Mihin voi sijoittaa? Digitaalinen murros on muuttanut myös sijoittamista. Omaisuuslajit ja sijoituskohteet, jotka aiemmin olivat vain suursijoittajien ulottuvilla, ovat nykyään kaikkien saatavilla paikasta riippumatta tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. Ongelmaksi on muodostunut informaatiotulva ja eri sijoitusvaihtoehtojen ääretön määrä. Sijoitusvaihtoehdot voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: suorat sijoitukset, sijoitusratkaisut ja sijoitustuotteet. Suorat sijoitukset Suoria sijoituksia ovat esimerkiksi osakkeet, velkakirjat, sijoitusasunnot ja metsäpalstat. Sijoittaja omistaa tällöin suoraan osan yhtiöstä, velkakirjan tai kiinteää omaisuutta. Sijoituksen riski riippuu sijoituskohteesta, eikä muita välillisiä riskejä ole. Sijoittaja vastaa itse sijoituksestaan ja saa myös kaiken tuoton. Suorassa sijoittamisessa onnistuminen edellyttää osaamista, kokemusta, suunnitelman ja työkaluja sijoituskohteiden arviointiin. Tyypillinen piensijoittajan sijoituskohde on valmis sijoitusratkaisu. Näitä ovat mm. rahastot ja ETF:t (eli pörssinoteeratut rahastot). Sijoitusratkaisut Sijoitusratkaisu koostuu useista suorista sijoituksista. Esimerkiksi osakerahasto sijoittaa varansa osakkeisiin. Rahasto-osuuden omistaja omistaa tällöin pienen siivun jokaista rahastossa olevaa osaketta. Sijoitusratkaisu on suoraa sijoittamista helpompi ja usein matalariskisempi vaihtoehto. Yhdellä sijoituksella saa hajautuksen moneen sijoituskohteeseen. Riskinä on sijoitusratkaisun sijoitusfilosofia ja sijoitusperiaatteet. Sijoitusfilosofia voi perustua strategiaan tai salkunhoitajan omaan näkemykseen. Sijoittaja ottaa tällöin salkunhoitaja- ja strategiariskiä. Sijoittajan on myös tunnettava sijoitusratkaisun sijoitusperiaatteet ja riskitaso. Venäjä-osakerahasto, joka hajauttaa sijoituksensa satoihin osakkeisiin, on riskisempi sijoitus kuin yksittäisen laadukkaan suuryrityksen, kuten Coca-Colan, WalMartin tai Johnson & Johnsonin osake. Sijoitustuotteet ovat pankkien kehittämiä tuotteita. Näitä ovat mm. indeksilainat, pörssinoteeratut sijoitustuotteet ja johdannaiset. Näihin tuotteisiin sijoittaminen edellyttää vielä tarkempaa perehtymistä, sillä sijoitustuotteiden riski- ja tuottoprofiilit eroavat merkittävästi toisistaan. Sijoitustuotteet Joukossa on matalariskisiä sijoitustuotteita, joissa pääoma on turvattu ja korkeariskisiä johdannaistuotteita, joissa menettää helposti koko sijoitetun pääoman. Tuotteisiin myös usein liittyy liikkeellelaskija- tai vastapuoliriski, joka harvoin toteutuu, mutta toteutuessaan yllättää sijoittajat. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tuotteessa osapuolena olevan rahoituslaitoksen konkurssitilanteessa sijoittaja menettää osan tai koko sijoittamansa pääoman. Kryptovarallisuus Kryptovarallisuus kattaa alleen joukon digitaalisia ja virtuaalisia kryptografiaa hyödyntäviä varallisuuseriä. Kryptovarallisuutta on erilaista ja erityyppisiin käyttötarkoituksiin, mutta niitä kaikkia yhdistää se, että niiden toiminta ja omistus perustuvat vertaisverkkoon hajautettua tilikirjaa hyödyntävään teknologiaan, kuten lohkoketjuteknologiaan. Tunnetuimpia kryptovarallisuuseriä ovat kryptovaluutat sekä NFT:t. Tänä päivänä kryptovarallisuus on tunnistettu varallisuusluokka, johon hajauttamista pidetään suurten institutionaalisten toimijoidenkin puolesta varteenotettavana strategiana. Nykyään kryptovarallisuuteen voikin sijoittaa suorien ostojen lisäksi esimerkiksi pörssinoteeratuilla tuotteilla (ETP). Kryptovarallisuuteen sijoittaessa tulee kuitenkin muistaa, että niiden arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan. Tästä syystä kryptovarallisuuden arvo saattaa heitellä hyvin rajusti lyhyessäkin ajassa. Huomionarvoista on myös se, että kryptovarallisuuserät ovat täysin riippumattomia kolmansista osapuolista, eikä niiden toiminta ole suoraan minkään keskuspankin säädeltävissä tai valtiollisen toimijan valvonnan alla. Tästä syystä etenkin kansainvälisten kryptovarallisuuspalveluiden tarjoajien toiminnasta on voinut paljastua rikollisia toimia ja tuhansien kryptovarallisuuserien joukossa on voinut ilmetä huijauksia.
Mihin voi sijoittaa? Digitaalinen murros on muuttanut myös sijoittamista. Omaisuuslajit ja sijoituskohteet, jotka aiemmin olivat vain suursijoittajien ulottuvilla, ovat nykyään kaikkien saatavilla paikasta riippumatta tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. Ongelmaksi on muodostunut informaatiotulva ja eri sijoitusvaihtoehtojen ääretön määrä. Sijoitusvaihtoehdot voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: suorat sijoitukset, sijoitusratkaisut ja sijoitustuotteet. Suorat sijoitukset Suoria sijoituksia ovat esimerkiksi osakkeet, velkakirjat, sijoitusasunnot ja metsäpalstat. Sijoittaja omistaa tällöin suoraan osan yhtiöstä, velkakirjan tai kiinteää omaisuutta. Sijoituksen riski riippuu sijoituskohteesta, eikä muita välillisiä riskejä ole. Sijoittaja vastaa itse sijoituksestaan ja saa myös kaiken tuoton. Suorassa sijoittamisessa onnistuminen edellyttää osaamista, kokemusta, suunnitelman ja työkaluja sijoituskohteiden arviointiin. Tyypillinen piensijoittajan sijoituskohde on valmis sijoitusratkaisu. Näitä ovat mm. rahastot ja ETF:t (eli pörssinoteeratut rahastot). Sijoitusratkaisut Sijoitusratkaisu koostuu useista suorista sijoituksista. Esimerkiksi osakerahasto sijoittaa varansa osakkeisiin. Rahasto-osuuden omistaja omistaa tällöin pienen siivun jokaista rahastossa olevaa osaketta. Sijoitusratkaisu on suoraa sijoittamista helpompi ja usein matalariskisempi vaihtoehto. Yhdellä sijoituksella saa hajautuksen moneen sijoituskohteeseen. Riskinä on sijoitusratkaisun sijoitusfilosofia ja sijoitusperiaatteet. Sijoitusfilosofia voi perustua strategiaan tai salkunhoitajan omaan näkemykseen. Sijoittaja ottaa tällöin salkunhoitaja- ja strategiariskiä. Sijoittajan on myös tunnettava sijoitusratkaisun sijoitusperiaatteet ja riskitaso. Venäjä-osakerahasto, joka hajauttaa sijoituksensa satoihin osakkeisiin, on riskisempi sijoitus kuin yksittäisen laadukkaan suuryrityksen, kuten Coca-Colan, WalMartin tai Johnson & Johnsonin osake. Sijoitustuotteet ovat pankkien kehittämiä tuotteita. Näitä ovat mm. indeksilainat, pörssinoteeratut sijoitustuotteet ja johdannaiset. Näihin tuotteisiin sijoittaminen edellyttää vielä tarkempaa perehtymistä, sillä sijoitustuotteiden riski- ja tuottoprofiilit eroavat merkittävästi toisistaan. Sijoitustuotteet Joukossa on matalariskisiä sijoitustuotteita, joissa pääoma on turvattu ja korkeariskisiä johdannaistuotteita, joissa menettää helposti koko sijoitetun pääoman. Tuotteisiin myös usein liittyy liikkeellelaskija- tai vastapuoliriski, joka harvoin toteutuu, mutta toteutuessaan yllättää sijoittajat. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tuotteessa osapuolena olevan rahoituslaitoksen konkurssitilanteessa sijoittaja menettää osan tai koko sijoittamansa pääoman. Kryptovarallisuus Kryptovarallisuus kattaa alleen joukon digitaalisia ja virtuaalisia kryptografiaa hyödyntäviä varallisuuseriä. Kryptovarallisuutta on erilaista ja erityyppisiin käyttötarkoituksiin, mutta niitä kaikkia yhdistää se, että niiden toiminta ja omistus perustuvat vertaisverkkoon hajautettua tilikirjaa hyödyntävään teknologiaan, kuten lohkoketjuteknologiaan. Tunnetuimpia kryptovarallisuuseriä ovat kryptovaluutat sekä NFT:t. Tänä päivänä kryptovarallisuus on tunnistettu varallisuusluokka, johon hajauttamista pidetään suurten institutionaalisten toimijoidenkin puolesta varteenotettavana strategiana. Nykyään kryptovarallisuuteen voikin sijoittaa suorien ostojen lisäksi esimerkiksi pörssinoteeratuilla tuotteilla (ETP). Kryptovarallisuuteen sijoittaessa tulee kuitenkin muistaa, että niiden arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan. Tästä syystä kryptovarallisuuden arvo saattaa heitellä hyvin rajusti lyhyessäkin ajassa. Huomionarvoista on myös se, että kryptovarallisuuserät ovat täysin riippumattomia kolmansista osapuolista, eikä niiden toiminta ole suoraan minkään keskuspankin säädeltävissä tai valtiollisen toimijan valvonnan alla. Tästä syystä etenkin kansainvälisten kryptovarallisuuspalveluiden tarjoajien toiminnasta on voinut paljastua rikollisia toimia ja tuhansien kryptovarallisuuserien joukossa on voinut ilmetä huijauksia.