Osinkojen verotus Suomessa: Mitä sijoittajan ja yrittäjän tulee tietää?

Listaamattomien yritysten osinkoverotus

Listaamattomien, eli yksityisten yritysten osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä. Listaamattomia yhtiöitä ovat tyypillisesti pk-yritykset, perhe-, sijoitus- ja holdingyhtiöt. Suomessa on jopa satoja tuhansia listaamattomia osakeyhtiöitä. Suomessa elää sitkeästi myytti, että yksityishenkilö voisi nostaa listaamattomista yrityksistä verottomasti osinkoja tai että osinkojen verotus olisi kevyttä. Useimmiten tilanne on kuitenkin päinvastoin.

Listaamattoman yrityksen osinkoverotus yksityishenkilölle

Myytti verottomista osingoista kaatuu jo heti alkutekijöihin, kun mietitään osingonjakamista. Yhtiö voi jakaa osinkoa vain tilikauden tuloksestaan tai muusta vapaasta pääomastaan. Riippumatta siitä jaetaanko osinko päättyneen tilikauden tuloksesta vai aikaisempien tilikausien voitoista, on yhtiö maksanut tuloksesta tuloveroa ennen osingonjakoa. Tällä hetkellä yritysten tuloverona on yhteisövero 20 prosenttia.

Kun tulovero on maksettu ja yhtiö päättää jakaa osinkoa, on osakkaana olevien yksityishenkilöiden mahdollista nostaa niin sanotusti halpaa osinkoa. Tämä on se vaihe, joka saattaa aiheutta sekaannusta ja hämmennystä sijoittajissa, poliitikoissa ja toimittajissa.

Halvalla osingolla tarkoitetaan pääomatulo-osinkoa. Pääomatulo-osinko vastaa enintään 8 prosenttia yksityishenkilön omistamien listaamattoman yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta. Jos osakas nostaa listaamattomasta yhtiöstä enintään 150 000 euroa pääomatulo-osinkoa, on osingosta 75 prosenttia ”verovapaata”. Termi on helposti väärinymmärrettävä, sillä se tarkoittaa vain prosenttiosuutta nostetusta osingosta, josta ei makseta enempää veroa. Kuten sanottu, yhtiö on maksanut osingosta jo aikaisemmin 20 prosentin yhteisöveron. Lopusta 25 prosentista osinkoa yksityishenkilö maksaa normaalisti pääomatuloveroa. Mikäli osakkaana oleva yksityishenkilö nostaa pääomatulo-osinkoa enemmän kuin 150 000 euroa, on rajan ylittävästä osuudesta enää 15 prosenttia ”verovapaata” ja lopusta 85 prosentista maksetaan normaalisti pääomatuloveroa.

Jos yksityinen henkilö nostaa listaamattomasta yhtiöstä enemmän osinkoa, kuin 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyseessä ansiotulo-osinko. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on suoraan veronalaista ansiotuloa ja vain 25 prosenttia ”verovapaata” tuloa.

Verottomia osinkoja ei siis ole olemassakaan, ja kevennetty verotus koskee vain tilannetta, jossa osakaalle maksettava osinko vastaa enintään 8 prosenttia henkilön omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Useimmilla listaamattomilla yrityksillä kyseinen 8 prosentin osinko tarkoittaisi todella pientä summaa, vaikka yhtiöllä olisi vain yksi osakas. Aikaisemmin julkaisemassamme artikkelissa olemme laskeneet todellisen verorasituksen usealle esimerkkitapaukselle. Laskelmiemme perusteella yksityishenkilön listaamattomasta yrityksestä nostaman osingon kokonaisveroprosentti voi nousta jopa 40 prosenttiin.

Listaamattoman yrityksen osinkoverotus toiselle yksityisyritykselle

Verovapaiden osinkojen myyttiä voi osaltaan vahvistaa väärinkäsitykset listaamattoman yrityksen toiselle yksityisyritykselle maksamasta osingosta. Mikäli listaamaton yritys maksaa osinkoa toiselle listaamattomalle yritykselle, kuten holdingyhtiölle, on jaettu osinko ”verovapaata”. Jälleen kerran verovapaudelle tarkoitetaan vain sitä, ettei osingosta makseta enempää veroa. Tässäkin tapauksessa osinkoa jakava yhtiö on maksanut tuloksestaan verot ennen osingonmaksua.

Pörssiyritysten osinkoverotus

Pörssiyhtiö, eli julkinen yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla käydään kauppaa julkisella markkina-alustalla. Kuten listaamattomilla yrityksillä, myös pörssiyhtiöiden jakamasta osingosta maksetaan aina veroa – ainakin ennen osingonjakoa.

Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus listaamattomalle yritykselle

Listaamaton yhtiö, kuten sijoitusyhtiö, voi omistaa pörssiyhtiön osakkeita. Tällöin osakkaana olevaa yksityisyritystä koskee hieman poikkeava osinkoverotus kuin yksityishenkilöä.

Mikäli listaamaton yhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiön koko osakekannasta, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot vastaanottavalle yksityisyritykselle ”verovapaita”. Mikäli listaamattoman yhtiön omistusosuus on alle 10 prosenttia, on saadusta osingosta 75 prosenttia veronalaista tuloa ja 25 prosenttia ”verovapaata” tuloa.

Jälleen kerran ”verovapaat” osingot jaetaan yhtiön tuloksesta, josta on jo maksettu valtiolle veroa.

Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus yksityishenkilölle

Pörssiyhtiöön sijoittavan yksityishenkilön saama osinko on aina 85-prosenttisesti veronalaista tuloa. Tämä tarkoittaa sitä, että 15 prosenttia osingosta on jälleen ”verovapaata” ja lopusta 85 prosentista sijoittaja maksaa tavalliseen tapaan pääomatuloveroa joko 30 tai 34 prosenttia.

Ulkomaisten pörssiyritysten osinkoverotus

Yksityishenkiön ulkomaisilta yhtiöiltä saatuja osinkoja verotetaan hieman eri tavoin riippuen siitä, mistä maasta ne maksetaan. Mikäli osinkoa maksava yhtiö on toisesta Euroopan Unionin maasta, Euroopan talousalueen (ETA) maasta tai yhtiön kotimaalla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus, maksetaan ulkomaisen yritysen jakamasta osingosta veroja samaan tapaan kuin kotimaisen yhtiön osingosta. Samat säännöt pätevät niin listatuihin kuin listaamattomiin ulkomaisiin yhtiöihin.

Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden osingoissa sijoittajan tulee kuitenkin huomioida se, että verosopimuksesta riippuen yhtiö voi vähentää osingosta sen kotimaahan jäävän lähdeveron. Lähdevero on pääsääntöisesti 15 prosenttia, mutta joissain maissa se voi olla suurempi.

Lähtökohtaisesti peritty lähdevero hyvitetään kotimaan verotuksessa. Mikäli ulkomaisen yrityksen kotimaan lähdevero on korkeampi kuin valtioiden välisten lähdeverosopimusten mukainen hyvitettävien verojen enimmäismäärä, Suomen valtio ei hyvitä enimmäismäärän ylittävää osaa automaattisesti, vaan sijoittajan on haettava liikaa peritty lähdevero takaisin lähdevaltion veroviranomaiselta. Verosopimuksen mukaisesti hyvitettävien verojen enimmäismäärät voi tarkistaa Verohallinnon sivuilta.

Tehokkaat verosuunnitteluvinkit sijoittajille

Osinkojen verotusta voi Suomessa optimoida muutamin eri keinoin.

Listaamattoman yhtiön osakkaana toimivan yksityishenkilön kannattaa esimerkiksi pitäytyä pääomatulo-osingon nostamisessa, jotta hän voi välttyä epäoikeudenmukaiselta osinkoverotukselta.

Liiketoimintaa harjoittavan yrityksen yrittäjäosakkaan on lähtökohtaisesti aina järkevä nostaa palkkatuloa osingon ohella, jos pääomatulo-osingon rajana toimiva 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemattisesta arvosta ei riitä kattamaan yrittäjän koko vuoden elinkustannuksia, eikä henkilöllä ole muita ansiotuloja.

Yksityishenkilö voi optimoida osinkoverotustaan myös sijoittamalla osakesäästötilille. Osakesäästötilille maksetuista osingoista ei maksetava veroa, vaan sijoittaja maksaa pääomatuloveroa vain nostaessaan varoja pois osakesäästötililtä. Tilille kertyneet osingot voi sijoittaa suoraan uudelleen, jolloin sijoittaja ”säästää” verot. Korkoa korolle -ilmiö puolestaan kasvattaa sijoitetun summan suuremmaksi kuin esimerkiksi arvo-osuustilillä.

Listaamaton sijoitusyhtiön omistaja voi vastaavasti optimoida osinkoverotustaan pitämällä muista listaamattomista yhtiöistä saadut osingot sijoitusyhtiön sisällä. Sijoitusyhtiö voi puolestaan sijoittaa osinkotulot uudelleen ja tehostaa näin korkoa korolle -ilmiötä.

Houkuttelevimmat pörssilistatut osinkoyhtiöt Suomesta ja maailmalta löydät puolestaan tämän linkin takaa.

Lue myös muut osinkoverotusta ja verosuunnittelua koskevat artikkelimme.

Verotukseen liittyviä artikkeleita

Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit

Sijoitus- vai holdingyhtiö – kumpi kannattaa? Optimoi verotuksesi

Ei ole olemassa verottomia osinkoja – verojuristi selättää yleisimmät veromyytit

Listaamattomien yritysten osinkoverotus jopa 40 %