Tekoälyuutiset: ChatGPT puhuu nyt kunnolla

Kuva luotu Flux Pro-tekoälytyökalulla ja jatkettu Photoshopin Generative AI Fill-työkalulla. Kuva: Flux Pro

OpenAI julkaisi vihdoin Advanced Voice Moden (mutta ei EU:ssa)

OpenAI julkisti tiistaina Advanced Voice Moden (AVM) laajemmalle joukolle maksavia ChatGPT-asiakkaitaan. Uusi ääniominaisuus tekee ChatGPT:stä luonnollisemman puhekumppanin. AVM tulee aluksi saataville ChatGPT:n Plus- ja Teams-tasojen asiakkaille, yritys- ja oppilaitosasiakkaat saavat pääsyn ensi viikolla.

ChatGPT saa myös viisi uutta ääntä: Arbor, Maple, Sol, Spruce ja Vale. Tämä nostaa äänten kokonaismäärän yhdeksään. Kaikki nimet ovat luontoaiheisia. Tässä julkaisussa ei ole vielä mukana ChatGPT:n video- ja näytönjakotoimintoja, jotka OpenAI esitteli keväällä. Ne mahdollistaisivat visuaalisen ja äänellisen tiedon samanaikaisen käsittelyn.

OpenAI kertoo parantaneensa AVM:n kykyä ymmärtää aksentteja sekä keskustelujen sujuvuutta ja nopeutta.

AVM ei ole vielä saatavilla mm. EU:ssa, Britanniassa, Sveitsissä, Islannissa ja Norjassa.

Lähde: TechCrunch

OpenAI o1 käytännön käyttökohteita

Evolving.ai koosti muutaman esimerkin, miten käyttäjät ovat hyödyntäneet OpenAI:n o1-mallia erilaisissa tehtävissä. Katso esimerkit allaolevasta postauksesta:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Evolving AI (@evolving.ai) jakama julkaisu

Microsofti pyrkii vähentämään hallusinaatioita

TechCrunch raportoi, että Microsoft esitteli uuden Correction-palvelun, joka pyrkii automaattisesti korjaamaan tekoälyn tuottamaa tekstiä, joka on tosiasioiden vastaista eli nk. hallusinaatiota. Hallusinaatio on kielimallien ongelma – malli saattaa keksiä informaation ”omasta päästään”. Correction ensin merkitsee mahdollisesti virheellisen tekstin ja sitten tarkistaa sen vertaamalla tekstiä luotettavaan lähteeseen. Palvelu on saatavilla osana Microsoftin Azure AI Content Safety API:a.

Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että tällaiset lähestymistavat eivät puutu ongelman juurisyyhyn – tekoälymallit eivät oikeasti ”tiedä” mitään, vaan ne ovat tilastollisia järjestelmiä, jotka tunnistavat sanasarjojen malleja ja ennustavat seuraavia sanoja koulutusaineistonsa perusteella.

Microsoftin ratkaisu on kahden ristiinviittaavan metamallin pari. Luokittelija etsii mahdollisesti väärää, keksittyä tai epäolennaista tekoälyn tuottamaa tekstiä. Jos se havaitsee hallusinaatioita, se kutsuu kielimallin, joka yrittää korjata ne määriteltyjen ”maadoitusdokumenttien” mukaisesti. Asiantuntijat epäilevät, vähentääkö tämä ongelmia vai synnyttääkö se uusia. Vaikka Correction toimisi luvatusti, se voi luoda väärää turvallisuudentunnetta. Lisäksi Microsoft niputtaa ominaisuuden kyseenalaisesti: hallusinaatioiden havaitseminen on ilmaista vain rajoitetusti.

Microsoft on paineen alla todistamaan, että sen tekoälyinvestoinnit ovat sen arvoisi, sillä yhtiö on vielä nähnyt niistä vain vähän tuottoa. Tarkkuus ja hallusinaatioiden mahdollisuus ovat nyt yritysten suurimpia huolenaiheita tekoälytyökalujen pilotoinnissa, tietoturvan lisäksi.

Kiinnostuitko tekoäly-yhtiöistä?

Sijoittaja360:n Kansainvälisen osaketyökalun avulla löydät ja vertailet helposti yhtiöitä. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi-jäsenyyteen ja löydät sen Sijoittaja360 -osion alta.

Sijoittaja360:n Sijoitusideat -osiosta löydät myös valmiin listan mielenkiintoisimmista tekoälyosakkeista.