Sijoittaja.fi tutki – kannattaako ajallinen hajauttaminen?

Ajallinen hajauttaminen

Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että sijoitettavaa summaa ei sijoita kerralla markkinoille, vaan esimerkiksi jakaa summan 12 osaan ja sijoittaa tasasumman joka kuukausi.

Ajallista hajauttamista suositellaan siksi, että jos sijoittaa koko summan kerralla, on riski tulla ostaneeksi markkinoiden huipulla ja laskusta toipuminen voi kestää jopa vuosia. Rahastojen ja ETF:ien lisäksi etenkin yksittäisten osakkeiden kohdalla ajallinen hajauttaminen on suositeltavaa.

Tutkimme, millaista hyötyä ajallisesta hajauttamisesta ollut Helsingin pörssissä viimeisen vajaan 30 vuoden aikana.

Ajallinen hajauttaminen Helsingin pörssissä

Tutkimme, minkälaista tuottoa sijoittaja olisi saanut kertasijoitukselle Helsingin pörssistä ajanjaksolla 2.1.1991 – 30.9.2020 erilaisilla sijoitusperiodeilla. Vertasimme sitten tuottoja siihen, jos sijoittaja olisi hyödyntänyt ajallista hajauttamista, ja jakanut sijoitettavan summan joko 12 tai 36 erään, ja sijoittanut tasasumman joka kuukausi yhden tai kolmen vuoden ajan.

Hieman pienempi tuotto huomattavasti pienemmällä riskillä

• Koko summan kerralla sijoittaneen keskiarvotuotto on kaikilla sijoitusperiodeilla 1 / 3 / 5 / 10 vuotta ajallista hajauttajaa parempi
  • Huom! Suuret tuotot nostavat keskiarvoa, joten se ei anna välttämättä täysin realistista kuvaa ”tavanomaisista tuotoista”
• Mediaanituotolla mitattuna 12 kk ajalle sijoitukset jakava sijoittaja pääsi 10 vuoden periodilla hieman kertasijoittajaa korkeampaan tuottoon
• Yleisesti: mitä pitempi sijoitusperiodi, sitä lähemmäs ajallinen hajauttaja pääsee tuotoissa kertasummasijoittajaa
• Ajallisen hajauttajan maksimitappiot jäävät aina kertasijoittajaa pienemmäksi kaikilla sijoitusperiodeilla
  • Mitä pidemmälle ajalle sijoitukset jakaa, sitä pienempi on suurten tappioiden riski
• Maksimituotto on kertasummasijoittajalla lähes poikkeuksetta ajallista hajauttajaa parempi
  • Tämä tulos on itsestäänselvyys, mutta käytännön toteutus edellyttäisi täydellistä onnistumista oston ja myynnin ajoituksessa

OMX Helsinki (OMXH) -kokonaistuottoindeksi, ajanjakso: 2.1.1991 – 30.9.2020

Ajallinen hajautus pelastaa, kun ajoitus epäonnistuu

Kertasijoitus tuottaa useimmiten paremmin kuin varallisuuden ripottelu markkinoille hiljalleen kuukausien tai vuosien kuluessa. Moni sijoittaja aloittaa sijoittamisen, kun mediassa ja tuttavapiirissä sijoittaminen nousee ajankohtaiseksi ja trendikkääksi teemaksi. Usein juuri nuo hetket ovat kaikkein huonoimpia hetkiä suurelle kertasijoitukselle.

Hyvä esimerkki epäonnistuneen ajoituksen riskeistä ja ajallisen hajauttamisen hyödyistä nähtiin, kun IT-kupla alkoi murentua vuonna 2000. Huipulla sijoittanut kertasijoittaja näki yli 70 % pudotuksen salkussaan, ja joutui odottamaan yli 15 vuotta sijoitussalkun toipumista ennalleen. Ajallisesti hajauttanut sijoittaja selvisi paljon pienemmällä laskulla, ja vain muutamaa vuotta myöhemmin salkku oli jälleen vahvasti plussalla.

Johtopäätökset

Sijoittaessa osakerahastoon, ETF:ään (indeksiin) tai laajaan osakejoukkoon ajallinen hajauttaminen vähentää maksimitappion suuruutta huomattavasti. Toisaalta käteinen ei tuota mitään, joten lyhyellä aikavälillä keskiarvo-, mediaani- ja maksimituotto jää selvästi ajallista hajauttajaa matalammaksi.

Pitkällä aikavälillä, 5-10 vuotta, ajallisen hajauttajan keskiarvo- ja mediaanituotto lähestyvät kertasummasijoittajan tuottoa. Edelleenkin maksimitappio on matalampi, joten ajallisen hajauttajan riski on selvästi alempi. Hyvän tai vähintään keskinkertaisen ajoituksen tarjoama tuottopotentiaali leikkautuu pois ajallisessa hajautuksessa.

Ajallisella hajautuksella voi siis selvästi laskea osakesalkun riskiä. Kaikkein suurin hyöty voi silti olla mielenrauha etenkin, kun sijoitussumma on iso, ja on aloittamassa sijoittamista.

Lisäksi tutkimuksesta pistää silmään kaksi asiaa. Täydellisellä ajoituksella voi päästä erinomaisiin tuottoihin. Täydellisen epäonnistuneella ajoituksella sijoitusomaisuudesta voi hävitä yli 60 %. Sijoittajan kannattaakin ostaa, kun osakemarkkinat ovat pohjilla (veri virtaa markkinoilla), mutta ennen kaikkea välttää osakesijoitusten myymistä tällaisina hetkinä.

Huomioitavaa myös on, että osakesijoitusten tuotto voi olla jopa 10 vuoden sijoitusperiodilla selvästi tappiollinen. Pahimmillaan kertasijoituksen tappio oli liki 70 % IT-kuplan huipuilta finanssikriisin pohjille, ja 36 kk ajallisella hajauttamisella liki 40 %. Onneksi vastapainona keskimäärin kaikilla sijoitusperiodeilla osakesijoitusten tuotto on positiivinen.

Ajallisen hajauttamisen lisäksi sijoittaja voi miettiä myös muita keinoja laskea osakesalkun riskiä. Olemme vertailleet parhaita hajautusvaihtoehtoja tässä artikkelissa. Lisäksi sijoittajan kannattaa miettiä oman sijoitustoiminnan aloituksen ajoitusta. Tähän vastauksia antaa Markkinaympäristö-osiomme, joka kokoaa kaikki sijoittajan tärkeimmät indikaattorit yhteen paikkaan.