Vakuutuskuoret: Kannattaako sijoitusvakuutus?

Vakuutuskuoret lyhyesti

Vakuutusyhtiöt tarjoavat useita erilaisia vakuutuskuoria pitkäaikaissäästämiseen, joita yksityiset sijoittajat voivat käyttää verosuunnittelun apuvälineenä ja yritykset lisäksi kirjanpidon keventämiseen. Tyypillisimmät vakuutuskuoret ovat kapitalisaatiosopimus (myydään myös nimillä sijoitussopimus, säästämissopimus tai varainhoitosopimus), sijoitusvakuutus ja säästövakuutus.

Vakuutuskuori mahdollistaa verotuksen siirtämisen hamaan tulevaisuuteen, kun sijoitukset joskus nostetaan kuoresta ulos. Vakuutuskuorien tarjoamia verosuunnittelumahdollisuuksia on kiristetty merkittävästi viime vuosina. Niitä ei voi käytännössä käyttää enää lahja- tai perintösuunnittelun apuna.

Vakuutuskuorisopimukset soveltuvat parhaiten ”avaimet käteen”-tyyppisiin yritysten tai yhteisöjen varainhoitoratkaisuihin sekä kymmeniä tai satoja tuhansia euroja sijoittavalle yksityishenkilölle pitkäaikaiseen (yli 10 vuoden) sijoittamiseen tai säästämiseen. Ennen sopimuksen tekoa kannattaa tinkiä ja kilpailuttaa sopimus tarkasti, koska sopimusten kulut syövät helposti koko verohyödyn. Ammattimaisesti suurella salkulla sijoittavalle suoraan sijoitusyhtiön kautta sijoittaminen tulee useimmiten sijoitusvakuutusta tai kapitalisaatiosopimusta edullisemmaksi ratkaisuksi. Sijoitusyhtiö mahdollistaa myös monipuolisemmat sijoitusstrategiat ja sijoitusinstrumentit.

Sijoitusvakuutus ja säästövakuutus

Säästö- ja sijoitusvakuutukset ovat säästöhenkivakuutuksia, joilla voi säästää verotehokkaasti varoja tulevaisuuden varalle esimerkiksi eläkettä varten. Vakuutussäästöjä on mahdollista kerryttää myös jollekulle muulle kuin vakuutussäästäjälle itselleen, esimerkiksi lapsille tai lapsenlapsille. Halutessaan säästö- tai sijoitusvakuutuksen voi yleensä myös nostaa itselleen kesken sopimuskauden.

Säästö- ja sijoitusvakuutukset eroavat muista säästömuodoista siinä, että ne ovat vakuutussopimuksia, joissa säästöt maksetaan vakuutetulle kertyneen tuoton kera, vain mikäli vakuutettu on elossa vakuutuksen erääntyessä. Siksi useimmiten säästö- ja sijoitusvakuutuksiin liitetään lisäksi kuolemanvaraturva, jotta vakuutuksesta voidaan maksaa säästöjä vastaava korvaus myös kuolemantapauksessa.

Viime vuosien verouudistuksien jälkeen vakuutuksella ei voi keventää lahjaverotuksen määrää (ennen vuotta 2013 vakuutuksen kautta 3 vuoden aikana tehdyt rahalahjoitukset olivat verovapaita 8 500 euroon saakka, vertaa 4 999 euroa ilman vakuutusta). Tähän asti vakuutuksesta maksettava kuolemanvaraturva on ollut verovapaa lähiomaiselle 35 000 euroon saakka, tämä verovapaus päättyy 31.12.2017.

Kapitalisaatiosopimus

Kapitalisaatiosopimus poikkeaa muista vakuutustuotteista kuten säästö- ja sijoitusvakuutuksista siten, että kapitalisaatiosopimuksessa ei vakuuteta ketään. Kapitalisaatiosopimus on aina määräaikainen, koska ei ole mitään vakuutustapahtumaa, joka muutoin päättäisi sopimuksen. Kapitalisaatiosopimuksia markkinoidaan joskus myös esimerkiksi sijoitussopimuksina, säästösopimuksina tai varainhoitosopimuksina.

Kapitalisaatiosopimukset tulivat markkinoille 90-luvulla ensin yritysten ja yhteisöjen sijoitustoimintaan. Varainhoito on usein yksinkertaisin tehdä kapitalisaatiosopimuksen avulla. Kapitalisaatiosopimus näkyy yrityksen taseessa ostohintaan, eikä sijoitustoiminnasta tarvitse tehdä erillisiä kirjauksia taseeseen ennen rahojen nostoa ulos. Yksityisten eläkevakuutusten ja PS-tilien ehtojen heikennyttyä kapitalisaatiosopimukset ovat nousseet viime vuosina myös yksityisten sijoittajien suosioon.

Vakuutuskuoren hyödyt

Sijoitustoiminta vakuutuskuoren sisällä on verovapaata, joten osakekauppaa voi tehdä kuoren sisällä huoletta miettimättä verojen maksua. Verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahat nostaa vakuutuskuoresta ulos. Hyöty syntyy korkoa korolle -ilmiöstä: vuosittaiset verot, jotka normaalisti maksettaisiin osingoista ja luovutusvoitoista, voidaan vakuutuskuoren sisällä sijoittaa uudelleen ja jättää kasvamaan ns. korkoa korolle. Mitä pidempi sijoitusaika ja suuremmat tuotot, sitä suurempi hyöty vakuutuskuoresta saadaan. Periaatteessa vakuutuskuori antaa sijoittajalle jopa mahdollisuuden välttää verotus kokonaan, mikäli sijoittaja muuttaa ulkomaille ja hakee rajoitetusti verovelvolliseksi ennen rahojen nostamista vakuutuskuoresta.

Vakuutuskuoret antavat varakkaalle sijoittajalle mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksensa julkisuudesta ja pörssiyhtiöiden omistajalistauksista. Suomessa suorissa osakeomistuksissa tavallisesti on hyvä läpinäkyvyys – osakkeet ja niiden määrä ovat julkista tietoa. Vakuutuskuoressa vakuutusyhtiö omistaa sijoituskohteet. Sijoittaja omistaa vain vakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen, ja tuon sopimuksen sisältö ei ole julkista tietoa.

Vakuutuskuoren kulut

Useimmat sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset tarjoavat sijoittajalle hyvin rajalliset ja usein hyvin kalliit sijoituskohteet. Sellaiset kapitalisaatiosopimukset tai vakuutuskuoret, joiden sisällä voi käydä kauppaa (lähes) yhtä vapaasti kuin omalla sijoitussalkulla, ovat mahdollisesti kannattavia yleensä vain kymmeniä tai satoja tuhansia sijoittaville. Tällöinkin sijoittajan kannattaa olla tarkkana vakuutuskuoresta maksamistaan kuluista ja tehdä omat laskelmat ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Kapitalisaatiosopimuksista ja sijoitusvakuutuksista saatetaan periä kuluja ja palkkioita monessa muodossa. Finanssivalvonnan mukaan tyypillisiä kuluja ovat mm. maksuista perittävät palkkiot (maksupalkkiot, kuormituspalkkiot), säästöistä perittävät palkkiot (hoitopalkkiot, hoitokulut), varainhoitokulut ja toimenpidepalkkiot (esim. säästöjen ennenaikaisesta nostamisesta) sekä säästö- ja sijoitusvakuutuksiin usein liitettävästä kuolemanvaraturvasta maksettava vakuutusmaksu. Lisäksi kuluja peritään sopimukseen liitetyistä sijoituskohteista kuten sijoitusrahastoista.

Ennen sopimuksen tekoa kannattaa pyytää vakuutusyhtiöltä tarjouslaskelma ns. nollatuottolaskelmana. Nollatuottolaskelmassa sijoitetuista varoista vähennetään kaikki sopimuksen kulut sillä oletuksella, että säästöjen tuotto on nolla. Nollatuottolaskelmasta on helppo nähdä kapitalisaatiosopimuksen kokonaiskulut.

Vakuutuskuoren haitat ja riskit

Vakuutuskuorien ehdottomasti huonoimpia puolia on niiden usein erittäin kalliit kustannukset, jotka varsinkin lyhyellä sijoitushorisontilla ja pienillä pääomilla ovat usein jopa suurempia kuin sopimuksesta saatavat verosäästöt. Verosäästöt saattavat samalla kannustaa sijoittajaa tekemään huonoja sijoituspäätöksiä ja treidaamaan salkkuaan edestakaisin. Lisäksi kapitalisaatiosopimuksessa tai sijoitusvakuutuksessa tehtyjen sijoitustusten tappiot eivät ole millään tavoin verovähennyskelpoisia.

Vakuutuskuorien sisällä tehtäviin sijoituksiin liittyvät kaikki tavalliset sijoituksiin liittyvät riskit kuten markkinariski, korkoriski ja valuuttariski. Näiden lisäksi vakuutuskuorisijoittamisen riskeihin voidaan lukea ainakin vastapuoliriski ja poliittinen riski sekä likviditeettiriski.

Kapitalisaatiosopimuksilla tai sijoitusvakuutuksilla ei ole olemassa talletussuojaa vastaavaa järjestelyä, joten niihin liittyy aina vastapuoliriski eli riski siitä, että säästöt voidaan menettää, jos vakuutusyhtiö menee nurin. Vakuutusyhtiöiden konkurssit ovat kuitenkin harvinaisia, sillä Finanssivalvonta valvoo jatkuvasti vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta.

Merkittäviä riskejä pitkällä säästöajalla ovat poliittiset riskit ja sopimuksiin liitettävien sijoituskohteiden valikoiman muuttuminen sijoitusaikana. Viime vuosina vakuutuskuorten veroetuja on leikattu rajusti ilman varoitusta ja koskien myös vanhoja sopimuksia. Valtiovarainministeriön työryhmä arvioi parhaillaan uusiksi eri sijoitusmuotojen, kuten sijoitusrahastojen, säästö- ja sijoitusvakuutusten sekä kapitalisaatiosopimusten verokohtelua. Odotettavissa on todennäköisesti siis lisää muutoksia näiden sijoitusinstrumenttien verotukseen lähitulevaisuudessa.

Kolmas suuri riski on sijoittajan henkilökohtaiseen likviditeetin tarpeeseen liittyvä likviditeettiriski. Vakuutuskuoret ovat yleensä itsessään likvidejä, ja niistä on mahdollista nostaa rahat ulos milloin tahansa. Sijoittajalta saatetaan periä huomattaviakin kuluja rahojen ennenaikaisesta nostamisesta, jos sijoittajalle iskee esimerkiksi työttömyyden tai jonkin muun äkillisen tapahtuman seurauksena suunniteltua aiemmin tarve nostaa rahat ulos vakuutuskuoresta.

Varainhoidon ja sijoitussopimusten kilpailutus

Varainhoitoratkaisut edellyttävät yleensä vähintään 100 000 euron sijoitettavaa pääomaa. Yksilöllisempään palveluun edellytetään suurempia pääomia. Varainhoidon kulut laskevat, mitä suurempi on sijoitettava pääoma. Usein sijoitusvakuutus kuuluu osaksi varainhoitoratkaisua.

Varainhoitopalvelut kannattaa kilpailuttaa ammattilaisella. Näin saa omaan tarpeeseen fiksuimman ratkaisun ja voi säästää merkittävästi kuluissa. Myös varainhoitaja hyötyy ammattimaisesta kilpailutuksesta. Puolueettoman toimijan kanssa voi keskustella ratkaisusta alan termein ja ilman myyntimoodia. Asiakkaalle parhaimman ratkaisun ja palvelun tarjoava varainhoitaja voittaa kilpailutuksen.

SijoittajaPRO tarjoaa instituutioille sekä ammatti- ja yksityissijoittajille räätälöityä ja riippumatonta apua sijoitustoimintaan. Palveluiden avulla asiakas saa merkittäviä hyötyjä lisätuottojen, kustannussäästöjen ja tehokkaan ajankäytön muodossa. SijoittajaPROn palveluihin kuuluvat asiakkaan sijoitusstrategian päivittäminen ajantasaiseksi, soveltuvimman ja kustannustehokkaan varainhoitajan valinta sijoitusstrategian toteuttajaksi ja varainhoitajien menestyksen kokonaisvaltainen raportointi.