Sähkön kysyntä kasvaa – mistä sijoittaja löytää mahdollisuudet?

Kaupallinen yhteistyö

Tekoäly, teollisuuden sähköistyminen ja energiasiirtymä lisäävät sähkön tarvetta. Sijoitusmahdollisuuksia syntyy sähköntuotannon lisäksi varastointiin, verkkoyhteyksiin ja hankekehitykseen. Sijoittaja.fi:n ja Korkian webinaarissa avattiin, mistä energiainvestointien tuotto syntyy ja miten eri sijoitusvaihtoehtojen riskit eroavat toisistaan.

Sähkö ja sijoittaminen

Sähkön kysynnän kasvuun voi sijoittaa monella tavalla, mutta energiaosake, infrastruktuuri-ETF ja uusiutuvan energian hankkeisiin sijoittava rahasto ovat erilaisia sijoituksia.

Sijoittaja.fi:n Timo Heikkilä ja Korkian rahastoliiketoiminnasta ja varainhankinnasta vastaava Jussi Lilja tarkastelivat webinaarissa energiamarkkinoiden muutosta sijoittajan näkökulmasta. Keskustelun keskeinen havainto oli, että sijoittajan kannattaa ymmärtää, mihin vaiheeseen energiainvestointia oma raha sijoitetaan ja mistä tuotto muodostuu. Tämä on kooste webinaarista, joka pidettiin 19.11.2026 kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa.

Sähkön kysyntää kasvattaa muukin kuin tekoäly

Datakeskukset ovat nousseet sähkön kysyntää koskevan keskustelun keskiöön. Niiden rinnalla sähköä tarvitsevat kuitenkin myös sähköistyvä teollisuus, liikenne ja lämmitys.

Lilja nosti esiin kolme energiasiirtymän ajuria: sähkön kysynnän kasvun, energiaomavaraisuuden ja fossiilisen tuotannon korvaamisen.

Uusiutuvan energian merkitys liittyy siten myös riippumattomuuteen. Kun tuotantolaitos on rakennettu, sen toiminta ei edellytä jatkuvia fossiilisten polttoaineiden toimituksia.

Suomen kasvumahdollisuuksia käsiteltäessä Lilja muistutti skenaarioiden eroista. Voimakkain sähkönkulutuksen kasvuskenaario edellyttää myös vetytalouden investointien toteutumista. Kaikkia suunnitteilla olevia hankkeita ei siis pidä käsitellä varmana tulevana kysyntänä.


Mainos alkaa

Mainos päättyy

Mistä uusiutuvan energian sijoitustuotto syntyy?

Webinaarin tärkeimpiä osuuksia oli energiainvestoinnin jakaminen kolmeen vaiheeseen. Niissä pääoman tarve, tuoton lähde ja riskit ovat erilaisia.

VaiheMitä tehdään?Mistä sijoittajan tuotto muodostuu?
HankekehitysHankitaan maa-alueen käyttöoikeudet, selvitetään verkkoliityntä sekä edistetään lupia ja suunnittelua.Hankkeen arvon kasvusta sen edetessä kohti rakennusvalmiutta.
RakentaminenRakennetaan tuotantolaitos tai akkuvarasto.Rakentamisen ja toimitusten liiketoiminnasta tai valmiin kohteen arvosta.
Omistaminen ja operointiYlläpidetään laitosta ja myydään sen tuottamaa sähköä.Laitoksen toiminnan aikaisesta kassavirrasta ja mahdollisesta myynnistä.

Lilja vertasi kokonaisuutta kiinteistökehitykseen: rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen, remontointi ja valmiiden asuntojen vuokraaminen ovat eri liiketoimintoja.

Sama pätee energiaan. Hankkeen kehittämiseen sijoittaminen ei ole sama asia kuin valmiin voimalan omistaminen. Kehitysvaiheessa epävarmuutta liittyy esimerkiksi lupiin ja verkkoyhteyteen. Rakentaminen puolestaan vaatii huomattavasti enemmän pääomaa.

Infra-ETF sisältää edelleen osakemarkkinariskiä

Timo tarkasteli alustuksessaan listattua infrastruktuuri-ETF:ää vaihtoehtona energiainvestointeihin osallistumiselle.

Hänen keskeinen huomionsa oli, ettei infrastruktuuri-nimi yksin kerro sijoituksen sisällöstä tai hajautushyödystä. Rahastossa voi olla esimerkiksi sähköyhtiöitä, rautateitä, putkistoja ja tietoliikennemastoja.

Listattujen infrastruktuuriyhtiöiden kurssit voivat myös laskea muun osakemarkkinan mukana. Sijoittajan kannattaa siksi selvittää, tuoko valittu tuote salkkuun haluttua hajautusta ja kuinka suuri osa sen liiketoiminnasta liittyy juuri tavoiteltuun energiateemaan.

Myös laitevalmistajaan sijoittaminen eroaa hankesijoituksesta. Aurinkopaneeli-, tuulivoimala- tai akkutoimittajan osakkeessa sijoittaja ottaa näkemystä kyseisen yrityksen kilpailukyvystä ja kannattavuudesta.

Verkkoliityntä voi ratkaista hankkeen etenemisen

Liljan mukaan sopiva maa-alue ei yksin riitä energiainvestoinnin toteuttamiseen. Ratkaisevaa on myös se, saadaanko kohde liitettyä sähköverkkoon järkevällä kustannuksella ja aikataululla.

Korkian näkemyksessä tuotanto, varastointi ja sähkön käyttö voivat tulevaisuudessa sijoittua yhä useammin lähelle toisiaan. Samalla alueella voisi olla esimerkiksi aurinkovoimaa, akkuvarasto sekä sähköä käyttävä teollisuuslaitos tai datakeskus.

Akkuvarastoinnin tehtävänä on tasata tuotannon ja kulutuksen eroja. Aurinko- ja tuulivoiman tuotanto ei aina osu hetkeen, jolloin sähköä tarvitaan eniten. Varastointi auttaa siirtämään tuotettua sähköä myöhempään käyttöön.

Kysynnän kasvu ei yksin takaa kannattavaa sijoitusta

Yleisökysymyksissä nousi esiin Suomen matala sähkön hinta ja sen vaikutus uusiin investointeihin.

Liljan mukaan sähkön hinnan ja tulevan hintanäkymän on mahdollistettava investoinnin kannattavuus. Jos odotettu tuotto jää liian pieneksi, hankkeet eivät etene rakentamiseen, vaikka sähköntuotannolle olisi pitkällä aikavälillä tarvetta.

Hän korosti myös maiden välisiä eroja. Suomen tilanne ei kuvaa kaikkia Korkian kohdemarkkinoita. Esimerkkinä Lilja kertoi Italiassa toteutuneista aurinkovoimahankkeiden myynneistä.

Sijoittajalle tämä tarkoittaa, että kiinnostavan megatrendin lisäksi on arvioitava hankkeiden taloudellisia edellytyksiä ja kohdemarkkinoita.

Suljettu rahasto edellyttää pitkää sijoitusaikaa

Webinaarissa esitelty Korkia Global Renewables Ky sijoittaa uusiutuvan energian hankekehityksen loppuvaiheeseen ja rakentamiseen. Rahaston toimikausi on 5 + 2 vuotta, minimimerkintä 50 000 euroa ja tuottotavoite yli 12 prosenttia vuodessa sisäisen korkokannan eli IRR:n mukaan kulujen jälkeen. Tuottotavoite ei ole tuottolupaus.

Lilja painotti, ettei kyse ole rahastosta, jonka osuuksia voisi lunastaa kesken toimikauden. Sijoittajan on varauduttava sitomaan pääoma vuosiksi. Toimikautta voidaan jatkaa kahdella vuodella, jotta hankkeiden myynteihin olisi enemmän aikaa.

Sijoituksen soveltuvuutta ratkaisee siten tuotto-odotuksen lisäksi se, kuinka pitkäksi aikaa sijoittaja voi sitoa varojaan. Hankkeiden eteneminen ja myyntien onnistuminen vaikuttavat lopputulokseen, eikä sijoitetun pääoman palautuminen ole varmaa.

Katso webinaaritallenne

Tallenteella Timo Heikkilä ja Jussi Lilja avaavat energiainvestointien eri vaiheita, akkuvarastoinnin mahdollisuuksia ja Korkian toimintamallia. Yleisökysymyksissä käsitellään myös aurinkovoiman edellytyksiä Suomessa, rahaston rakennetta ja hankkeiden ostajia.

Webinaari on pidetty 19.11.2026 klo 18.00.

Tutustu Korkiaan

Tämä artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä. Artikkeli sisältää markkinointiviestintää.

Tallennus ei onnistunut. Yritä hetken kuluttua uudelleen.
Kiitos Sijoittaja.fi:n sisällön tilaamisesta!

Lisää luettavaa rahastoista?

Saat maksuttoman koosteen uusista rahastoja käsittelevistä artikkeleista ja vertailuista. Viesti tulee vain, kun aiheesta julkaistaan uutta sisältöä.

Voit perua tilauksen milloin tahansa jokaisen viestin lopussa olevasta linkistä. Lue, miten käsittelemme tietojasi: tietosuojaseloste.