Euroalueen talous rämpii. Suomessa laskusuhdanne ohi.

Talouskasvu: Suomi kääntynyt vihdoin kasvuun

Euroalueen talouskasvu kiihtyi, mutta alhaisella tasolla

Euroalueen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 0,9 % vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, mikä on suurin kasvu yli vuoteen. Kasvuvauhti on maltillisesti noussut neljä kvartaalia peräkkäin. Saksa, euroalueen suurin talous, onnistui väistämään taantuman ja kasvoi 0,1 % edelliseen kvartaaliin nähden, mikä oli positiivinen yllätys markkinoille.

Suomen lähes kahden vuoden talouslasku päättyi

Suomen BKT kääntyi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä positiiviseksi 0,5 % kasvulla vuodentakaiseen verrattuna. Tämä on ensimmäinen kasvu seitsemään kvartaaliin. Kasvu on kuitenkin maltillista, ja erityisesti rakentamisen volyymi jatkoi laskuaan. Vaikka lyhyen aikavälin kehitys on positiivista, Suomen talouskasvu jää edelleen selvästi euroalueen keskiarvon alapuolelle. Lisäksi vertailuluvut vuoden 2023 alhaisista tasoista vaikuttavat positiivisiin lukuihin.

Inflaatiossa nousua, mutta tavoitteiden rajoissa

Euroalueen inflaatio kahdessa prosentissa

Euroalueen inflaatio kiihtyi lokakuussa 2 prosenttiin, mutta on Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitetasolla. Nousua selittää niin sanottu vertailuvaikutus, sillä vuoden 2023 energiakustannusten laskut eivät enää vaikuta vuositasolla. Palveluiden hinnat nousivat 4 prosenttia, mikä ylitti odotukset, mutta pohjainflaatio pysyi vakaana. Inflaation hidastuminen aiemmin tänä vuonna on osaltaan vakauttanut euroalueen taloutta, vaikka kuluttajaluottamus on edelleen heikkoa.

Suomessa ei juurikaan inflaatiota

Suomessa inflaatio kiihtyi lokakuussa 1,1 prosenttiin syyskuun 0,8 prosentista, mutta taso on edelleen matalimmillaan vuoden 2020 jälkeen. Kuluttajahintojen nousua vauhdittivat hoitovastikkeiden, savukkeiden ja sairaalamaksujen kallistuminen, kun taas bensiinin, dieselin ja kiinteistöjen hintojen lasku hillitsi inflaatiota. Pohjainflaatio oli lokakuussa 1,7 %, mikä kertoo talouden vakautumisesta hintojen osalta. Tämä tarjoaa kuluttajille ja yrityksille jonkin verran helpotusta verrattuna useisiin muihin euroalueen maihin.

Suomen talous kärsii euroalueen teollisuuslamasta

Euroalueen teollisuuden näkymät edelleen heikot

Marraskuussa euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi (PMI) laski 48,1 pisteeseen lokakuun 50 pisteestä, mikä osoittaa yksityisen sektorin voimakkainta supistumista tänä vuonna. Sekä teollisuus- että palvelusektorit supistuivat samanaikaisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Uudet tilaukset vähenivät merkittävästi, eikä vanhojen tilausten purkaminen pystynyt ylläpitämään tuotantoa. Yritysten alentunut kysyntä johti myös työvoiman vähentämiseen, ja tuotantokustannusten inflaation kiihtyminen kasvatti myyntihintoja.

Suomen teollisuudessa vaimeaa kasvua

Suomen teollisuustuotanto kasvoi syyskuussa 1 % vuodentakaiseen verrattuna, mikä merkitsi neljättä peräkkäistä kasvukuukautta. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui elokuun 2,3 %:n tasosta. Positiivisia merkkejä ovat kaivostoiminnan ja louhinnan voimakas kasvu, mutta sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto jatkoi laskuaan. Valmistusteollisuuden kasvu on ollut maltillista. Pitkän aikavälin trendi on kääntynyt lievästi positiiviseksi.

Kuluttajien epävarmuus jatkuu

Euroalueella kuluttajaluottamus laski

Kuluttajaluottamus laski marraskuussa hieman edelliskuukaudesta, mutta 12 kuukauden trendi on edelleen nouseva. Tästä huolimatta euroaluetta vaivaa yleinen kuluttajien epäluottamus. Kotitaloudet arvioivat taloustilanteensa ja tulevaisuuden näkymänsä heikentyneen. Kuluttajien aikomukset tehdä suuria hankintoja kuitenkin paranivat. Yrityspuolella palvelusektorin ja teollisuuden supistuminen näkyy alentuneina tilausmäärinä, mikä lisää huolta talouden kasvunäkymistä.

Suomessa kotitalouksien näkymät negatiiviset

Suomen teollisuuden luottamus nousi marraskuussa korkeimmalle tasolle lähes kahteen vuoteen, vaikka taso on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilauskannat ja tuotanto-odotukset vahvistuivat, ja valmiiden tuotteiden varastot laskivat kohti keskimääräistä tasoa. Kuluttajaluottamusindeksi puolestaan laski marraskuussa -7,4 pisteeseen lokakuun -6,8:sta. Tämä oli jo 33. peräkkäinen negatiivinen lukema. Kotitaloudet kokivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen sekä nykyhetken että tulevaisuuden osalta. Suurten hankintojen ajankohtaa pidettiin edelleen epäedullisena, ja asunnonostoaikeet pysyivät matalina.

Johtopäätökset: Suomi lievässä nosteessa, mutta jäljessä euroaluetta

Suomen taloudessa on nähtävissä merkkejä vakaantumisesta ja lievästä elpymisestä. BKT:n kääntyminen kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen sekä teollisuustuotannon positiivinen trendi viittaavat siihen, että Suomen lyhyen aikavälin näkyvät ovat hieman parantuneet. Kasvulukuihin vaikuttavat kuitenkin heikot vertailuluvut.

Toisaalta kuluttajaluottamus on pysynyt Suomessa heikkona, ja inflaatiota hillitsevät tekijät kertovat osaltaan talouden matalasta aktiviteetista. Kasvuvauhti jää yhä euroalueen keskiarvosta, mikä osoittaa, että pidemmän aikavälin haasteet – kuten investointien alhainen taso ja rakentamisen supistuminen – ovat edelleen ajankohtaisia.

Euroalueella talouden kasvu on jatkunut, mutta marraskuun heikot PMI-lukemat ja sektorien samanaikainen supistuminen herättävät huolta lyhyen aikavälin näkymistä. Inflaatio ei ole euroalueella ongelma, mikä voi helpottaa kuluttajien ja yritysten taloudellista tilannetta.

Suomi näyttää elpyvän hitaasti, mutta euroalueen heikentyvät näkymät voivat heijastua myös Suomeen tulevina kuukausina. Talouskasvun vahvistamisen pitäisi olla jatkossa EKP:n ja valtioiden ensisijainen tehtävä.

Pysyvää käännettä Helsingin pörssissä ei nähdä ennen kuin euroalueen talouskehitys ja etenkin teollisuus saadaan kasvuun.