyy samana (100 000 000 €).

Käänteisessä splitissä yhtiö yhdistää useita osakkeita yhdeksi, mikä vähentää osakkeiden kokonaismäärää ja samalla nostaa yksittäisen osakkeen hintaa. Tämä ei muuta yhtiön markkina-arvoa, mutta osakkeiden nimellisarvo kasvaa.

Esimerkiksi jos yhtiöllä on 1 000 000 osaketta, joiden arvo on 1 € osakkeelta (yhtiön markkina-arvo on 1 000 000 €), ja yhtiö tekee 1:2-käänteisen splitin, jokainen kaksi osaketta yhdistetään yhdeksi. Tällöin osakkeiden lukumäärä puolittuu 500 000 osakkeeseen ja osakkeen hinta kaksinkertaistuu 2 euroon. Markkina-arvo säilyy edelleen samana (1 000 000 €).

Splitin tapahtuessa on tärkeää korjata myös historialliset EPS:it split-suhteella. Muuten EPS:it eivät enää ole vertailukelpoisia.

EPS:it Osaketyökalusta

Osaketyökalusta sijoittaja löytää kaikki tärkeimmät tunnusluvut ja osakkeiden pisteytyksen sijoituspäätösten tueksi. EPS-ennusteet löytyvät Luvut ja ennusteet -välilehdeltä. Alla olevassa esimerkkikuvassa Nokian EPS-ennusteet vuosille 2024 ja 2025 syyskuussa 2024.