Korkosijoittaminen: tuotot, riskit ja sijoitusvaihtoehdot

Korkosijoittaminen pähkinänkuoressa

Korkosijoittaminen tarkoittaa sijoittamista velkakirjoihin tai joukkovelkakirjalainoihin, joissa sijoittaja lainaa rahaa liikkeeseenlaskijalle (valtio, yritys tai muu organisaatio) ja saa vastineeksi korkoa sekä lainatun pääoman takaisin laina-ajan päättyessä. Tämä eroaa osakesijoittamisesta, jossa sijoittaja ostaa osuuden yrityksestä ja saa mahdollisuuden tuottoon osakkeiden arvonnousun ja osinkojen kautta.

Erot korkosijoittamisen ja osakesijoittamisen välillä:

• Riski ja tuotto: Korkosijoittaminen on yleensä turvallisempaa kuin osakesijoittaminen, koska lainanantaja (sijoittaja) tietää yleensä etukäteen korkosijoituksen tuoton ja laina-ajan. Osakesijoittaminen on riskialttiimpaa, mutta historiassa sillä on myös saanut korkeamman tuoton. Korkosijoittamisessa tuotto on rajattu, kun osakesijoittamisessa osakkeen hinta voi nousta lähes kuinka korkealle tahansa.
• Tuottojen ennustettavuus: Korkosijoittaminen tarjoaa yleensä säännöllisiä korkotuloja, kun taas osakesijoitusten tuotot voivat olla epäsäännöllisiä ja riippuvat yhtiön menestyksestä, yleisestä markkinatilanteesta ja osingonjakokyvystä.

Korkosijoittamisen tuotot

Korkosijoittamisessa tuotto muodostuu velkakirjan tarjoamasta korkotuotosta ja velkakirjan arvonvaihtelusta. Velkakirjan arvo nousee markkinakorkojen laskiessa ja päinvastoin. Paras hetki sijoittaa korkoihin on korkeiden korkojen ympäristössä, kun oletuksena on, että tulevaisuudessa korot ovat alempana. Korkosijoitusten korkoherkkyyttä mitataan duraatiolla. Mitä korkeampi duraatio, sitä herkempi korkosijoitus on markkinakorkojen muutoksille.

Korkosijoittamisen riskit

Korkosijoittamiseen liittyy useita riskejä, jotka eroavat osakesijoittamisen riskeistä. Tässä yleisimpiä korkosijoittamisen riskejä:

1. Korkoriski: Tämä riski liittyy markkinakorkojen muutoksiin. Jos markkinakorot nousevat, olemassa olevien kiinteäkorkoisten velkakirjojen arvo laskee, koska uudet sijoitukset tarjoavat korkeampaa korkoa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti korkosijoitusten markkina-arvoon, erityisesti pitkän juoksuajan lainoissa.
2. Luottoriski: Tämä riski viittaa siihen, että liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan takaisin lainaamaansa pääomaa tai korkoja. Valtion velkakirjoissa luottoriski on yleensä pieni, mutta yrityslainoissa ja erityisesti heikompien luottoluokitusten (high-yield) lainoissa luottoriski voi olla merkittävä. Luottoriskiä mitataan luottoluokituksella. Länsimaiden, kuten USA:n, Saksan ja Ranskan luottoluokka on parhaasta päästä (AA tai AAA), samoin suurten taloudellisesti vakaiden yritysten, kuten Applen.
3. Likviditeettiriski: Tämä riski ilmenee, jos sijoittaja haluaa myydä korkosijoituksensa ennen eräpäivää, mutta markkinoilla ei ole tarpeeksi ostajia, jolloin sijoituksen myynti ei onnistu tai sijoituksen voi joutua myymään tappiolla.
4. Inflaatioriski: Korkosijoitukset ovat erityisen herkkiä inflaatiolle, koska kiinteiden korkotuottojen reaalikorko heikkenee inflaation noustessa. Jos inflaatio ylittää sijoituksen korkotuoton, reaalinen tuotto voi olla jopa negatiivinen.
5. Valuuttariski: Jos korkosijoitus tehdään muussa valuutassa kuin sijoittajan kotivaluutassa, valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa sijoituksen arvoon. Tämä riski korostuu etenkin, kun Suomesta sijoitetaan globaaleihin tai USA:laisiin korkosijoituksiin.

Yksityissijoittajan mahdollisuudet sijoittaa korkoihin:

Yksityissijoittajan on usein vaikeaa sijoittaa suoraan valtion velkakirjoihin tai yritysten joukkovelkakirjoihin. Näissä minimisijoitus on usein 100 000 euroa ja sijoittajalta edellytetään ammattisijoittajan statusta. Vaihtoehdoiksi jäävät:

• Suorat lainasijoitukset pk-yritysten lainoihin tätä vaihtoehtoa tarjoaa esim. Invesdor.
• Korko- ja rahamarkkinarahastot, jotka sijoittavat hajautetusti erilaisiin velkakirjoihin.
• Korko- ja rahamarkkina-ETF:t, jotka ovat pörssilistattuja korkorahastoja.
• Korkotilit pankeissa, jotka tarjoavat kiinteän tuoton, mutta tuotto tyypillisesti matala ja raha sidottu määräajaksi.

Mitä huomioida ennen korkosijoittamista:

Tarkista, millä tasolla markkinakorot ovat tällä hetkellä. Katso USA:n 2- ja 10-vuotisten lainojen korko. Sama Saksasta ja Suomesta. Normaalitilanteessa 10-vuotinen korko on korkeammalla kuin kaksivuotinen. Tutki myös erimittaisten Euribor-korkojen taso.

Rahamarkkinarahastot (perinteinen rahasto ja ETF) ovat korkosijoituksista turvallisimmat. Voit arvioida näiden tuottoa katsomalla, paljonko Euribor-korko on tällä hetkellä. Jos Euribor-korko on nollassa tai jopa negatiivinen, ei kannata sijoittaa rahamarkkinarahastoihin.

Valtionlainarahastot (perinteinen rahasto ja ETF). Eurooppalaisissa hyvän luottoluokituksen valtionlainoissa luottoriski on matala, eikä valuuttariskiä ole. Saksan valtionlainan korko antaa viitteen tuotto-odotukselle. Korkoriski on tärkein riski. Mitä pitempiin valtionlainoihin rahasto/ETF sijoittaa, sitä suurempi korkoriski, jota mitataan duraatiolla.

Mikäli rahasto sijoittaa globaaleihin tai USA:laisiin tai muihin kuin euromääräisiin valtionlainoihin, rahastossa on tämän lisäksi valuuttariskiä.

Yrityslainarahastot (perinteinen ja ETF). Hyvän luottoluokituksen yrityslainarahastot ovat myös matalariskinen vaihtoehto. Näissä juokseva korkotuotto on yleensä hieman valtionlainoja korkeampi johtuen korkeammasta luottoriskistä. Korkoriski on alempi kuin pitkiin valtionlainoihin sijoittavissa rahastoissa, sillä yrityslainoissa tyypillisesti lyhyemmän laina-ajat ja duraatio.

Kehittyvien markkinoiden valtion- tai yrityslainoihin sijoittavat rahastot (perinteinen ja ETF). Yleensä tarjoavat korkeampaa korkotuottoa. Sisältää valuuttakurssiriskiä ja korkeampi luottoriski. Arvot herkkiä markkinatilanteen muutoksille.

High yield -rahastot (perinteinen ja ETF). Sijoittavat korkeamman riskin yrityslainoihin. Korkoriski usein kohtuullinen, mutta luottoriski korkea. Ei siitä syystä tarjoa hajautushyötyä osakemarkkinoiden voimakkaissa laskuissa.

Taloustilanteen ja markkinakorkojen muutosten vaikutukset korkosijoituksiin

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat korkosijoitusten tuottoihin. Kun markkinakorot nousevat, vanhat korkosijoitukset, joissa on matalampi korko, menettävät arvoaan, koska uudet sijoitukset tarjoavat parempia tuottoja. Vastaavasti, jos korot laskevat, vanhojen korkosijoitusten arvo nousee.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nousevien korkojen markkinaympäristössä monet korkorahastot menettävät arvoaan ja laskevien korkojen markkinaympäristössä niiden arvot nousevat.

Tämän riskin voi eliminoida sijoittamalla muuttuvan koron (engl. floating rate) rahastoihin. Tämä tarkoittaa, että lainan korko ei ole kiinteä, vaan se vaihtelee markkinakorkojen mukana tietyn viitekoron, kuten euriborin tai LIBORin, perusteella.

Markkinakorkojen laskiessa muuttuvakorkoiset lainat eivät menetä merkittävästi arvoaan, mutta ne tuottavat vähemmän korkoa. Markkinakorkojen noustessa muuttuvakorkoiset lainat tarjoavat korkeampia korkotuottoja, sillä niiden korko mukautuu markkinoiden nousuun. Tämä tekee niistä houkuttelevia nousevien korkojen aikana.

Muuttuva korkoisissa lainoissa korko määritetään yleensä säännöllisin väliajoin. Ne tarjoavat suojaa korkojen nouslta ja vakaampaa hintaa.

Sijoittaa voi myös tavoitematuriteetin korkorahastoihin. Näissä voi lukea esimerkiksi joulukuu 2026, mikä viittaa siihen, että rahasto sijoittaa korkosijoituksiin, jotka erääntyvät tuolloin, ja rahasto suljetaan (eli likvidoidaan) eräpäivän jälkeen. Rahaston arvo voi vaihdella ennen eräpäivää markkinakorkojen muutoksista johtuen, mutta eräpäivänä sijoittaja saa pääomansa takaisin ellei rahastossa tapahdu luottovastuutapahtumia.

Tekijät, jotka vaikuttavat markkinakorkoihin:

• Keskuspankkien rahapolitiikka: Esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) päätökset ohjauskoroista vaikuttavat suoraan markkinakorkoihin. Korkojen nostaminen kiristää rahapolitiikkaa ja nostaa myös markkinakorkoja. Vastaavasti ohjauskorkoja alentamalla keskuspankki pyrkii laskemaan markkinakorkoja.
• Inflaatio-odotukset: Jos markkinat odottavat inflaation kiihtyvän, korkotaso nousee, koska sijoittajat pyrkivät pitämään kiinni reaalikorkovaatimuksestaan.
• Taloudellinen kasvu: Nopea talouskasvu voi nostaa korkoja, kun taas taantuma tai hidastuminen voi laskea niitä.
• Valtion velka: Suuri julkinen velka voi nostaa korkoja, koska valtioiden on maksettava korkeampaa korkoa houkutellakseen sijoittajia.

Näin Sijoittaja.fi auttaa korkosijoittamisessa

Sijoittaja360-palvelu pitää sisällään portfoliotyökalun, jonka avulla voi rakentaa omannäköisensä korkosalkun. Olemme myös kehittäneet rahastotyökalun, jonka avulla sijoittaja voi etsiä omaan salkkuun sopivia korkorahastoja. ETF-työkalun avulla voi etsiä laajasta valikoimasta erilaisia korko-ETF-rahastoja.

Myös mallisalkut ovat sijoittajan apuna. Passiivinen Kulupihtari pitää sisällään kuusi korko-ETF-rahastoa. Strategiamestari-mallisalkussa on viisi tarkkaan harkittua korko-ETF-rahastoa, jotka sopivat tähän markkinatilanteeseen.

Markkinaympäristössä voi tutkia, onko nyt otollinen hetki korkosijoituksille.