Osinkojen verotus Suomessa: Mitä sijoittajan ja yrittäjän tulee tietää? Osinkojen verotus on tärkeä osa sijoittajan ja yrittäjän verosuunnittelua. Suomessa osinkotuloja verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko yritys listaamaton vai pörssiyhtiö. Tässä artikkelissa kaikki olennainen osinkojen verotuksesta. Juho Toratti 1.10.2024 holdingyhtiö listaamattomat osinko osinkosijoittaminen sijoitusyhtiö verosuunnittelu verotus Osinkojen verotus on tärkeä osa sijoittajan ja yrittäjän verosuunnittelua. Suomessa osinkotuloja verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko yritys listaamaton vai pörssiyhtiö. Tässä artikkelissa kaikki olennainen osinkojen verotuksesta. Listaamattomien yritysten osinkoverotus Listaamattomien eli yksityisten yritysten osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä. Listaamattomia yhtiöitä ovat tyypillisesti pk-yritykset, perhe-, sijoitus- ja holdingyhtiöt. Suomessa on jopa satoja tuhansia listaamattomia osakeyhtiöitä. Suomessa elää sitkeästi myytti, että yksityishenkilö voisi nostaa listaamattomista yrityksistä verottomasti osinkoja tai että osinkojen verotus olisi kevyttä. Useimmiten tilanne on kuitenkin päinvastoin. Listaamattoman yrityksen osinkoverotus yksityishenkilölle Myytti verottomista osingoista kaatuu jo heti alkutekijöihin, kun mietitään osingonjakamista. Osingon jakamisesta säädetään osakeyhtiölaissa ja osinko tarkoittaa yhtiön voitonjakona tapahtuvaa varojen jakamista osakkeenomistajille. Riippumatta siitä jaetaanko osinko päättyneen tilikauden tuloksesta vai aikaisempien tilikausien voitoista, on yhtiö maksanut tuloksesta tuloveroa ennen osingonjakoa. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Osingon jakaminen edellyttää, että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja. Osingon jakamisesta ja määrästä päätetään yhtiökokouksessa ja osingon jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Voitonjako on mahdollista myös meneillään olevalta tilikaudelta ns. väliosinkona. Väliosingon jakamisen tulee perustua ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan välitilinpäätökseen. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Jakaminen pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon perustuu osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiseen arvoon. Ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä osakkaan käytössä olevan, yhtiön omistaman asunnon arvo ja osakaslainat. Pääomatulo-osinkoa on kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osingonsaajan verovuonna julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Huom! 150 000 euron raja ei ole yhtiökohtainen vaan verovelvolliskohtainen Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella. Siten esimerkiksi yhtiön osakkeelle verovuodelle 2023 laskettu matemaattinen arvo perustuu verovuoden 2022 nettovarallisuuteen. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuuden määrä yhtiön tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Osingon pääomatulo-osuus määräytyy osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Kevennetyn verotuksen osinko herättää keskustelua Eniten keskustelua herättää ns. kevennetyn verotuksen osinko. Tällä tarkoitetaan osinkoa, josta maksetaan veroa 7,5 prosenttia. Otetaan esimerkki, jossa luonnollinen henkilö nostaa osinkoa 80 000 euroa ja henkilön omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on 1 000 000 euroa. Pääomatulo-osinko: Pääomatulo-osingon määrä lasketaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta: 8 % × 1,000,000 = 80,000 euroa Koska osinko 80 000 euroa vastaa 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, kaikki nostettu osinko luokitellaan pääomatulo-osingoksi. Verotus: Tästä 80 000 euron osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % on verovapaata tuloa. Tässä tapauksessa verotettava pääomatulo-osinko lasketaan seuraavasti: Veronalaista pääomatuloa = 80 000 × 0,25 = 20 000 euroa Verovapaa osa on: Verovapaa tulo = 80 000 × 0,75 = 60 000 euroa Veroaste: Pääomatulojen veroprosentti on Suomessa 30 % (150 000 euroon asti) tai 34 % (yli 150 000 euroa). Koska veronalaista pääomatuloa on 20 000 euroa, veroprosentti on 30 %. Lasketaan maksettava vero: Maksettava vero = 20 000 × 0,30 = 6 000 euroa Esimerkin tapauksessa veroaste on 6 000 euroa jaettuna 80 000 eurolla eli 7,5 prosenttia. Jos yksityinen henkilö nostaa listaamattomasta yhtiöstä enemmän osinkoa kuin 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyseessä ansiotulo-osinko. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Kevennetty verotus koskee siis vain tilannetta, jossa osakaalle maksettava osinko vastaa enintään 8 prosenttia henkilön omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Monilla listaamattomilla yrityksillä kyseinen 8 prosentin osinko voi tarkoittaa hyvin pientä summaa. Aikaisemmin julkaisemassamme artikkelissa olemme laskeneet todellisen verorasituksen usealle esimerkkitapaukselle. Laskelmiemme perusteella yksityishenkilön listaamattomasta yrityksestä nostaman osingon kokonaisveroprosentti voi nousta jopa 40 prosenttiin. Listaamattoman yrityksen osinkoverotus toiselle yksityisyritykselle Verovapaiden osinkojen myyttiä voi osaltaan myös vahvistaa se, että listaamattoman yrityksen toiselle yritykselle maksamat osingot ovat verovapaata. Tällä säädöksellä tosin halutaan estää osinkojen kaksinkertainen verotus. Kun osingonsaajayhtiö maksaa osinkoa luonnollisille henkilöille, koskevat tätä edellä mainitut periaatteet. Pörssiyritysten osinkoverotus Pörssiyhtiö, eli julkinen yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla käydään kauppaa julkisella markkina-alustalla. Myös pörssiyhtiötä koskevat samat säädökset osingonjakoon kuin listaamattomalla yrityksellä. Osingonjaon verotuksessa on kuitenkin eroja. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus yksityishenkilölle Julkisesti noteeratun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Tästä 85 prosentista sijoittaja maksaa pääomatuloveroa joko 30 prosenttia tai 34 prosenttia. Julkisesti noteeratun ETF-rahaston jakamaa tuottoa ei pidetä luonnollisen henkilön verotuksessa osinkona, vaan se verotetaan pääomatulona. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus listaamattomalle yritykselle Listaamaton yhtiö, kuten sijoitusyhtiö, voi omistaa pörssiyhtiön osakkeita. Tällöin osakkaana olevaa yksityisyritystä koskee hieman poikkeava osinkoverotus kuin yksityishenkilöä. Osingot ovat kokonaan veronalaisia, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia Mikäli listaamaton yhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiön koko osakekannasta, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot vastaanottavalle yksityisyritykselle ”verovapaita”. Ulkomaisten pörssiyritysten osinkoverotus Yksityishenkiön ulkomaisilta yhtiöiltä saatuja osinkoja verotetaan hieman eri tavoin riippuen siitä, mistä maasta ne maksetaan. Mikäli osinkoa maksava yhtiö on toisesta Euroopan Unionin maasta, Euroopan talousalueen (ETA) maasta tai yhtiön kotimaalla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus, maksetaan ulkomaisen yritysen jakamasta osingosta veroja samaan tapaan kuin kotimaisen yhtiön osingosta. Samat säännöt pätevät niin listatuihin kuin listaamattomiin ulkomaisiin yhtiöihin. Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden osingoissa sijoittajan tulee kuitenkin huomioida se, että verosopimuksesta riippuen yhtiö voi vähentää osingosta sen kotimaahan jäävän lähdeveron. Lähdevero on pääsääntöisesti 15 prosenttia, mutta joissain maissa se voi olla suurempi. Lähtökohtaisesti peritty lähdevero hyvitetään kotimaan verotuksessa. Mikäli ulkomaisen yrityksen kotimaan lähdevero on korkeampi kuin valtioiden välisten lähdeverosopimusten mukainen hyvitettävien verojen enimmäismäärä, Suomen valtio ei hyvitä enimmäismäärän ylittävää osaa automaattisesti, vaan sijoittajan on haettava liikaa peritty lähdevero takaisin lähdevaltion veroviranomaiselta. Verosopimuksen mukaisesti hyvitettävien verojen enimmäismäärät voi tarkistaa Verohallinnon sivuilta. Tehokkaat verosuunnitteluvinkit sijoittajille Osinkojen verotusta voi Suomessa optimoida muutamin eri keinoin. Listaamattoman yhtiön osakkaana toimivan yksityishenkilön kannattaa esimerkiksi pitäytyä pääomatulo-osingon nostamisessa, jotta hän voi välttyä korkean verorasituksen ansiotuloverotukselta. Yksityishenkilö voi optimoida osinkoverotustaan myös sijoittamalla osakesäästötilille. Osakesäästötilille maksetuista osingoista ei maksetava veroa, vaan sijoittaja maksaa pääomatuloveroa vain nostaessaan varoja pois osakesäästötililtä. Tilille kertyneet osingot voi sijoittaa suoraan uudelleen, jolloin sijoittaja ”säästää” verot. Korkoa korolle -ilmiö puolestaan kasvattaa sijoitetun summan suuremmaksi kuin esimerkiksi arvo-osuustilillä. Listaamaton sijoitusyhtiön omistaja voi vastaavasti optimoida osinkoverotustaan pitämällä muista listaamattomista yhtiöistä saadut osingot sijoitusyhtiön sisällä. Sijoitusyhtiö voi puolestaan sijoittaa osinkotulot uudelleen ja tehostaa näin korkoa korolle -ilmiötä. Houkuttelevimmat pörssilistatut osinkoyhtiöt Suomesta ja maailmalta löydät puolestaan tämän linkin takaa. Lue myös muut osinkoverotusta ja verosuunnittelua koskevat artikkelimme. Verotukseen liittyviä artikkeleita Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit Sijoitus- vai holdingyhtiö – kumpi kannattaa? Optimoi verotuksesi Ei ole olemassa verottomia osinkoja – verojuristi selättää yleisimmät veromyytit Listaamattomien yritysten osinkoverotus jopa 40 % holdingyhtiö listaamattomat osinko osinkosijoittaminen sijoitusyhtiö verosuunnittelu verotus
Listaamattomien yritysten osinkoverotus Listaamattomien eli yksityisten yritysten osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä. Listaamattomia yhtiöitä ovat tyypillisesti pk-yritykset, perhe-, sijoitus- ja holdingyhtiöt. Suomessa on jopa satoja tuhansia listaamattomia osakeyhtiöitä. Suomessa elää sitkeästi myytti, että yksityishenkilö voisi nostaa listaamattomista yrityksistä verottomasti osinkoja tai että osinkojen verotus olisi kevyttä. Useimmiten tilanne on kuitenkin päinvastoin. Listaamattoman yrityksen osinkoverotus yksityishenkilölle Myytti verottomista osingoista kaatuu jo heti alkutekijöihin, kun mietitään osingonjakamista. Osingon jakamisesta säädetään osakeyhtiölaissa ja osinko tarkoittaa yhtiön voitonjakona tapahtuvaa varojen jakamista osakkeenomistajille. Riippumatta siitä jaetaanko osinko päättyneen tilikauden tuloksesta vai aikaisempien tilikausien voitoista, on yhtiö maksanut tuloksesta tuloveroa ennen osingonjakoa. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Osingon jakaminen edellyttää, että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja. Osingon jakamisesta ja määrästä päätetään yhtiökokouksessa ja osingon jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Voitonjako on mahdollista myös meneillään olevalta tilikaudelta ns. väliosinkona. Väliosingon jakamisen tulee perustua ylimääräisen yhtiökokouksen vahvistamaan välitilinpäätökseen. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Jakaminen pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon perustuu osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiseen arvoon. Ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä osakkaan käytössä olevan, yhtiön omistaman asunnon arvo ja osakaslainat. Pääomatulo-osinkoa on kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osingonsaajan verovuonna julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttisesti verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Huom! 150 000 euron raja ei ole yhtiökohtainen vaan verovelvolliskohtainen Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella. Siten esimerkiksi yhtiön osakkeelle verovuodelle 2023 laskettu matemaattinen arvo perustuu verovuoden 2022 nettovarallisuuteen. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuuden määrä yhtiön tilinpäätöshetkellä ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Osingon pääomatulo-osuus määräytyy osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden yhteenlasketun matemaattisen arvon perusteella. Kevennetyn verotuksen osinko herättää keskustelua Eniten keskustelua herättää ns. kevennetyn verotuksen osinko. Tällä tarkoitetaan osinkoa, josta maksetaan veroa 7,5 prosenttia. Otetaan esimerkki, jossa luonnollinen henkilö nostaa osinkoa 80 000 euroa ja henkilön omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on 1 000 000 euroa. Pääomatulo-osinko: Pääomatulo-osingon määrä lasketaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta: 8 % × 1,000,000 = 80,000 euroa Koska osinko 80 000 euroa vastaa 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, kaikki nostettu osinko luokitellaan pääomatulo-osingoksi. Verotus: Tästä 80 000 euron osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % on verovapaata tuloa. Tässä tapauksessa verotettava pääomatulo-osinko lasketaan seuraavasti: Veronalaista pääomatuloa = 80 000 × 0,25 = 20 000 euroa Verovapaa osa on: Verovapaa tulo = 80 000 × 0,75 = 60 000 euroa Veroaste: Pääomatulojen veroprosentti on Suomessa 30 % (150 000 euroon asti) tai 34 % (yli 150 000 euroa). Koska veronalaista pääomatuloa on 20 000 euroa, veroprosentti on 30 %. Lasketaan maksettava vero: Maksettava vero = 20 000 × 0,30 = 6 000 euroa Esimerkin tapauksessa veroaste on 6 000 euroa jaettuna 80 000 eurolla eli 7,5 prosenttia. Jos yksityinen henkilö nostaa listaamattomasta yhtiöstä enemmän osinkoa kuin 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta, on kyseessä ansiotulo-osinko. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Kevennetty verotus koskee siis vain tilannetta, jossa osakaalle maksettava osinko vastaa enintään 8 prosenttia henkilön omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Monilla listaamattomilla yrityksillä kyseinen 8 prosentin osinko voi tarkoittaa hyvin pientä summaa. Aikaisemmin julkaisemassamme artikkelissa olemme laskeneet todellisen verorasituksen usealle esimerkkitapaukselle. Laskelmiemme perusteella yksityishenkilön listaamattomasta yrityksestä nostaman osingon kokonaisveroprosentti voi nousta jopa 40 prosenttiin. Listaamattoman yrityksen osinkoverotus toiselle yksityisyritykselle Verovapaiden osinkojen myyttiä voi osaltaan myös vahvistaa se, että listaamattoman yrityksen toiselle yritykselle maksamat osingot ovat verovapaata. Tällä säädöksellä tosin halutaan estää osinkojen kaksinkertainen verotus. Kun osingonsaajayhtiö maksaa osinkoa luonnollisille henkilöille, koskevat tätä edellä mainitut periaatteet. Pörssiyritysten osinkoverotus Pörssiyhtiö, eli julkinen yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla käydään kauppaa julkisella markkina-alustalla. Myös pörssiyhtiötä koskevat samat säädökset osingonjakoon kuin listaamattomalla yrityksellä. Osingonjaon verotuksessa on kuitenkin eroja. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus yksityishenkilölle Julkisesti noteeratun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Tästä 85 prosentista sijoittaja maksaa pääomatuloveroa joko 30 prosenttia tai 34 prosenttia. Julkisesti noteeratun ETF-rahaston jakamaa tuottoa ei pidetä luonnollisen henkilön verotuksessa osinkona, vaan se verotetaan pääomatulona. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus listaamattomalle yritykselle Listaamaton yhtiö, kuten sijoitusyhtiö, voi omistaa pörssiyhtiön osakkeita. Tällöin osakkaana olevaa yksityisyritystä koskee hieman poikkeava osinkoverotus kuin yksityishenkilöä. Osingot ovat kokonaan veronalaisia, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia Mikäli listaamaton yhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiön koko osakekannasta, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot vastaanottavalle yksityisyritykselle ”verovapaita”. Ulkomaisten pörssiyritysten osinkoverotus Yksityishenkiön ulkomaisilta yhtiöiltä saatuja osinkoja verotetaan hieman eri tavoin riippuen siitä, mistä maasta ne maksetaan. Mikäli osinkoa maksava yhtiö on toisesta Euroopan Unionin maasta, Euroopan talousalueen (ETA) maasta tai yhtiön kotimaalla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus, maksetaan ulkomaisen yritysen jakamasta osingosta veroja samaan tapaan kuin kotimaisen yhtiön osingosta. Samat säännöt pätevät niin listatuihin kuin listaamattomiin ulkomaisiin yhtiöihin. Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden osingoissa sijoittajan tulee kuitenkin huomioida se, että verosopimuksesta riippuen yhtiö voi vähentää osingosta sen kotimaahan jäävän lähdeveron. Lähdevero on pääsääntöisesti 15 prosenttia, mutta joissain maissa se voi olla suurempi. Lähtökohtaisesti peritty lähdevero hyvitetään kotimaan verotuksessa. Mikäli ulkomaisen yrityksen kotimaan lähdevero on korkeampi kuin valtioiden välisten lähdeverosopimusten mukainen hyvitettävien verojen enimmäismäärä, Suomen valtio ei hyvitä enimmäismäärän ylittävää osaa automaattisesti, vaan sijoittajan on haettava liikaa peritty lähdevero takaisin lähdevaltion veroviranomaiselta. Verosopimuksen mukaisesti hyvitettävien verojen enimmäismäärät voi tarkistaa Verohallinnon sivuilta. Tehokkaat verosuunnitteluvinkit sijoittajille Osinkojen verotusta voi Suomessa optimoida muutamin eri keinoin. Listaamattoman yhtiön osakkaana toimivan yksityishenkilön kannattaa esimerkiksi pitäytyä pääomatulo-osingon nostamisessa, jotta hän voi välttyä korkean verorasituksen ansiotuloverotukselta. Yksityishenkilö voi optimoida osinkoverotustaan myös sijoittamalla osakesäästötilille. Osakesäästötilille maksetuista osingoista ei maksetava veroa, vaan sijoittaja maksaa pääomatuloveroa vain nostaessaan varoja pois osakesäästötililtä. Tilille kertyneet osingot voi sijoittaa suoraan uudelleen, jolloin sijoittaja ”säästää” verot. Korkoa korolle -ilmiö puolestaan kasvattaa sijoitetun summan suuremmaksi kuin esimerkiksi arvo-osuustilillä. Listaamaton sijoitusyhtiön omistaja voi vastaavasti optimoida osinkoverotustaan pitämällä muista listaamattomista yhtiöistä saadut osingot sijoitusyhtiön sisällä. Sijoitusyhtiö voi puolestaan sijoittaa osinkotulot uudelleen ja tehostaa näin korkoa korolle -ilmiötä. Houkuttelevimmat pörssilistatut osinkoyhtiöt Suomesta ja maailmalta löydät puolestaan tämän linkin takaa. Lue myös muut osinkoverotusta ja verosuunnittelua koskevat artikkelimme. Verotukseen liittyviä artikkeleita Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit Sijoitus- vai holdingyhtiö – kumpi kannattaa? Optimoi verotuksesi Ei ole olemassa verottomia osinkoja – verojuristi selättää yleisimmät veromyytit Listaamattomien yritysten osinkoverotus jopa 40 % holdingyhtiö listaamattomat osinko osinkosijoittaminen sijoitusyhtiö verosuunnittelu verotus
Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit Sijoitus- vai holdingyhtiö – kumpi kannattaa? Optimoi verotuksesi Ei ole olemassa verottomia osinkoja – verojuristi selättää yleisimmät veromyytit Listaamattomien yritysten osinkoverotus jopa 40 %